Kysymys- ja vastaustopiikki

Korian Tallisilta? Sitä ovat pioneerit harjoituksissa "tuhonneet" kaikenlaisilla harjoituspanoksilla vuodesta 1946 asti.
 
Korian Tallisilta? Sitä ovat pioneerit harjoituksissa "tuhonneet" kaikenlaisilla harjoituspanoksilla vuodesta 1946 asti.
Ehdottomasti Suomen "tuhotuin" silta! Mutta ainoastaan harjoituksissa, oikeasti ei ole tuhoutunut kertaakaan. Pioneerit siirtyivät Korialle Viipurista jo 1920-luvun alussa joten
Korian siltoja on "tuhottu" kohta sata vuotta. Suomen oikeasti tuhotuin silta puuttuu siis edelleen.
 
Viimeksi muokattu:
Kun lauantaista saakka vatvottu eikä vastausta tullut niin eikö jo ole aika paljastaa? Eikai tässä taas ruveta päiväkausia vatvomaan yhtä kysymystä? Kyllä se yksi vuorokausi pitää riittää.
 
Kun lauantaista saakka vatvottu eikä vastausta tullut niin eikö jo ole aika paljastaa? Eikai tässä taas ruveta päiväkausia vatvomaan yhtä kysymystä? Kyllä se yksi vuorokausi pitää riittää.

Juu, vinkkejä kaivataan tai jos niitä ei keksi / ole mahdollista antaa, voi vastauksenkin paljastaa.
 
Hetkinen hetkinen ...älkääpäs herrat kaikki alkako kehittelemään sääntöjä. Tämähän menee aivan punakaartiksi koko ketju.
Vähintäänkin olisi suotavaa, että mielipiteen esittäjä osallistuu myös kysymyksien muotoiluun (tämä siis jatkona veli @JR49 kritiikkiin mösjöö @Herman30 :lle ). Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että hyvää kysymystä puidaan vaikka kuukausi, siinä tulee usein esille myös valtava määrä todella kiinnostavaa oheistietoa. Hyvän kysymyksen laatiminen ei ole mitenkään helppoa, oli se simppeli tai monimutkainen.. ja minä ainakin vedän kättä lippaan jokaiselle joka tänne niitä tuottaa. Tietenkin voidaan olla eri mieltä - jopa minun kanssani - vaikka olenkin oikeassa - aina.

Jotta ei jää osallistumatta kysymyksen ratkomiseen, heitän: Kuukaupin silta.
Ainakin sillä on paikkansa sotahistoriassamme.
 
Hetkinen hetkinen ...älkääpäs herrat kaikki alkako kehittelemään sääntöjä. Tämähän menee aivan punakaartiksi koko ketju.
Vähintäänkin olisi suotavaa, että mielipiteen esittäjä osallistuu myös kysymyksien muotoiluun (tämä siis jatkona veli @JR49 kritiikkiin mösjöö @Herman30 :lle ). Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että hyvää kysymystä puidaan vaikka kuukausi, siinä tulee usein esille myös valtava määrä todella kiinnostavaa oheistietoa. Hyvän kysymyksen laatiminen ei ole mitenkään helppoa, oli se simppeli tai monimutkainen.. ja minä ainakin vedän kättä lippaan jokaiselle joka tänne niitä tuottaa. Tietenkin voidaan olla eri mieltä - jopa minun kanssani - vaikka olenkin oikeassa - aina.

Jotta ei jää osallistumatta kysymyksen ratkomiseen, heitän: Kuukaupin silta.
Ainakin sillä on paikkansa sotahistoriassamme.
Me ainakin olemme samalla kohdalla karttaa. Juuri näin. Olisi kaikista mukavinta, jos kysymyksenasettajia ja -ratkojia oli mahdollisimman paljon. Nopeat kysymykset, vaikka olisivat helposti googlattavissa tai kuuluisivat ns. kouluhistoriaa, eivät haittaa millään lailla, sillä niin ketju elää. Kuten täällä todettiin, ketju on mielenkiintoisimmillaan, kun kysymyksiä ja vastauksia tulee solkenaan.
Kysymyksen vaikeustaso on sitten asettajasta kiinni, pääasia olisi että niitä tulee ja vihjeillä ruokitaan tasaisin väliajoin. Itse nautin siitä, jos saan tuotua ketjuun jotain sellaista tietoa, mikä yllättää monet tietoniekatkin. Helppoja ja vaikeita kysymyksiä on vaikea arvottaa, sillä mikä on toiselle helppo, toinen ei ole kuullutkaan. Siksi jokaisen kannattaa kysyä, miettimättä sen enempää miten helppo ihmisten on niihin vastata.
 
No ei ollut kumpikaan!
Vihjeitä kaivattiin mutta sellainen on jo annettu: katsokaa karttaa. Melkein kaikki muut mahdolliset sillat on alueelta jo mainittu.

Rajajoen silta on tosiaan tuhottu enemmän kun kerran mutta ei se vielä ole läheskään eniten Suomessa.
Kuukaupin silta kuuluu sotahistoriamme kuuluisiin siltoihin, mutta ei sen vuoksi että se olisi usein tuhottu. 1918 oli valkoisten puolella koko ajan ja 1939 ei rintama tullut sinne asti. Siten tuhottiin ainoastaan osaksi 1941 edellä käsitellyn Sortavalan sillan tapaan. Nyt ei olleet suomalaiset pioneerit tuhoamista sabotoimassa vaan toinen maatuki jäi räjähtämättä kun venäläisten radiomiinat ei toiminu. Huonoksi onneksi joukko suomalaisia upseereita oli ylittämässä siltaa juuri räjähdyshetkellä. Kaikki saivat surmansa, joukossa Pääjajan hallinto-osaston päällikkö, siviilissä Helsingin Yliopiston professori Tapio Tarjanne.
http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/binary/image/thumbnailer/-/fid/3990/width/723
 
No ei ollut kumpikaan!
Vihjeitä kaivattiin mutta sellainen on jo annettu: katsokaa karttaa. Melkein kaikki muut mahdolliset sillat on alueelta jo mainittu.

Rajajoen silta on tosiaan tuhottu enemmän kun kerran mutta ei se vielä ole läheskään eniten Suomessa.
Kuukaupin silta kuuluu sotahistoriamme kuuluisiin siltoihin, mutta ei sen vuoksi että se olisi usein tuhottu. 1918 oli valkoisten puolella koko ajan ja 1939 ei rintama tullut sinne asti. Siten tuhottiin ainoastaan osaksi 1941 edellä käsitellyn Sortavalan sillan tapaan. Nyt ei olleet suomalaiset pioneerit tuhoamista sabotoimassa vaan toinen maatuki jäi räjähtämättä kun venäläisten radiomiinat ei toiminu. Huonoksi onneksi joukko suomalaisia upseereita oli ylittämässä siltaa juuri räjähdyshetkellä. Kaikki saivat surmansa, joukossa Pääjajan hallinto-osaston päällikkö, siviilissä Helsingin Yliopiston professori Tapio Tarjanne.
http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/binary/image/thumbnailer/-/fid/3990/width/723

Kiviniemen silta.

Suomalaiset räjäyttivät talvisodan aikana. Venäläiset rakensivat paikalle välirauhan aikana teräksisen ”sotasillan”, mutta räjäyttivät sen itse kesällä 1941 suomalaisten hyökkäyksen edetessä Kiviniemeen. Jatkosodan aikana suomalaiset rakensivat paikalle väliaikaisen rautatiesillan, joka tuhoutui kesällä 1944.
 
Suomalaiset räjäyttivät talvisodan aikana. Venäläiset rakensivat paikalle välirauhan aikana teräksisen ”sotasillan”, mutta räjäyttivät sen itse kesällä 1941 suomalaisten hyökkäyksen edetessä Kiviniemeen. Jatkosodan aikana suomalaiset rakensivat paikalle väliaikaisen rautatiesillan, joka tuhoutui kesällä 1944.
Täsmälleen oikein! Paitsi vielä se, että valkoiset räjäyttivät sillan jo 1918. Tässä kyllä hätiköitiin, sillä rintama oli sillloin Raudussa eikä liikkunut enää pohjoiseen. Hätäilijät saivat varmaan pyyhkeitä, kun junat eivät enää voineen ajaa kosken yli koko loppusodan aikana.

Kysymyksen ei pitänyt olla liian vaikea, mutta kyllähän se kestää kun oli viikonloppu ja vastaajia muutoinkin on viime aikoina ollu ainoastaan muutama. @Vonka jatkaa!
 
Lentueen päällikkö antoi alaisilleen joululahjan, jonka seurauksena hän makaa Kulosaaren sankarihaudassa. Mistä oli kyse, ja kuka oli tuo tuntematon johtaja?
 
Esko Lehtonen, Lentolaivue 30, jouluaatto -41. Lähti itse siirtolennolle, ja säästi alaisensa siltä. Joutui matkalla lento-onnettomuuteen, jossa menehtyi.
 
Lentueen päällikkö antoi alaisilleen joululahjan, jonka seurauksena hän makaa Kulosaaren sankarihaudassa.
Tää on helppo kun Kulosaaren hautausmaa mainittiin. Se on niin pieni että paikalle on haudattu ainoastaan yksi lentäjä: LLv 12 luutn Salo, joka kaatui 23.12.1939 toimiessaan 2. Lentueen päällikkönä.
Joululahjaviittaus tarkoittanee että ltn Salo lähti itse lennolle, joka ei kuitenkaan ollut mikään itsemurhatehtävä. Lentueesta siihen osallistui toinenkin kone alla olevan lähteen mukaan ja kaikkiaan Llv 12 suoritti sinä päivänä kuusi lentoa.
 

Liitteet

  • LLv_12 Koala.pdf
    200.6 KB · Luettu: 5
Viimeksi muokattu:
Tää on helppo kun Kulosaaren hautausmaa mainittiin. Se on niin pieni että paikalle on haudattu ainoastaan yksi lentäjä: LLv 12 luutn Salo, joka kaatui 23.12.1939 toimiessaan 2. Lentueen päällikkönä.
Joululahjaviittaus tarkoittanee että ltn Salo lähti itse lennolle, joka ei kuitenkaan ollut mikään itsemurhatehtävä. Lentueesta siihen osallistui toinenkin kone alla olevan lähteen mukaan ja kaikkiaan Llv 12 suoritti sinä päivänä kuulsi lentoa.

Jaha, täällä on joku, joka tuntee Kulosaartakin. Kyllä, Salo juuri.

Tehtävä oli todella paha. Lentolaivue 12 tiedusteli ja suoritti häirintäpommituksia läntisellä Karjalan kannaksella, hävittäjävaaran vuoksi enimmäkseen yöllä tai hämärän aikaan. Näitä lentoja tehtiin paljonkin.

Nyt oli käynnistymässä joulukuun vastahyökkäys. Joulukuun 19. päivänä menetettiin jo kaksi tiedustelukonetta keskellä päivää (tosin ei kai tästä laivueesta). Sitten jatkettiin taas yöllä parin päivän ajan. 23.12. Lentolaivue 12 sai käskyn pommittaa Perkjärven asemaa sekä lähettää tiedustelukone Kaukjärven - Uudenkirkon alueelle. Tiedustelulento määrättiin valoisan aikana suoritettavaksi.

Mahdollisuus selvitä tehtävästä hengissä keskellä päivää Frans-Kallella oli täysin margnaalinen. Fokker C.X. eli "Frans-Kalle" ei riittänyt taistelutoiminnan vaatimuksiin. Sodissa menetettiin 17 konetta ja 25 lentäjää. Nyt sillä piti työntyä rintamalinjojen päälle tutkimaan tilannetta keskellä päivää, jossa törmääminen vihollisparveen oli varmaa.

Lento piti suorittaa jouluaattoa vasten. Frans-Kallen lentäjissä oli perheellisiä. Luutnantti Salo päätti lentää päivän viimeisen itse. Konekivääriampujaksi ilmoittautui orimattilalainen kersantti Erkki Saloranta. Hän oli 23-vuotias ja naimaton. Toinen kone mainitaan Koala-kustannuksen kirjassa, mutta sen lentäjästä minulla ei ole mitään tietoa.

FK-96 joka tapauksessa tuhoutui vihollishävittäjien hyökkäyksessä tiedustelulennolla Uudenkirkon Taamalassa 23.12. 1939. Kumpikaan ei pelastunut. Oli kireä pakkaspäivä. Maan pinnalla oli käynnistynyt suomalaisten suuri vastahyökkäys.

Saloranta on haudattu Orimattilaan.

Tällä tiedolla voit jo hyvin jatkaa!
 
Varmaankin näin se meni kuten veli @Vonka kirjoittaa. Llv 12:n historiakirjassa ei jostain syystä ole nostettu esiin. Ite muistan samanlaisen tapauksen Laatokan Karjalasta. Kyse oli siis siitä että lentäjän tunsivat hyvin tällaisten tehtävien onnistumisen edellytykset. Eli siis sen että ainoa mahis oli tulla kohteelle aamu- tai iltahämärässä. Aamuhämärä oli parempi, koska kone saattoi kadota vielä pimeään länsihorisonttiin. Nyt sen sijaan käskettiin suorittaa tehtävä valoisana aikana.

Sitten uusi kyssäri: Kuka oli suomalainen sotilas, joka sai potkut ryhdyttyään politikoimaan. Esimieskin ampui itsensä tapauksen johdosta. Tapahtui siis itsenäisyytemme aikana.
 
Viimeksi muokattu:
Sitten uusi kyssäri: Kuka oli suomalainen sotilas, joka sai potkut ryhdyttyään politikoimaan. Esimieskin ampui itsensä tapauksen johdosta. Tapahtui siis itsenäisyytemme aikana.

Kenraali Karl Berg.

1921. Gerich arvosteli julkaisemassaan sanomalehtiartikkelissa renavaltiopolitiikkaa. Berg ei ensin suostunut erottamaan mutta taipui. Itsemurha kunniasyistä paineessa.
 
Back
Top