Kysymys on roikkunut viisi päivää avaamatta, joten verrataan Sepeteuksen dekkarivaistoihin.
Faktaa: Kaksi miestä nousi kesäyönä kevyellä Cessna 120:llä 29.6. 1966 ja katosi. Siiihen yritettiin Ivalosta saada radioyhteys. Kone katosi ikuisiksi ajoiksi. Katoaminen löytyy jopa seuraavien päivien uutismateriaalista.
Tänään epäillään seuraavaa: kone lensi puunlatvalentoa itärajan yli. Koneessa oli lisäsäiliöt mutta muuten se oli "riisuttu malli", sillä kaikki ylimääräinen ja tarpeeton oli revitty pois, sisustus, jopa ovet. Toimintamatkaksi pidennettiin näillä tempuilla 700 ynnä 500 kilometriä. Tehtiin matka vain yhteen suuntaan.
Koneen tulo havaittiin, ja niukkojen viranomaistietojen mukaan konetta seurattiin myös lennon aikana. Onnistuivatko neuvostoliittolaiset tekemään koneelle mitään vai ei, se on epäselvää. Miehet nimittäin eivät koneessa enää olleet, sillä he ottivat korkeutta, trimmasivat koneen vaakalentoon ja hyppäsivät tarvikkeineen. Kone jatkoi öistä hämäyslentoaan ties minne.
Tuohon aikaan ei eletty ihan niin tehokasta satelliittiaikaa kuin nykyisin. Miehet kuvasivat sotilaallisia kohteita. Juuri näiltä pintavakoojilta Nato sai tiedon, että Kuolassa oli pitkän kantaman ohjusalustoja. Tietenkin moniin muihinkin oletuksiin saatiin vahvistus.
Tiedustelijat palasivat jalan, ensin Suomen puolelle ja Tenojokivartta Norjaan.
Koneessa oli norjalainen vakoilija ja suomalainen lentäjä, jota kutsuttiin "luutnantiksi". Norski kirjoitti tapauksesta kirjan, joka myös julkaistiin Norjassa 1960-luvun lopussa.
Ainoat evidenssit ovat norjalaisen kertomus, suojelupoliisin kirje rajaviranomaisille (Norja), Kekkosen käsky sisäministerille palata heti lomaltaan pikaneuvotteluun ja oman rajavartiolaitoksemme raportti rajaloukkauksesta. Se määrättiin silloin vielä salaiseksi. Muistaakseni suojelupoliisin historiikissa on pieni viite tästä.
Sepeteus oli mielestäni riittävän lähellä!