Kysymys- ja vastaustopiikki

No mikäs nyt on, ei vastauksia eikä yrityksiä. Hämäsinkö liikaa monikkomuodossa olevalla aselajilla, .. molemmilla kyseessä laivasto.
 
No, arvataanpa sitten vaikkapa vanhemmaksi veljeksi Georg Ture Engelbert Gadd ( s. 1873 ) ja taisteluksi kaukana kotoa Tsushiman meritaistelua 1905. Nuorempi on sitten Alexander Gideon Adalbert Gadd ( s. 1875 ) ja hänen taistelukseen Riianlahden meritaisteluita 1915. Molemmat olivat lopulta kontra-amiraaleja Venäjän laivastossa. Syntyneet Krondstadissa, mutta suomalaisia kansallisuudeltaan. Tämä siis täysi arvaus, veöljesten myöhemmistä vaiheista mulla ei ole mitään tietoa.
 
@Bodyguard tulihan se osuma. Venäjän laivastossa palvelleilla suomalaisilla upseereilla on melkoisia elämäntarinoita, nämä nyt ihan vain esimerkkeinä.

Tulikaste oli kummallakin jäbällä Port Arthurin maihinnousu ja valtaus, jonka jälkeen herrat saivat ylennykset luutnantiksi.

Vanhemman veljen tie kulki idästä takaisin Itämerelle torpedoveneen päälliköksi. Ura jatkui torpedovenepäälliikkönä sittemmin taas Kauko-Idässä, jossa 1904 hän löysi itsensä torpedoveneen kanssa taistelemassa Japania vastaan. Vene, Siljnyi, tuhoutui ja miehistö menetettiin lähes kokonaan, päälliikö itse haavoittui - mutta selvisi. Ja oli paikkauksen jälkeen uudella torpedoveneellä (Bojki) taistelemassa. Tämäkin meni pohjaan ja päällikkö haavoittui toisen kerran.

Nuorempi veli ei päässyt Japanilaisia vastaan, mutta lyhyehkön torpedovenekauden jälkeen hänellä alkoi ura sukellusvenepäällikkönä, niinkin aikaisin kuin 1904. 1MS aikana hänet siirrettiiin Mustalle Merelle jossa toimi menestyksekkäästi ja joutui vastatusten myös Yavuz Sultan Selim 'in kanssa. Kyseessä tietenkin entinen SMS Goeben, alus joka väistämällä brittiläisiä takaa-ajajiaan Dardanelleille, aiheutti ketjureaktion joka liitti Turkin maailmansotaan ja sittemmin sai uskomattomat mittasuhteet Gallipolissa.

Molemmat veljekset eläköityivät (kontra-)amiraaleina.

Bodyguard jatkaa...
 
Kiitos, kiitos. Arvauksellakin näköjään pärjää välillä... Nyt on pää tyhjä ja duunikiireitä, joten skippaan vuoroni. Estradi vapaa nopeimmalle...
 
Kiitos, kiitos. Arvauksellakin näköjään pärjää välillä... Nyt on pää tyhjä ja duunikiireitä, joten skippaan vuoroni. Estradi vapaa nopeimmalle...

No. Koska ketju on hiljainen niin laitan yhden.

Augustusta pidetään monesti Rooman ensimmäisenä keisarina. Todellisuudessa hän ei sitä ollut, eikä sellaista arvonimeä ollut edes tuohon aikaan olemassa. Monista eri syistä johtuen Rooman hallintojärjestelmä oli hyvin monimutkainen sekoitus tasavallan ajan hallintoa ja uuden syntyvän vallan rakenteita sekä klienttijärjestelmää. Yksi rakenne kuitenkin sai aikaan sen, että kukaan ei voinut/uskaltanut haastaa Augustuksen valtaa ja hän olikin kaikista Rooman valtiaista pisimpään yhtäjaksoisesti hallinnut johtaja.

Mikä oli tämä rakenne ja instituutio, joka teki hänestä Rooman kiistämättömän valtiaan 40 vuoden ajaksi ja jonka merkitys ei hävinnyt koko Rooman keisarillisen historian aikana?
 
Tribunicia potestas, kansantribuuni? Veto-oikeus senaatin päätöksiin ja paljon muuta.

Ei ole tuokaan. Laitan vastauksen ettei tämä melko monimutkainen kysymys jumita ketjua.

Aikanaan Augustuksella oli parhaimmillaan yli 30 eri (mahdollisesti paljon enemmänkin) virkaa samanaikaisesti. Näistä merkittävin oli konsulin tehtävä, joka oli Rooman korkein virka-asema. Mutta mikään näistä viroista ei ollut hänen valtansa todellinen pohja. Vaan hänen valtansa pohjana oli tosiasiallisesti armeija.

Tammikuun 1. 27ekr sisällissodan päätyttyä Augustus aloitti 7. konsulikautensa. Hänen läheisin liittolaisensa Agrippa aloitti kolmantensa. Tällöin senaatti kokoontui ja Augustus ilmoitti eroavansa kaikista tehtävistään. Seuraavina päivinä senaatti painosti hänet kuitenkin jatkamaan tehtävissään. "Painostus" tuli tietyltä joukolta senaattoreita jotka olivat Augustuksen liittolaisia ja konsulina Augustus määräsi puheenvuorot joita "sattumalta" osui juuri kyseisille senaattoreille. Toisaalta myös muut senaattorit ilmeisesti kannattivat asiaa koska aivan aidosti uskottiin, että Augustus oli ainoa henkilö joka pystyi takaamaan, ettei vuosikymmeniä jatkunut sisällissota enää puhkeaisi uudelleen.

Olennaisin senaatin päätös oli kuitenkin se, että Augustus sai 10 vuoden suoran käskyvallan eräisiin tiettyihin provinsseihin. Nämä provinssit olivat, Hispania, Gallia (sisältäen myös Germanian alueet), Syyria ja Egypti. Muut provinssit jäivät senaatin käskyvaltaan. Miksi tämä oli niin tärkeää johtui siitä, että toisin kuin tasavallan aikana armeija oli nyt ammattiarmeija ja kukin legioona oli sidottu toimeentulonsa osalta tiettyyn provinssiin. Miten sattuikaan, Augustuksen henkilökohtaisessa komennossa olevissa provinsseissa oli sijoitettuna valtaosa Rooman armeijasta joka täten jäi Augustuksen suoraan määräysvaltaan ja vannoi uskollisuutta suoraan hänelle. Minkä lisäksi Rooma oli riippuvainen Egyptin viljasta. Tämän lisäksi senaatin valtaan jääneiden alueiden legioonien komentajilta kiellettiin oikeus värvätä uusia sotilaita. Luonnollisesti Augustus valitsi henkilökohtaisesti kaikkien legioonien legaatit (komentajat).

Hyväksi lopuksi Augustus asetti Roomaan oman henkivartiokaartinsa eli Pretoriaanit. Rooman lain mukaan legioona ei saanut tulla kaupungin alueelle, joten Pretoriaanikaarti oli vahvuudeltaan 9 kohorttia kun virallisessa legioonassa oli 10. Minkä lisäksi heti saatuaan senaatilta edellä mainitun päätöksen, Augustus äänestytti senaatilla palkankorotuksen Pretoriaaneille:).

Augustus vietti suurimman osan hallitusajastaan Rooman ulkopuolella ja hänen poissa ollessaan Roomassa valtaa pitivät hänen läheiset ystävänsä kaartin tuella. Augustus kävi kuitenkin koko hallitusaikansa tarkasti Roomassa sopivasti uudistamassa tämän väliaikaisen 10-vuoden erivapauden. Näin hän varmisti itselleen täydellisen vallan elinajakseen. Ongelma oli siinä, että hän samalla loi tilanteen jossa armeijan rooli oli ylikorostunut ja tulevina vuosisatoina erilaisista provinsseissa syttyneistä sotilasvallankaappauksista tuli toistuva ilmiö, sillä yksikään keisari ei pystynyt hallitsemaan pitkään ilman sekä armeijan, että Pretoriaanikaartin hyväksyntää. Näin Rooman keisariaika oli enemmänkin sotilasdiktatuuri kuin keisarin yksinvalta.

Estradi on vapaa.
 
Jos linkataan Roomalaislegioona kotimaan historiaan: mikä hallinnollinen tekniikka oli käytössä Rooman tasavallan ajan legioonassa sekä Suomen sisällissodassa?
 
Decimatio?

Eli joka kymmenennen teloitus rikoksesta (pelkuruus, petturuus jne.)
Kyllä, tämä on oikein. Rangaistus oli käytössä tasavalta-ajan aikana, eli ennen varsinaista Rooman klassista "kultakautta". Se lopetettiin 17 eaa koska se oli miehiä tuhlaileva ja murensi yksikön luottamusta johtoon. Rangaistus osoitettiin aina silloin kun syyllisiä oli useita eikä yksilöitä pystytty identifioimaan. Miehet jaettiin kymmenen ryhmiin, jonka jälkeen kaikki vetivät tikkua ja yksi arpa ryhmässä "voitti", josta myös nimi juontuu (desi=kymmenys). Rangaistus koski koko rangaistavaa yksikköä, päällystöä myöten.

Tätä samaa käytäntöä sovellettiin Huruslahden kuuluisissa "arpajaisissa" Varkaudessa, jossa antautuneista punaisista ammuttiin joka kymmenes, tietenkin sillä erolla että teloitetut ja teloittajat eivät olleet samaa puolta.

Inscout jatkaa...
 
Kyllä, tämä on oikein. Rangaistus oli käytössä tasavalta-ajan aikana, eli ennen varsinaista Rooman klassista "kultakautta". Se lopetettiin 17 eaa koska se oli miehiä tuhlaileva ja murensi yksikön luottamusta johtoon. Rangaistus osoitettiin aina silloin kun syyllisiä oli useita eikä yksilöitä pystytty identifioimaan. Miehet jaettiin kymmenen ryhmiin, jonka jälkeen kaikki vetivät tikkua ja yksi arpa ryhmässä "voitti", josta myös nimi juontuu (desi=kymmenys). Rangaistus koski koko rangaistavaa yksikköä, päällystöä myöten.

Tätä samaa käytäntöä sovellettiin Huruslahden kuuluisissa "arpajaisissa" Varkaudessa, jossa antautuneista punaisista ammuttiin joka kymmenes, tietenkin sillä erolla että teloitetut ja teloittajat eivät olleet samaa puolta.

Inscout jatkaa...

Zu Befehl!

Kelataan ajassa 2000 vuotta Rooman ajasta eteenpäin Toiseen Maailmansotaan. Vuosina 1940 ja eritoten 1941-1942 käytiin maailman merillä armotonta tonnistosotaa. Sukellusveneet upottivat rahtilaivoja kuin ankkoja ampumaradalla. Sukellusveneet eivät kuitenkaan olleet ainoita aseita mitä Saksalla oli käytössään. Myös pinta-alukset olivat työssään, joskaan niitä ei ollut kovin montaa. Yksi näistä aluksista sai aikaan mysteerin, jota on selvitetty lähes näihin päiviin asti. Mikä oli tämä alus ja mistä mysteeristä oli kyse?
 
Zu Befehl!

Kelataan ajassa 2000 vuotta Rooman ajasta eteenpäin Toiseen Maailmansotaan. Vuosina 1940 ja eritoten 1941-1942 käytiin maailman merillä armotonta tonnistosotaa. Sukellusveneet upottivat rahtilaivoja kuin ankkoja ampumaradalla. Sukellusveneet eivät kuitenkaan olleet ainoita aseita mitä Saksalla oli käytössään. Myös pinta-alukset olivat työssään, joskaan niitä ei ollut kovin montaa. Yksi näistä aluksista sai aikaan mysteerin, jota on selvitetty lähes näihin päiviin asti. Mikä oli tämä alus ja mistä mysteeristä oli kyse?
Kormoran ja HMAS Sydney:n katoaminen?
 
Kormoran ja HMAS Sydney:n katoaminen?

No se tuli nopeasti:)!

Kormoran oli yksi Saksan kaapparilaivoista (aseistettuja naamioituja rahtilaivoja) joka upotti 11 rahtilaivaa yli 10 kuukautta kestäneen purjehduksensa aikana. Sitten onni loppui ja se kohtasi risteilijä HMAS Sydneyn Australian rannikon lähellä. Sydney katosi seuranneen taistelun jälkeen ja osa Kormoranin miehistöstä pelastui rannikolle. Sydneyn katoamisesta heräsi valtava määrä spekulaatioita. Miten aseistettu kauppalaiva pystyi upottamaan risteilijän? Epäiltiin vaikka mitä, mukaan lukien sabotaasi, Japanilainen sukellusvene, miehistön murhaaminen mereen jne. jne. Vasta vuonna 2008 varmistui suurella todennäköisyydellä se, että eräiden Saksalaisten eloonjääneiden tarina piti paikkansa. Kormoran oli onnistunut houkuttelemaan risteilijän lähelleen ja tykkitaistelussa Sydneyn kanssa ensin vaurioittanut risteilijää pahasti ja sittemmin torpedoinut sen. Kormoran kuitenkin vaurioitui taistelussa myös niin pahasti, että miehistön oli hylättävä se. Aluksessa olleiden miinojen räjähdys upotti aluksen.

Sydneyn uppoamisesta ei selvinnyt ketään. Lähes vuotta myöhemmin löytyi pelastuslautta ja sillä kuollut merimies. On tähän päivään asti väitelty oliko mies Sydneyltä. Hänen ruumiinsa jopa kaivettiin haudasta 2006 DNA-testejä varten mutta varmuutta ei ole saatu tähän päivään mennessä suuntaan tai toiseen.

Ohessa lyhyt pätkä Kormoranin ja Sydneyn hylyistä. Pidempiäkin löytyy. Kohdassa 1,47 näkee hyvin, miten Kormoranin 150mm oli kätketty valelaitojen taakse.



@arix luonnollisesti jatkaa!
 
Laitetaanpa nopea, vajaan 10000 kilometrin paska reissu päättyen laivamatkaan, mukana tuleva kuuluisa kirjailija. Mikä kyseessä ja kuka kuuluisuus?
 
Laitetaanpa nopea, vajaan 10000 kilometrin paska reissu päättyen laivamatkaan, mukana tuleva kuuluisa kirjailija. Mikä kyseessä ja kuka kuuluisuus?
Henri Charriere, lähetettiin Ranskan Guyanaan (ei tosin varmuudella nk. Pirunsaarelle) 1933, palasi Ranskaan 1970 Venezuelasta kuuluisana kirjailijana... ehkä laivalla?
 
Tsekkiläisen legioonan reissu Venäjän läpi lännestä Vladivostokiin 1918-1920. Kirjailijaksi veikkaan Jaroslav Hasek ( kunnon sotamies Svejk ym ), vaikka ei tietojeni mukaan ehkä täsmääkään, mutta ketään muutakaan sopivaa ei löydy. Viimeien legioonalaisia kuljettanut laiva lähti Vladivostokista muistaakseni syyskuussa 1920.
 
Tsekkiläisen legioonan reissu Venäjän läpi lännestä Vladivostokiin 1918-1920. Kirjailijaksi veikkaan Jaroslav Hasek ( kunnon sotamies Svejk ym ), vaikka ei tietojeni mukaan ehkä täsmääkään, mutta ketään muutakaan sopivaa ei löydy. Viimeien legioonalaisia kuljettanut laiva lähti Vladivostokista muistaakseni syyskuussa 1920.
Vastaus oikea!
Näitä oli enimmillään pikkaisen yli 60000 ja melkein pelastivat tsaariperheen sekä kaappasivat tsaarin kultavarannot mukaansa ja vaihtoivat sen turvalliseen matkaan...
Hasek oli legioonassa mutta liittyi bolshevikkeihin jouduttuaan ongelmiin esimiesten kanssa.

@Bodyguard jatkakoon.
 
Back
Top