Kysymys- ja vastaustopiikki

Minäpä sitten jatkan..

Mikä selvä ero löytyy Wehrmachtin "tavallisesta" kenttälakista ja gebirgsjägerin kenttälakista? Kenttälakilla tarkoitan sitä Suomalaisen "verikauhan" näköistä lippalakkia.
En hae kysymyksellä gebirgsjägerin lakkimerkkiä, enkä muutakaan merkkiä, vaan kyse on lakin rakenteellisesta erosta.
 
jtsaari2004 kirjoitti:
Arvaan, että alppijääkärien lakissa oli selvät korvaläpät.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei, tässä mielessä molemmat lakit ovat samanlaiset. Yksi merkittävä rakenteellinen ero kuitenkin on, joka on myös selvästi havaittavissa jos lakkeja katsoo vierekkäin.
 
jtsaari2004 kirjoitti:
Korkea "otsa". Vuoristolakin pysty etuosa nousee selvästi ylemmäs. (arvailu jatkuu)
Klikkaa laajentaaksesi...
Noh..sanotaanko niin, että tällainenkin ero voidaan havaita kenttälakin ja vuoristojääkärin lakin välillä, mutta oikeastaan niinpäin, että kenttälakki näyttää hieman korkeammalta, koska siinä lakin päällinen on kooltaan (halkaisijaltaan) usein hieman pienempi kuin alaosa, jolloin lakki ikäänkuin nousee korkeammaksi.
Eli tällainenkin ero tosiaan voidaan löytää vuoristojääkärin "hiihtolippiksen" ja muiden käyttämän kenttälakin välille.
Tämä ero on kuitenkin sellainen, että jos vaikkapa pöydällä on rinnakkain vuoristojääkärin "hiihtolippis" ja Wehrmachtin kenttälakki, sitä ei välttämättä oikopäätä huomaa. Tämän hakemani eron huomaa kuitenkin heti, myös sellainen joka ei ole tarkemmin asiaan perehtynyt.
 
Kapiainen kirjoitti:
Minäpä sitten jatkan..

Mikä selvä ero löytyy Wehrmachtin "tavallisesta" kenttälakista ja gebirgsjägerin kenttälakista? Kenttälakilla tarkoitan sitä Suomalaisen "verikauhan" näköistä lippalakkia.
En hae kysymyksellä gebirgsjägerin lakkimerkkiä, enkä muutakaan merkkiä, vaan kyse on lakin rakenteellisesta erosta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli lippa on pidempi ja päälaen pala on pienemmällä läpimitalla, jolloin sivut ovat hieman kallellaan sissänpäin ylhäällä, eikä suoria kuten tavallisessa verikauhassa.

The design of the fieldcap was based on the German Gebirgsjäger's ski cap, the only differences being the bill was slightly extended and the top panel of the hat had a smaller circumference, giving it slightly sloped in sides.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://en.wikipedia.org/wiki/M43_field_cap

lakkeja http://www.germanmilitaria.com/Heer/02Caps.html

--------------------

ups, olikin jo vastattu, mulla oli vanha ruutu koneessa, mutta jätän kuitenkin kun tuossa on noi linkit.
 
Adamin vastaus on oikea!

Selkein ero kenttälakki M43:n ja vuoristojääkärin "hiihtolippiksen" välillä on lipan pituus. "Hiihtolippiksen" lippa on selvästi lyhyempi kuin kenttälakin.
Kenttälakki M43 kehitettiin "hiihtolippiksen" pohjalta ja otettiin siis käyttöön vasta vuonna 1943, siihen asti kenttälakkina käytettiin suikkamallista lakkia.

Adam siis jatkaa..
 
Kapiainen kirjoitti:
Adam siis jatkaa..
Klikkaa laajentaaksesi...


No otetaan tällainen

EvL Jussi Turtolan johtama Ryhmä J hyökkäsi jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kiestingin suuntaan ja jäi myöhemmin ns. Kiestingin mottiin, josta kuitenkin onnistui irtautumaan ja aiheuttamaan suuret tappiot motittajillle.

Ryhmä J:n kokoonpanoon kuului myös pataljoonia SS-divisioonasta Nord.

Kysymys:

Mistä näiden pataljoonien a) miehistö b) päällystö koostui ?

Vaihtoehtoinen kysymys:

Mitä korvessa tarvittavia varusteita tämän SS-divisioonan varusteluetteloon EI kuulunut?

Varakysymys:

Mitä korvessa tarvittavia kuljetusvälineitä tämän SS-divisioonan varusteisiin EI kuulunut?

Sen verran spesifisiä kysymyksiä, että yhden kysymyksen oikealla vastauksella pääsee jatkoon
 
”Mistä näiden pataljoonien a) miehistö b) päällystö koostui ”

SS-Totenkopf-Standarte 6 = SS-Infanterie-Regiment 6 = SS-Gebirgs-Jäger-Regiment 11 "Reinhard Heydrich"

SS-Totenkopf-Standarte 7 = SS-Infanterie-Regiment 7 = SS-Gebirgs-Jäger-Regiment 12 "Michael Gaißmair"

Eli käytännössä ilman sotilaskoulutusta jääneitä keskitysleirivartijoita.

Päällystö muodostui pääosin poliisiupseereista.

Jos Halstiin on luottamista, niin ainakin kenttäkeittoastia. Pakkia ei saanut asettaa nuotiolle koska ohjesääntö kielsi ”polttamasta” pakin maalausta.

Edelleen Halstia lainaten täysin moottoroidun divisioonan eräs huoltovääpeli kuljetti suomalaisilta lainatulla hevosella ja purilailla kuumaa kahvia etulinjaan.
 
Sen verran oikean suuntaan että ole hyvä jatka..

1)
a) miehistö oli nuorta poikaa, jotka oltiin siirretty Allgemeine SS_än puolelta vartiotehtävistä, pääosin kaupunkilaisia

b) Päällystö oli Martti Turtolan "Kyllä Täällä Kaatuakin voidaan" kirjan (s. 153 pokkari) mukaan "--paremminkin poliiisipäälliköitä. Monet heistä olivat paikallistasolla ansoituneita "pikku-Hitlereitä", natsijohtajia, pohjoissaksalaisia pikkukauppiaitaja ravintoloitsijoita..."

samaan suuntaan sivulla 108, jossa referoidaan saksalaisen evl Munchin raporttia.

2)

Varusteluetteloon ei kuulunut yhtään kirverstä, sahaa tai puukkoa. (s. 108)

3)
Niin, ei kuulunut hevosia tai hevoskärryjä, vaan motoroitu kalusto, jolla ei korvessa juuri tehnyt mitään. Muuleja sentään oli, joilla sitten kuljetettiin mm. vissyvettä, vaikka purot olivat puhtaat-
 
Mulla on jostakin jäänyt sellainen hämärä muistikuva että kyseinen kaukopartiomies jäi kiinni tiedustelureissulla välirauhan aikana ja todennäköisesti teloitettiin vakoojana nopeasti kiinnijäämisen jälkeen, eli siis virallisemmin "katosi"? Partiokaveri, jonka henkilöllisyydestä minulla ei ole mitään käsitystä/ muistikuvaa, kaiketi kaatui samassa kahakassa ennenkuin ehti jäämään vangiksi?
Voi olla, että olen täysin hakoteillä muistikuvani kanssa?! Oliko edes sinnepäin??
 
Olisiko kyseessä ollut 16 Osasto Marttinan miehen siviilipuvuissa (saksalaisten pyynnöstä ) suorittama tiedusteluretki Stalinin kanavalle ennen Jatkosodan alkamista, ts. vielä rauhan aikana. Kaatunut/kadonnut tällä reissulla joko kanavalla tai paluumatkalla Pieningän salolla.
Tää oli arvaus, kun tuo nimi ei sano mitään.
 
Kapiainen kirjoitti:
Mulla on jostakin jäänyt sellainen hämärä muistikuva että kyseinen kaukopartiomies jäi kiinni tiedustelureissulla välirauhan aikana ja todennäköisesti teloitettiin vakoojana nopeasti kiinnijäämisen jälkeen, eli siis virallisemmin "katosi"? Partiokaveri, jonka henkilöllisyydestä minulla ei ole mitään käsitystä/ muistikuvaa, kaiketi kaatui samassa kahakassa ennen kuin ehti jäämään vangiksi?
Voi olla, että olen täysin hakoteillä muistikuvani kanssa?! Oliko edes sinnepäin??
Klikkaa laajentaaksesi...

Sinä olet hyvin "jäljillä." Hän partiokaverinsa joka oli syntynyt Metsäpirtissä on huomattavasti tunnetumpi nimi suomalaisessa sota/ tiedusteluhistoriassa.
 
Kapiainen kirjoitti:
No oliko se partiokaveri sitten tämä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Reino_Lamppu
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin ainakin väittää Matti Kososen syksyn kirjauutuus.

Elfvengren, Eero Vihollisen selustassa : Päämajan tiedustelu Neuvosto-Karjalassa 1939-1944 / Eero Elfvengren, Matti Kosonen, Einar Laidinen Otava, 2010 .

Mikä taas on jatko-osa hänen 2001 julkaisemalleen.

Kosonen, Matti Raja railona aukeaa : tiedustelua Neuvosto-Karjalassa vuosina 1920-1939 / Ilias, 2001.

Ei kai sitten muuta kuin uutta tulemaan.
 
Jalkaväen kaksi yleisintä kypärämallia Jatkosodan alussa?
Tarkennus: haen siis mallityyppiä, esimerkiksi pelkkä "Saksalaismallinen" ei riitä oikeaksi vastaukseksi.
 
jtsaari: oikein, tosin järjestys oli Fiskars M40 - Unkarilainen M38.

Eli jalkaväen yleisimmät kypärämallit Jatkosotaan lähdettäessä olivat kotimainen Fiskars M40, malliltaan täysin sama kuin useimmille varusmiespalveluksesta tuttu "puolipallo". Kypärä oli käytännössä kopio Ruotsalaisesta kypärämallista.
Toiseksi yleisin kypärämalli oli "Saksalaismallinen" Unkarilainen M38.

Yleisestihän taidetaan ajatella, että "Saksalaismallinen kypärä" oli se kypärä jota Jatkosodassa käytettiin. Mistähän johtuu - vai taas kerran elokuvasta Tuntematon sotilas?!

Yli puolet jalkaväen joukoista oli kuitenkin siis varustettu Fiskars M40:llä ja loput sitten Unkarilaisilla M38:llaja Saksalaisilla M35/40:llä. Aselajijoukot käyttivät sitten vanhempia kypäriä, kuten Saksalaisia ja Itävaltalaisia "sarvikypäriä", Venäläisiä sotasaaliskypäriä, Ruotsalaisia "soppakulhoja", Italialaisia, tsekkiläisiä ym muita kypäriä.

jtsaari siis jatkaa.
 
II MS jälkeen kehitettiin monessa paikassa panssarintorjuntaohjuksia. Meilläpäin niitä ammutaan lähinnä jalkaväen kantamilla ampumalaitteilla, mutta eri puolilla on tietysti pantu ampumalaitteita ajoneuvojen päälle. Yksinkertaisimmillaan ampumalaite vain lyödään jeepin lavalle teknikaalityyliin ja parhaimmillaan alustana on panssaroitu ajoneuvo, joka pääsee ampumaan maastoesteen takaa nostamalla pelkän miehittämättömän ampumalaitteen näkyville samaan tapaan kuin panssarivaunu ajaa torniasemaan. Tästä hyviä esimerkkejä ovat venäläisten ällitälliin asentama Shturm ja amerikkalaisten M113-pohjainen M901 ITV.

Shturmista hienoa videokuvaa

Kysymys seuraa. Amerikkalaiset eivät tietääkseni käyttäneet M901 ITV:tä missään sodassaan ja se on jo poistettu käytöstä. Vempele oli kuitenkin heti alusta asti epäsuosittu miehistöjen keskuudessa. Mikä siinä oli niin huonoa?
 
Last edited by a moderator:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top