And we have a winner:
@krd
Tuosta tapauksesta oli kyse. Hyväksytään vastaus vaikka se mitä löytyi, jäi kertomatta. Löytyi nimittäin venäläisen Echo II sukellusveneen päällikkö, Boris Bogdasaryan, NL:n lopunajan kouristusten keskellä. Tämä K-108, "Black Lily" .. mikä lieneekään oikea venäjänkielinen nimi.. -veneen päällikkö, jonka sukellsuveneupseerin ura oli kohdannut pienen kuopan tuon tapauksen johdosta(kuten myös vastapuoli, päällikkö Buele Balderstonilla/USS Tautog) löytyi Moskovasta eläkeläisenä.
Episodissa oli kyse USS Tautogin tehtävästä hiippailla Ohotan merelle ja pyydystää sieltä venäläinen ydinsukellusvene jota seurata. Tuolla alueella jenkkejä epäilytti slobojen toiminta Vietnamin lähistöllä ja huolimatta Helsingin SALT neuvotteluista, he päätyivät pelaamaan edelleen varman päälle. Jokaisen neukkuveneen perään piti saada jenkkiläinen varjo. Veneethän ajoivat venäläisten potkurin kavitaatioalueella, eikä tämän vuoksi heitä voinut kuulla. NL ei ollut tietoinen siitä, kuinka laajasti heidän sukellusveneaseensa oli tällä tavoin käytännössä eliminoitu - takana on cowboy sormi liipasimella ja tähtäin neukkujen ohimossa. Mutta lähellä siis ollaan ajamassa.
USS Tautog löysi Echo II -luokan saaliinsa, joka ajoi kovaa ja äänekkäästi. Venäläisillä oli muutamia standardi-manööverejä, kuten Crazy Ivan jossa vene tekee yllättävänä 180 asteen mutkan ja vaihtaa syvyyttä; siis tarkoituksena nimenomaan tsekata mitä takana tapahtuu. Jenkit ajoivat niin lähellä, että liukuivat näissä tilanteissa venäläisten ohi, eikä yleensä ilmeisesti jääneet kiinni; vasta kirja Punaisen Lokakuun metsästys kunnolla avasi Neuvostolaivaston silmät asialle. Aika järkytys siis.
Toinen liike oli eräänlainen tanssimainen kääntyily, jota jenkit kutsuvat nimellä "angels and dangels", joka oli sattumanvaraisten käännösten, nopeuden ja syvyyden vaihteluiden koreografia, jolla sukellusvene pyrki varmistamaan ettei tuntemattomia vieraita ole liian lähellä. Tätä liikehdintää Echo II alkoi tekemään. USS Tautog oli ollut saamassa uusia hydrfonijärjestelmiä, joilla olisi ollut helpompi pystyä havaitsemaan syvyysvaihteluita, mutta laitteistoa ei ollut ehditty asentamaan ennen tehtävää. USS Tautog ei siis oikein pystynyt tietämään millä syvyydellä Echo II pörräsi. Lisäksi; tehtävän aikana - sopii nykyisiinkin jenkkien sähläyksiin - päällikkö oli jättänyt komennon kakkoselle, ja kuuntelu-upseerit, molemmat, olivat toinen muissa hommissa ja toinen levossa. Kuunteluasema oli siis tavallaan vajaa miehitetty. USS Tautog ajatui liian lähelle ja Echo II oli itseasiassa kääntyillyt itsensä jenkkiveneen yläpuolelle.
Se mitä amerikkalaiset eivät tietenkään tienneet, oli että venäläiset olivat huomanneet seuralaisen, mutta koska heillä ohjelmaan kuului koulutus, jossa käytetään torpedon kaltaista simulaattoria, he luulivat kyseessä olevan harjoitus. Ja suorittivat raivokkaasti liikesarjoja. Lopputuloksena neukkuvene kuitenkin kääntyi alas ja syöksyi törmäten USS Tautogin torniin, vieden sen huomattavalta osin mennessään ja taivuttaen koko rakenteen. Vaihtokauppana jättivät siihen toisen propellin. Lisäksi Echo II:n ulompaan runkoon repeytyi linja-auton mentävä reikä. Ja vene syöksyi lähes pystyasennossa kohti noin 2400 metrin syvyydessä olevaa pohjaa. USS Tautog meinasi tehdä puolivaakakierteen, mutta sai itsensä melko nopeasti vakautettua. Ja kuunteli. Ääni kertoi että Echo II oli menettänyt potkurin ja että runko paukahteli(tavarat ainakin tippuilivat paikoiltaan), kuului sukellustankkien tyhjennys ja kollegojen epätoivoinen taistelu syvyyksiin syöksyvässä veneessä. Sitten kuului poksahtelua ja USS Tautogin miehet päättelivät painerungon pettäneen - he siis kuuntelivat miehistön kuolemaa.
USS Tautog ajoi sukelluksissa mahdollisimman kovaa ja kauas, tosin pelkona oli että vauriot pahenevat ja vene pettää heilläkin alta. Vene saapui lopulta yön pimeydessä Pearl Harbouriin ja asia salattiin. Nauha oli otettu talteen. Päätelmänä oli, että neukuilla oli niin paljon sukellusveneonnettomuuksia, että ehkäpä he luulevat veneen uponneen omia aikojaan - jenkit eivät maailmanpoliittisessa tilanteessa halunneet kertoa Ohotanmeren operaatioistaan.
Kaksikymmentä vuotta nauhaa soitettiin kuunteluoppilaille. Nauhalla oli venäläisten sukellusvenemiesten kuolema ja luokka toisensa jälkeen sai jäädä mietteisiinsä elämän katoavaisuudesta. Kunnes - Kylmä sota loppui. Neukut olivat tienneet koko ajan, he tiesivät myös että kyseessä oli USS Tautog. He tiesivät sen siksi, että viimeisenä mahdollisuutena Boris Bogdasaryan määräsi koneen pakille ja yrittää saako veneen pysäytettyä yhdellä potkurilla. Sen sai, ja vene nousikin pintaan. Jenkkiä ei näkynyt. Eikä jenkki tiennyt asiasta, kun oli laittanut hanan pohjaan ja poistunut paikalta melkoisella räminällä tiputellen torninsa kappaleita mennessään.
Molemmat päälliköt joutuivat melkoiseen ryöpytykseen. Molemmat saivat kuitenkin jatkaa aluksen päällikköinä, mutta ylennyksiä ei juuri ollut enää tulossa. Buele Balderston ryhtyi hengenmieheksi ja kuoli -84 eikä Boris, joka olisi halunnut käydä ainakin drinksulla Buelen kanssa, koskaan ehtinyt häntä tavata. Buele meni hautaan uskoen, että neuvostoliittolaiset sukellusvenemiehet olivat hänen päällikkyytensä aikana ja johdosta menehtyneet.
Veli krd jatkakoon..
äärimmäisen mielenkiintoinen!