Kysymys- ja vastaustopiikki

Vertaillaanpa näitä kahta huonosti päättynyttä tehtävää:

______________________Oliko toiminta-alue suunniteltu___Operaation päämäärä_____Operaation suojaus_______Tehtävän keskeytys

Yamato_______________valtameri eli oli___________________ei merkitystä viholliselle____ei_________________________vihollinen aiheutti mutta yritys hyvä
Ilmarinen_____________avomeri eli ei_____________________ei mitään saavutettavaa____ei_________________________käännyttiin takaisin hieman ennen aikojaan

Ilmarinen oli suunniteltu ja kaikki taktiikkamme tähtäsi toimintaan saariston suojassa. Aluksen tykkejä ei voinut keinumisen johdosta käyttää avomeren aallokossa; Nordwind-aikaan tosin oli tyyni sää eli tämä ei olisi haitannut. Operaation päämääränä oli harhauttaa venäläisiä luuloon, että pohjoisesta Viron suuria saaria lähestyisi vahva laivasto-osasto. Jotta tämä onnistuisi, olisi venäläisten tietenkin nähtävä laivat. Tämä oli kuitenkin pimeän vuoksi mahdotonta, koska matkaan lähdettiin illalla. Suojauksesta ei sen enempää; yleisessä tiedossa on, ettei kummallekaan operaatiolle ollut antaa oikeastaan mitään suojausta. Yamato jatkoi tehtävää niin pitkään kun kykeni kun taas Ilmarinen kääntyi takaisin vähän aikaisemmin kun piti. Merkitystä tällä liian aikaisin tapahtuneella kääntymisellä ei ollut, koska venäläisillä ei ollut mahiksia havaita aluksia jotain satunnaista sukellusvenetä lukuunottamatta.

Koko ajatus että Saarenmaalle noustaisiin maihin pohjoisesta oli järjetön, sillä siellä oli vahva rannikkotykistö, jonka kantamalle eivät laivat menneet. Saksalaisten pyyntöön kuitenkin suostuttiin; ilmeisesti asiaa sen enempää ajattelematta. Traagisin juttu oli, että paljon puhuttujen paravaanien toimimattomuus oli jo vuonna 1939 tunnettu asia. Jos ne olisi jätetty laskematta mereen, olisi miina mennyt joko ohi tai osunut keulaan, jossa oli monta vesitiivistä laipiota ennen kriittisiä alueita.

Paljon täälläkin käsitellyn aiheen hyvä lähde on esim Merivoimien tutkimuskeskuksen: Tyrskyä, terästä tekniikkaa v:lta 2006
Jäsen @arix jatkaa
 
Viimeksi muokattu:
Laitetaanpa nopea. Haussa on asevarikko, jonka nimestä on tullut synonyymi yhdelle asetekniselle asialle.
 
Brittien Dum Dum Arsenal Intiassa, jonka nimen johdosta onttokärkistä luotia kutsutaan toisinaan anglosfäärin slangissa dumdumiksi.


Melkein samanlainen tarina on muuten putkiraivaimella, joka tunnetaan enkussa Bangalore torpedona:


Bangalore on kuitenkin kaupunki eikä asevarikko. Dum Dumissa oli myös samanniminen varikko.
 
Brittien Dum Dum Arsenal Intiassa, jonka nimen johdosta onttokärkistä luotia kutsutaan toisinaan anglosfäärin slangissa dumdumiksi.


Melkein samanlainen tarina on muuten putkiraivaimella, joka tunnetaan enkussa Bangalore torpedona:


Bangalore on kuitenkin kaupunki eikä asevarikko. Dum Dumissa oli myös samanniminen varikko.
Vastaus on oikein, @Samovarius saa jatkaa.
 
Edellisen sivun kysymyksestä inspiroituneena:

Kun käsky kävi, sotalaiva lähti laiturista tehtävään. Se käskettiin olosuhteisiin, mihin alus ei soveltunut juuri ollenkaan. Sotalaivalla ei ollut kunnollista suojausta ja sen tehtävän onnistumistodennäköisyys oli sangen pieni, mutta onnistuessaan olisi voinut vaikuttaa merkittävästi sodan kulkuun. Tehtävään kuitenkin rohkeasti lähdettiin, mutta lopputulos oli aluksen kannalta traaginen.

Mikä alus on kyseessä ja milloin?
 
Edellisen sivun kysymyksestä inspiroituneena:

Kun käsky kävi, sotalaiva lähti laiturista tehtävään. Se käskettiin olosuhteisiin, mihin alus ei soveltunut juuri ollenkaan. Sotalaivalla ei ollut kunnollista suojausta ja sen tehtävän onnistumistodennäköisyys oli sangen pieni, mutta onnistuessaan olisi voinut vaikuttaa merkittävästi sodan kulkuun. Tehtävään kuitenkin rohkeasti lähdettiin, mutta lopputulos oli aluksen kannalta traaginen.

Mikä alus on kyseessä ja milloin?

Kyseessä ei voine olla USS Liberty? Tehtävä jonkinlainen tiedustelutehtävä, ehkä vakauttamistehtäväkin, ja onnistuessaan jenkit olisivat onnistuneet estämään sodan?

 
Kyseessä ei voine olla USS Liberty? Tehtävä jonkinlainen tiedustelutehtävä, ehkä vakauttamistehtäväkin, ja onnistuessaan jenkit olisivat onnistuneet estämään sodan?

Ei ole Liberty. Haettu alus oli avoimesti sotalaiva ja sen tehtävä oli taistelutehtävä.
 
Ei ole Liberty. Haettu alus oli avoimesti sotalaiva ja sen tehtävä oli taistelutehtävä.

Mietin ensin Kenraali Belgranoa, mutta sillä oli saattoalukset mukanaan, joten ei taida olla sekään?

Pahin on tuo "onnistuessaan olisi voinut vaikuttaa merkittävästi sodan kulkuun". Yksi alus olisi voinut kääntää jonkin taistelun edukseen, mutta koko sodan? Niitä ehdokkaita ei niin hirveästi enää olekaan.
 
Mietin ensin Kenraali Belgranoa, mutta sillä oli saattoalukset mukanaan, joten ei taida olla sekään?

Pahin on tuo "onnistuessaan olisi voinut vaikuttaa merkittävästi sodan kulkuun". Yksi alus olisi voinut kääntää jonkin taistelun edukseen, mutta koko sodan? Niitä ehdokkaita ei niin hirveästi enää olekaan.

Taidan olla menettänyt teräni. Kyseessä todella on ARA General Belgrano.

Risteilijällä oli kyllä saattajat - sana oli kunnollista (kaksi Allen M. Sumner-luokan hävittäjää, eli Belgranon lailla WW2 ylijäämää- ne eivät koskaan havainneet HMS Conqueroria ja myöskin menettivät yhteyden ARA General Belgranoon jo ennen sen torpedointia).

Pelkällä tykkiaseistuksella varustetulla Belgranolla ei olisi ollut käytännössä mahdollisuutta yllättää brittien tukialusosastoja, joten tehtävä oli tuhoon tuomittu (saattaja-aluksilla tosin oli Exocet-kiskot, mutta on epäselvää oliko niillä itse ohjuksia - omien tietojeni mukaan ohjuksia oli toimitettu 1982 kaikkiaan 7 kappaletta, jotka ammuttiin sodan aikana). Kuitenkin, mikäli se olisi päässyt taistelukosketukseen tykkiensä kantamalla, olisi vähäinenkin tulitus merkinnyt paljon - koko Falklandin sotaa määrittää se, miten pitkiä ja ohuita huoltoyhteydet olivat. Parinkin huoltoaluksen edes vakava vahingoittaminen olisi aiheuttanut briteille suuria vaikeuksia, joita oli muutenkin riittämiin. Todennäköisyys suoriutua tehtävässä oli siis mitätön, mutta mikäli se olisi jostain omituisesta syystä onnistunut, se olisi merkittävästi vaikuttanut sodan kulkuun. Koko sodan lopputulos oli kuitenkin kiinni kuudesta toimivasta pommin sytyttimestä.

Luonnollisesti täysin vanhentunut WW2 ylijäämä oli väärä työkalu tehtävään. Ydinsukellusvene HMS Conqueror oli havainnut sen hyvissä ajoin, varjostanut sitä hyvän tovin ja lopulta upotti risteilijän torpedoilla, mikä johti 323 miehen kuolemaan.
 
No niin, pitäisi aina ekana kokeilla sitä mikä mieleen tulee liikaa miettimättä. Ehdin jo selvitellä, että mitenkäs tuo Vasa, että olisiko sen neitsytmatka ollut kenties suoraan taisteluun (ei ollut, vaan laivastotukikohtaan).

No kysytäänpä, että kuka yhteysupseeri kuoli 1980-luvulla ollessaan tiedustelemassa lähes diplomaattisen koskemattomuuden veroisen suojan alla?
 
Taidan olla menettänyt teräni. Kyseessä todella on ARA General Belgrano.

Risteilijällä oli kyllä saattajat - sana oli kunnollista (kaksi Allen M. Sumner-luokan hävittäjää, eli Belgranon lailla WW2 ylijäämää- ne eivät koskaan havainneet HMS Conqueroria ja myöskin menettivät yhteyden ARA General Belgranoon jo ennen sen torpedointia).

Pelkällä tykkiaseistuksella varustetulla Belgranolla ei olisi ollut käytännössä mahdollisuutta yllättää brittien tukialusosastoja, joten tehtävä oli tuhoon tuomittu (saattaja-aluksilla tosin oli Exocet-kiskot, mutta on epäselvää oliko niillä itse ohjuksia - omien tietojeni mukaan ohjuksia oli toimitettu 1982 kaikkiaan 7 kappaletta, jotka ammuttiin sodan aikana). Kuitenkin, mikäli se olisi päässyt taistelukosketukseen tykkiensä kantamalla, olisi vähäinenkin tulitus merkinnyt paljon - koko Falklandin sotaa määrittää se, miten pitkiä ja ohuita huoltoyhteydet olivat. Parinkin huoltoaluksen edes vakava vahingoittaminen olisi aiheuttanut briteille suuria vaikeuksia, joita oli muutenkin riittämiin. Todennäköisyys suoriutua tehtävässä oli siis mitätön, mutta mikäli se olisi jostain omituisesta syystä onnistunut, se olisi merkittävästi vaikuttanut sodan kulkuun. Koko sodan lopputulos oli kuitenkin kiinni kuudesta toimivasta pommin sytyttimestä.

Luonnollisesti täysin vanhentunut WW2 ylijäämä oli väärä työkalu tehtävään. Ydinsukellusvene HMS Conqueror oli havainnut sen hyvissä ajoin, varjostanut sitä hyvän tovin ja lopulta upotti risteilijän torpedoilla, mikä johti 323 miehen kuolemaan.
Jos olisi jostain oikusta päässyt lipumaan tulitusetäisyydelle brittisaattueesta, ja avannut tulen täydellä tykkiarsenaalillaan, niin siitä olisi tehty lopputuloksesta huolimatta elokuva "The last gunslinger" tms
 
Jos olisi jostain oikusta päässyt lipumaan tulitusetäisyydelle brittisaattueesta, ja avannut tulen täydellä tykkiarsenaalillaan, niin siitä olisi tehty lopputuloksesta huolimatta elokuva "The last gunslinger" tms
Tarkoitatko, että Belgrano olisi upotettu yrittäessään? Siitä ei lie kahta sanaa. Lähinnä mikäli britit olisivat jostain syystä onnistuneet sössimään merivalvonnan, olisi se teoriassa voinut päästä niin lähelle, että olisi voinut upottaa yllätyksen turvin huoltoaluksia, mutta itsemurhatehtävä sellainen olisi ollut Exocetejä kantavia brittialuksia vastaan.
 
No kysytäänpä, että kuka yhteysupseeri kuoli 1980-luvulla ollessaan tiedustelemassa lähes diplomaattisen koskemattomuuden veroisen suojan alla?

Pitääkö antaa lisävihjeitä? Herra oli kuollessaan majurin arvoinen jenkki.
 
Tarkoitatko, että Belgrano olisi upotettu yrittäessään? Siitä ei lie kahta sanaa. Lähinnä mikäli britit olisivat jostain syystä onnistuneet sössimään merivalvonnan, olisi se teoriassa voinut päästä niin lähelle, että olisi voinut upottaa yllätyksen turvin huoltoaluksia, mutta itsemurhatehtävä sellainen olisi ollut Exocetejä kantavia brittialuksia vastaan.

Belgranossa oli Sea Cat -it-ohjukset vuodesta 1968.
 
Belgranossa oli Sea Cat -it-ohjukset vuodesta 1968.
Ne eivät ole kovin kummoinen vastine päättäväistä ilmahyökkäystä vastaan, kuten Royal Navy sai useissa tapauksissa todeta, vaikka niillä oli suojanaan myös Sea Harrierit. Tappioita tuli, mutta tehtävää ei kyetty estämään.

Ehkä pidempi pohdinta tapauksesta kuuluu Falkland-ketjuun.
 
No niin, pitäisi aina ekana kokeilla sitä mikä mieleen tulee liikaa miettimättä. Ehdin jo selvitellä, että mitenkäs tuo Vasa, että olisiko sen neitsytmatka ollut kenties suoraan taisteluun (ei ollut, vaan laivastotukikohtaan).

No kysytäänpä, että kuka yhteysupseeri kuoli 1980-luvulla ollessaan tiedustelemassa lähes diplomaattisen koskemattomuuden veroisen suojan alla?

Arthur D. Nicholson Jr. neukkujen tappamana Itä-Saksassa.
Oli yhteysupseeri ja kylmän sodan viimeinen uhri.
Tiedustelin Wikipediasta.😎

 
Viimeksi muokattu:
Back
Top