Kysymys- ja vastaustopiikki

No eipä ei se juttu. Cessnassa oli kaksi miestä. Saattavat elääkin, mutta ikää on sitten jo 80-90 vuotta.
 
Lisää Ilta-sanomien kertomaa:

"
Merenkurkun mysteeri

Toinen suomalainen katoamismysteeri on pienkoneen katoaminen Merenkurkkuun vuonna 1967.

Cessna 150 -merkkinen pienkone lähti lokakuussa Vaasasta kohti Uumajaa. Konetta ohjasi vaasalainen Harry Eriksson. Lentäjän lisäksi koneessa oli yksi matkustaja.

Kone oli Ruotsin rekisterissä. Koneen hylkyä ei ole koskaan löydetty.

Koneen kohtalo kiehtoo siviili-ilmailun harrastajia. Yhden teorian mukaan koneeseen tuli jäänmuodostuksen takia moottorihäiriö ja se joutui tekemään pakkolaskun mereen."

Tämäkään ei ole tuo Vongan tapaus
 
No ei ole ei.

Tämä on tosiaan hankala, koska lähteet olivat tulenarkoja aikanaan ja muistelijat mullan alla tai huru-ukkolassa. Yrittäkää kehittää joku salaliittoteoria tms, niin merkataan lähimmäksi osunut joillakin kriteereillä. Kerron sitten, mitä lähteet kertovat ja todennäköisin hypoteesi asialle oli. Liittyy enemmän kylmän sodan historiaan tietysti.

Kaksi miestä. Ivalon lentokenttä. Vuosi 1966.
 
Jahas, koetetaan sitten jotain, että muutkin uskaltavat... (rapistelee foliohattua)

Kone oli tietenkin vakoilemassa lännen laskuun Neuvostoliittoa. Tarkoituksena oli lentää matalalla itärajan yli tuntureiden katveissa tutka-asemia väistellen, tavoitteena oli käydä tarkastelemassa Alakurttiin rakennettavaa varuskuntaa, josta oli tarvis saada kuvia. Loikkari oli kertonut alueelta kovia huhuja joita piti selvitellä.

To be continued...
 
Kysymys on roikkunut viisi päivää avaamatta, joten verrataan Sepeteuksen dekkarivaistoihin.

Faktaa: Kaksi miestä nousi kesäyönä kevyellä Cessna 120:llä 29.6. 1966 ja katosi. Siiihen yritettiin Ivalosta saada radioyhteys. Kone katosi ikuisiksi ajoiksi. Katoaminen löytyy jopa seuraavien päivien uutismateriaalista.

Tänään epäillään seuraavaa: kone lensi puunlatvalentoa itärajan yli. Koneessa oli lisäsäiliöt mutta muuten se oli "riisuttu malli", sillä kaikki ylimääräinen ja tarpeeton oli revitty pois, sisustus, jopa ovet. Toimintamatkaksi pidennettiin näillä tempuilla 700 ynnä 500 kilometriä. Tehtiin matka vain yhteen suuntaan.

Koneen tulo havaittiin, ja niukkojen viranomaistietojen mukaan konetta seurattiin myös lennon aikana. Onnistuivatko neuvostoliittolaiset tekemään koneelle mitään vai ei, se on epäselvää. Miehet nimittäin eivät koneessa enää olleet, sillä he ottivat korkeutta, trimmasivat koneen vaakalentoon ja hyppäsivät tarvikkeineen. Kone jatkoi öistä hämäyslentoaan ties minne.

Tuohon aikaan ei eletty ihan niin tehokasta satelliittiaikaa kuin nykyisin. Miehet kuvasivat sotilaallisia kohteita. Juuri näiltä pintavakoojilta Nato sai tiedon, että Kuolassa oli pitkän kantaman ohjusalustoja. Tietenkin moniin muihinkin oletuksiin saatiin vahvistus.

Tiedustelijat palasivat jalan, ensin Suomen puolelle ja Tenojokivartta Norjaan.

Koneessa oli norjalainen vakoilija ja suomalainen lentäjä, jota kutsuttiin "luutnantiksi". Norski kirjoitti tapauksesta kirjan, joka myös julkaistiin Norjassa 1960-luvun lopussa.

Ainoat evidenssit ovat norjalaisen kertomus, suojelupoliisin kirje rajaviranomaisille (Norja), Kekkosen käsky sisäministerille palata heti lomaltaan pikaneuvotteluun ja oman rajavartiolaitoksemme raportti rajaloukkauksesta. Se määrättiin silloin vielä salaiseksi. Muistaakseni suojelupoliisin historiikissa on pieni viite tästä.

Sepeteus oli mielestäni riittävän lähellä!
 
Viimeksi muokattu:
Vai sellaista peliä.

Palataanpa kysymyksissä nippelitietoihin, voivat olla helpompia.

Uusissa panssarivaunuissa on palattu sähköiseen tornin kääntöön, pois hydrauliikalla hoidetusta. Aikoinaan jo T-28 "Postijunassa" oli sähköinen tornin kääntö, varamenetelmänä sitten mekaaninen kääntö.

Kertokaapa missä ajassa Postijunan torni kääntyi täyden ympyrän? Jos tietoa tuntuu löytyvän, niin voi kertoa myös mekaanisen kääntöajan.
 
Päätorni:
- Sähköllä 23 sek/kierros.
- Mekaanisesti (käsin) hitaalla vaihteella (hieno suuntaus) 6 min ja nopealla vaihteella (karkea suuntaus) 4 min.
 
7.62 PSVKK PKT tulinopeus:
- Teoriassa?
- BMP-2:s?
- CV9030FIN:ssä?
- T-72M1:ssä?
- T-55M:ssä?
 
Viimeksi muokattu:
Koetetaan:
PKT teoriassa 800 ls/min
BMP-2 650
CV 650
T72 600
T55 800

Teoriassa hyväksytään. 700-800 ls/min sanoo lähde.

Muissa olet hakoteillä...helpotetaan sillä että muissa kohdissa kysytään käytännön tulinopeutta... vrt PKM teoriassa 650 s/min ja käytännössä 250 ls/min

Niin ja vastaukset kyllä löytyy ihan googlaamalla kun tajuatte logiikan...
 
Viimeksi muokattu:
Olisko sitten niin, vaunuja sen kummemmin jalkamiehenä tuntematta, että noissa BMP-2, T55 ja T72 olisi käytännön nopeus tuo 250 ls/min , CV:ssä arvataan sitten vaikka 200 ls/min. Ero voisi tulla vyön pituudesta, yhden ehtii ampumaan minuutissa, mutta toista ei ehdi vaihtaa.
 
Olisko sitten niin, vaunuja sen kummemmin jalkamiehenä tuntematta, että noissa BMP-2, T55 ja T72 olisi käytännön nopeus tuo 250 ls/min , CV:ssä arvataan sitten vaikka 200 ls/min. Ero voisi tulla vyön pituudesta, yhden ehtii ampumaan minuutissa, mutta toista ei ehdi vaihtaa.

No niin nyt ollaan oikeilla jäljillä.
BMP-2 ja CV9030FIN ovat väärin.
T-72M1:n ja T-55M:n osalta olet oikeassa; Ne käyttävät 250 ptr:n vyökannua ja sen vaihtaminen ahtaissa vaunun tiloissa (varsinkin liikkeessä!) vie sen verran aikaa että ei käytännössä onnistu siinä n. 40 sek joka olisi käytettävissä (on huomioitava lisäksi se että TSTPSV:ssa vyökannut ovat yleensä omissa telineissään mitä hankalimmissa paikoissa, mm. penkkien alla).

Edit: Standard Disclamer: Periaatteessa jos huijataan vähän ja kannu on lataajalla/johtajalla sylissä valmiina, hylsypussia tyhjennetä vaan annetaan hylsyjen mennä vapaasti pyörivällelattialle eikä vanhaa kannua ei laiteta vastoin oikeaa toimintamallia paikoilleen voisi tuo kyllä onnistuakin...
 
Arvataan CV9030 160 ls/min.
Väärin.

Vinkki: Jos TSTSPSV:ssa jonka päätehtävä on toisten TSTPSV:n tuhoaminen on 250 ptr:n kannut...minkähänlaiset mahtaisi jalkaväen tukemiseen suunnitelluissa RPSV:ssa olla...
 
Muistelen nähneeneeni joskus massiivisen (oliko peräti 2000 patruunan?) vyön joka väitteen mukaan bemariin kuului. Eli vastaan bemarin osalta ilman vyön vaihtoja sen täyden teoreettisen tulinopeuden eli 700 laukausta minuuttiin ja piippu vaihtoon?
 
Muistelen nähneeneeni joskus massiivisen (oliko peräti 2000 patruunan?) vyön joka väitteen mukaan bemariin kuului. Eli vastaan bemarin osalta ilman vyön vaihtoja sen täyden teoreettisen tulinopeuden eli 700 laukausta minuuttiin ja piippu vaihtoon?

Oikein. BMP-2:ssa on 2000 patruuna vyö. Voidaan ampua maksimi tulinopeudella eli myös käytännön tulinopeus on sama kun tuo teoreettinen 700-800 ls/min.

PKT:ssa ei ole varapiippuja eikä niitä näin olen vaihdeta toisin kun PKM:ssä. Siksi aseissa PKM:ää raskaampi piippu. Ehkäpä venäläinen uskoo ajoviiman myös jäähdyttävän...

Nyt siten yhtä huutaa...
 
CV9030 600-800 ls./min

patruunamäärä 3000

sori edellisessä vastauksessa olin aivan sekaisin
 
eli tuo ensimmäisen vatauksen 160 saattaisi Bushmasterin arvo.

tulinopeus 200 ls/min. linjoilla 80+80, vaunussa 240
 
CV9030 600-800 ls./min

patruunamäärä 3000

sori edellisessä vastauksessa olin aivan sekaisin

Eipä ole tuo sama vastaus kuin BMP-2:ssa. Myös tuo patruuna määrä ei ole noin suuri.
 
Back
Top