@Ottoville Tuohan oli juuri se mitä sanoin #8092 eikä hyväksytty.
Kysymys- ja vastaustopiikki
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
Leaderwolf
Respected Leader
Täytyy myöntää ettei itselleni hiostamisesta tullut mieleen käyminen
– Vanhaan aikaan oli tapana fermatoida tupakka niin, että lehdet laitettiin maitotonkkaan ja tonkka lantakasan sisälle lämpenemään,
Kessun aromi teki paluun Yläneellä
Kotiseutuyhdistys kokeili, miten pula-ajan savuke valmistuu.yle.fi
responsum est non iure.
Edelleenkään ei etsitä menetelmää, vaan käytettyjä aineita
.responsum est non iure.
Edelleenkään ei etsitä menetelmää, vaan käytettyjä aineita
http://www.nautelankoski.net/koululaissivusto/sodanarki.html
Onhan sitä jatkettu kaikella mahdollisella. Lunnin mainitsemien lisäksi ainakin käytetty kuttaperkkaa eli luonnonkumia, sokeria eri muodoissa, käytettyjä teelehtiä, salpietaria itsessään ja kruutina, jne. Ennenvanhaan palturintupakkaa kasvatettiin joka toisen torpan pihassa, ja "miksejä" oli suunnilleen saman verran kuin kasvattajia.responsum est non iure.
Edelleenkään ei etsitä menetelmää, vaan käytettyjä aineita
Naapurin mahorkka on tätä samaa tavaraa, toki heidän satsit valmistettin vähän isommassa mittakaavassa kuin kotosuomessa ja tavara oli enemmän "karvalakkimallia".
Nyt löytyi oikea vastaus.
Eli sementti ja vesi olivat kotirintaman kessutuotannon salaisia aseita. Ja jatkoksi laitettiin tosiaan kaalinlehtiä, perunanvarsia ja rikkaruohoja.
Sementti ja vesi olivat kuitenkin mukana aina, koska veden avulla tuotteesta saatiin "nahkeaa", jolloin voitiin väittää tuotteen olevan hiostettua eli teollisesti jalostettua. Betoni puolestaan oli mukana pölinänsä vuoksi todistamassa, että tavara oli hyvin kuivatettua.
Olen kerran nuorena polttanut yhden aidon "aikalaistupakan". Vieläkin muistu se rööki mieleen...
@Lunni jatkaa!
Jos koskaan saatte käsiinne Aake Termon kirjan "Kun kansa eli kortilla" suosittelen lukemaan. Aivan loistava kuvaus kotirintaman arkipäivän elämästä ja selviytymisestä pula-aikana ja siitä kekseliäisyydestä, jolla korvatiin puuttuvia tuontitavaroita. Sekä tietenkin kansan eeppinen taistelu Kansanhuollon virkamiehiä vastaan.
En malta olla laittamatta tähän koko pula-ajan kuuluisinta Kansanhuoltoministeriöön lähetettyä kirjoitusta, joka julkaistiin myös kaikissa ajan suurimmissa sanomalehdissä. Taustana oli eräälle pienviljelijälle lähetetty vaatimus luovuttaa 2000 grammaa villaa neljästä lampaasta. Valitettavasti virkamiehelle sattui virhe ja määräksi tuli 2000 kg villaa... Teksti osoittaa, että nettiaika ei ole suinkaan se, mikä on luonut vihapuheen
. Kirje on hauska, mutta samalla hirveän surullinen kuva suomalaisten pienviljelijöiden köyhyydestä. "Mistä perkeleestä teille niitä villoja, ne tarvitaan omiksi vaatteiksi ja mitä siinä olikaan siinä kortissa, kaksituhatta kiloa villoja, meillä oli kaksi lammasta talvella ja nyt niitä on neljä, niistä teille perkeleille pitäisi olla kaksituhatta kiloa villoja, on tämä maailma saatanoiden vallassa voi perkeleen perkeleen saatana, paras siellä on nyt helvetin syöttö kansaa huoltamassa, kun se kansan huoltaja kävisi saatana katsomassa minkälaisissa vaatteissa täällä ollaan ja minkälaisissa kenkissä, tule perkele ja hae itse nämä vaatteet päällesi ja sitte tulet näkemään etkö itse tarvitseisi sen vertaiset villat, mistä ne pirut tietävät, jotka eivät kuin söisi toisen omaisuuden kaikki helvetin perkeleet, on siellä oikein johtaja huollossa , oikeen kunnan syöjä saatanan saatanan tulinen perkeleen perkele ja sais saatana tämä maailma palaa, ja loppua aivan kokonaan, myötänsä laitetaan korttia, milloin mitäkin, kun ei enää ole millekään omilleen, isäntä aivan alasti joutuu noijen perkeleiten kanssa, ootko sinä oikeella älylläsikään, 2000 kiloa villoja neljästä lampaasta vie sun perkeleen paska ja minä tarvitsen ne perseeni peitoksi ja penikoille pitettäväksi, jotka ihan alastomina ja jos et usko käy katsomassa, ei ole vuotevaatteita eikä lakanoita eikä mitään
se on tienhaaran emäntä, joka kirjoitti"
Hanski
Ylipäällikkö
Leaderwolf
Respected Leader
Mähän kysyin tuon jälkeen
Hanski
Ylipäällikkö
Sorry, taisi kännykkä tehdä haamupostauksen taskusta... Juuri luin tätä sivua kännykällä, ennen kuin lähdin viemään hurttaa ulos.Mähän kysyin tuon jälkeen
Leaderwolf
Respected Leader
Sisällissodasta on ainakin yksi
Suomen Vapaussota (tehty 1918 heti sodan jälkeen)
Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa (tuli joulumarkkinoille 1918)
Helsinki 1918 - German intervention to Finnish civil war (U&P Gamesin tuore peli)
Siinä muutama.
Jep, näitähän riittää. Muutamia vielä lisää:
Red Winter: The Soviet Attack at Tolvajärvi, Finland, December 8-12, 1939 (https://boardgamegeek.com/boardgame/38786/red-winter-soviet-attack-tolvajarvi-finland-8-12-d)
Blood on the Snow: The Battle of Suomussalmi (https://boardgamegeek.com/boardgame/7847/blood-snow-battle-suomussalmi)
1918: Veli veljeä vastaan
A Winter War (https://boardgamegeek.com/boardgame/5827/winter-war)
Kysymysvuoro inscoutilla!
No kysytään.
Toisessa maailmansodassa moni alus ja lentokone sai lempinimen. Jotkut näistä lempinimistä levisivät laajemminkin ja muutamasta tuli todella tunnettuja ja joistain legendaarisia.
Tämä puheena oleva, legendojen kastiin noussut, koki monta kova paikkaa ansaitakseen nimensä. Ja myös nimensä mukaisesti se katosi jäljettömiin. Sen kohtalo selvisi vasta vuosien kuluttua sodan jälkeen.
Sen nimi oli "Lentävä Haamu".
Kysymys kuuluu. Mikä tämä haamu oli ja mistä se sai nimensä. Selvennyksenä sen verran, että moni lentokone on saanut saman nimen, mutta tässä haetaan laivaa.
Raskas risteilijä USS Houston. Sai nimensä siitä että japanilaiset olivat ilmoittaneet aluksen upotetuksi monta kertaa. Upposi lopulta Jaavan meren taistelussa.
Jäsen @Old Boy osoittaa jälleen tietoaan
.Houston lähti 26.2.1942 liikkeelle Surabajasta kohti Sundasalmea. Tavoitteena oli hyökätä Japanilaisten maihinnousujoukkojen kimppuun jotka olivat matkalla Jaavaan. Mukana Houstonin lisäksi olivat 2 Hollantilaista, 1 Brittiläinen ja 1 Australialainen risteilijä sekä 10 hävittäjää.
Seuraavan kahden aivan aikana ryhmä törmäsi kahteen otteeseen Japanilaisiin ja useat laivueen aluksista tuhoutuivat tai joutuivat poistumaan vaurioituneina. Tankattuaan Bataviassa laivue joka oli supistunut kahdeksi alukseksi pääsi viimein Sundasalmeen ja törmäsi suoraan suureen Japanilaiseen osastoon. Seuranneessa taistelussa molemmat jäljellä olevat liittoutuneiden alukset upposivat.
Osaston tarina selvisi vasta sodan jälkeen, koska hengissä selvinneet olivat päätyneet vankileireille. Komentajakapteeni Walter Wislow, laivan lentäjä ja ainoa komentosillalla viime hetkillä olleista miehistä eloon jäänyt kirjoitti kokemuksistaan.
Houstonin kapteeni Rooks kaatui taistelun lopussa. Annettuaan käskyn jättää laivan hän meni hyttinsä luo ja jätti jäähyväiset paikalla olleille miehilleen. Samalla hetkellä Japanilainen kranaatti osui tykin lavetiin ja sirpaleet surmasivat hänet. Tämän nähtyään kapteenin kiinalainen kokki Buda istuutui kapteenin hytin eteen ja sanoi "Kapteeni kuollut. Houston kuollut. Buda kuollut myös". Hän meni laivan mukana pohjaan.
@Old Boy jatkaa.
Leaderwolf
Respected Leader
Joo oli vähän tosiaan välillä muita hommia.
Luin jo koulupoikana USS Houstonin lentäjän kirjoittaman tarinan Valituista Paloista. Taistelussa upposi myös sodan alussa Graf Speen kanssa taistellut HMS Exeter. Jälkeenpäin en kyllä ole löytänyt vahvistusta kertomuksen väitteeseen "Lentävästä Haamusta". Siis siitä että USS Houston ilmoitettiin upotetuksi useampaan kertaan. Alushan joutui aikaisemmin vain kahden ilmahyökkäysten kohteeksi. Sotatoimet menivät Liittoutuneilta katastrofaalisen huonosti joten kirjallisuudessa on ehkä ollut tarve kohottaa omaa itsetuntoa.
Sitten kysymys: Löytyisikö yhteyttä Tsushiman meritaistelun sekä itsenäisen Suomen laivaston välillä?
Luin jo koulupoikana USS Houstonin lentäjän kirjoittaman tarinan Valituista Paloista. Taistelussa upposi myös sodan alussa Graf Speen kanssa taistellut HMS Exeter. Jälkeenpäin en kyllä ole löytänyt vahvistusta kertomuksen väitteeseen "Lentävästä Haamusta". Siis siitä että USS Houston ilmoitettiin upotetuksi useampaan kertaan. Alushan joutui aikaisemmin vain kahden ilmahyökkäysten kohteeksi. Sotatoimet menivät Liittoutuneilta katastrofaalisen huonosti joten kirjallisuudessa on ehkä ollut tarve kohottaa omaa itsetuntoa.
Sitten kysymys: Löytyisikö yhteyttä Tsushiman meritaistelun sekä itsenäisen Suomen laivaston välillä?
Hjalmar von Bonsdorff ainakin osallistui Venäjän-Japanin sotaan Venäjän laivastossa, mikä todennäköisesti tarkoittaa Tsushimassa oloa. Hän oli Suomen laivaston vt. komentaja muutaman kuukauden vuonna 1919.