Eipä siinä kauan mennyt.
@Fremen sai Cortezin oikein ja
@Erkki Pizarron.
Cortez ryösti Moctezuman aarteet ja keräytti kultaa eri puolilta Azteekkivaltiota. Kun keräys oli tehty, Axaycatlin palatsin aarrekammion aarre jaettiin, ja pelkkään jakoon meni 3 päivää. Bernal Diaz, joka oli mukana retkikunnassa kirjoitti, että saaliinjaon loppuvaiheessa jopa tavallisilla sotilailla oli niin paljon rikkauksia mukanaan, että he eivät vaivautuneet keräämään viimeisiä hopearippeitä.
Aarteen koosta kertoo jotain se, että pelkästään Espanjan keisarin osuus kullasta (20%) painoi noin 8 tonnia. Erikseen tulivat jalokivet ja jadeteokset. Pelkästään kullan arvo olisi nykyrahassa noin 1,5 mrd dollaria.
Osa aarteesta menetettiin tosiaan Noche Tristenä jolloin Cortez joutui perääntymään. Kokeneet sotilat jättivät oman osuutensa kullasta jälkeen ja ottivat vai jalokiviä. Ahneet ja kokemattomat ottivat kullan sillä seurauksella, että monet hukkuivat kaupungin kanaviin perääntymistaisteluiden aikana. Cortezin valloitettuaTenotichtlanin (nykyinen Meksiko City) uudelleen, menetetty aarteen osaa etsittiin kiduttamalla sen kätkentään osallistuneita. Aarteen osia oli heitetty järveen ja osia siitä saatiinkin sukellettua esiin. Keisari sai kuitenkin osansa joten kaikki hyvin
.
Pizarro puolestaan vangitsi Inka Atahualpan, joka lupasi vapautumisestaan lunnaina hallillisen kultaa. Hallin koko oli 6,5 x 5 metriä ja yläraja oli yli 2 metrin korkeudessa. Pizarro suostui tähän, mutta vaati lisäksi, että viereinen pienempi huone piti täyttää kaksi kertaa hopealla. Inka suostui tähän, mutta vaati 2 kuukautta aikaa saaliin keräämiseen. Tähän suostuttiin.
Todellisuudessa Atahualpa ei kuitenkaan ollut oikea Inka, vaan oli anastanut vallan veljeltään Huascarilta. Kuullessaan Atahualpan tarjouksesta Huascar lähetti sanan Pizarrolle ja lupasi täyttää kultahuoneen kattoon saakka (yli 5 metriä) koska oikeana Inkana hän tiesi valtakunnan todellisten aarteiden kätköpaikat. Atahualpa murhautti Huascarin heti tämän kuultuaan ovelalla manööverillä joka on eri juttu.
Espanjalaiset odottivat kullan kerääntymistä 5 kuukautta jonka jälkeen heiltä meni hermo ja he jakoivat saaliin. Pelkästään kultaa oli saapunut tässä vaiheessa 1326539 kultapeson arvosta. Hopeaa oli 280000 unssia. Tämän isäksi oli suuri määrä smaragdeja (vihreitä kyyneliä) ja luonnollisesti jadea, joka oli erittäin arvokasta. Lisäksi oli erillinen 100000 kultapeson lähetys Espanjaan joka katosi hämärissä olosuhteissa. Lähetti saapui perille, mutta kulta ei...
Kultaa tuli kuitenkin edelleen ja sitä saatiin vielä kasaan 580200 kultapesoa lisää. Tässä vaiheessa Espanjalaiset olivat jo kuitenkin pettäneet sanansa ja murhanneet Atahualpan. Heillä ei tietenkään ollut koskaan ollut aiettakaan vapauttaa häntä.
Nykyrahassa aarteen arvoa on mahdoton arvioida, koska monet taide-esineet ovat korvaamattomia. Pelkästään yksi jade- ja smaragdikoru, joka on säilynyt aarteesta huutokaupattiin yli 5 miljoonan dollarin hinnasta 15 vuotta sitten.
Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että 1950-luvulla eräs aarteenetsijä ilmeisesti löysi osan aarteesta, jota oltiin tuomassa lunnaiksi. Se vasta olikin tarina.
Kumpi vain voi jatkaa
.
.
