Kysymys- ja vastaustopiikki

Saksalaismallinen kypärä vuodelta 1916, säilynyt erä jossain varikon nurkassa.
Varmaan jostain löytyi vanhentunut (jakoon tarkoitettu) 9X19-laatikko.
Kypärä mallia M16 ei olisi pisimpään käytössä ollut koska sitä ei varmasti maastamme löytyny ainuttakaan ennen saksalasiten maihinnousua huhtikuussa 1918. Kysytty varusesine taas oli jo silloin käytössä, tosin määrä oli vähäinen. 9X19 laatikko edellyttää että jollain on tietoa sen käytöstä esim tällä vuosikymmenellä. Sama koskee viime vuosisadan tykkejä. Näkkileipä on tätä intendentuurikamaa, joita ei nyt käsitellä.
 
Joku paraatiunivormun osa. Miekka tms.
 
Hevosten vermeitä jotain. Eikös viimeiset hevoskuormastot poistuneet sodan ajan varauksista vasta 90-luvulla, tällainen määre on jossain lukenut, tosin ilman lähteitä. Jospa on jätetty varuilta korpisodan tarpeisiin kauramoottoreille varustusta, esim. valjaita.
 
Joku paraatiunivormun osa. Miekka tms.
Vanha ratsuväen miekka olisi vuosimallia 1836, jos muistan oikein. Asian voi tarkistaa Kristian Värrin EUK-työstä, jos kiinnostaa. Tämä oli tosin oikea sivuase eikä paraativaruste. Se kuitenkin hankittiin käytettynä Ranskasta joskus 1920-luvulla. Nykyiset paraatimiekat hankittiin myös vasta itsenäisyyden aikana joten ne eivät (vielä) ole olleet pisimpään käytössä. Hevoset poistettiin kaikista sa-varauksista 1980-luvun aikana. Mikään niihin liittyvä ei olisi pisimpään listoilla säilynyt varusesine, vaikka hevoset olisi ollu sa-rivissä vielä v. 2010.

Edit: Ratsuväen miekka oli Talvisodassa vanhinta vuosimallia oleva standardivarusteisiin kuuluva aseemme. Ei tosin ole tilastoa siitä, listittiinkö tällä kylmällä aseella yhtään vihollista.
 
Viimeksi muokattu:
xlarge-6ampumarata8.jpg



Tuo alusta millä *. ****** makaa.
 
Yritetään googlen avulla eli vastauksena on tykki, 75 ItK 97/14/38, joka on Suomen vanhin ilmatorjuntatykki.


Mutta hankittiin vasta 1941, joten ei täytä kysymyksen ehtoa, kai?
 
Unohdin ehkä jo mikä kysymys oli mutta Sotilaskoti?
 
Ainakin itse pyydän nöyrästi @Old Boy armoa ja kertomaan mikä on oikea vastaus. Näyttää menevän arvailuksi itse kullakin ja minulla huonoksi huumoriksi.
 
Oikean vastauksen olisi voinut kertoa jo eilen, mutta silloin oli ajankohdasta johtuvia muita puuhia....

PV:n kirjoissa pisimpään pysytellyt sotavaruste on tulenjohtosuuntakehä m18, joka poistettiin kalustokirjanpidosta vasta tällä vuosikymmenellä. Ei ehtiny ihan tulla 100 vuotta täyteen! Joku olis voinu tietääkin oikean vastauksen, sillä tästä laitteesta keskusteltiin Forumin Tampella-langassa. Malli oli keisariajan Venäjältä peräisin, alkuperäinen mallivuosi 1915. Niitä jäi maahamme venäläisten jäljiltä paljon ja ekat oli Valkoisen armeijan käytössä jo keväällä 1918. Myöhemmin samaa mallia valmisti lisää Hesalainen hienomekaniikkakonepaja E M Nordqvist.

Sodissa tulenjohtajien perustyökalu, jonka suurin puute kuitenkin oli vapaasti ilman vaimennusnestettä heiluva pohjoisnuoli. Tästä sitten johtui, että laitetta saattoi käyttää ainoastaan jalustalta. Tulenjohtajan oli siten oltava poterossa tai jos ei ollu kuoppaa käytettävissä niin sitten suojattomana. Taskuun mahtuva käsisuuntakehä oli jo sota-aikaisena versiona täysin ylivoimainen kaikilta ominaisuuksiltaan. Siitä huolimatta säilyi m18 tulenjohtueiden kalustossa 1960-luvun lopulle asti. Silloin palvelleet ovat kuitenkin jälkeenpäin muistelleet, että vehjettä kannettiin mukana ainoastaan kalustoon kuuluvana reksvisiittana eikä sitä enää mihinkään käytetty. Kun kaikesta oli pulaa, niin TM (tähystys- ja mittaus) -välineiden inventaario vuodelta 1960 kertoo, että ainoastaan näitä tarkoitukseensa kelvottomia laitteita oli varíkoissa yli lasketun tarpeen!

Nämä I MS:n veteraanit poistettiin lopulta kalustosta 2010-luvun alussa. Niitä oli vielä tuhansia, joista suurin osa murskattiin ja arvokkaat messinki- ym metallit myytiin romuna. Pieni osa jäi myyntiin Millogille, joista viimeisiä oli vielä tänä keväänä hyllyssä. Kaukoputkiosa korotuskoneistoineen oli niistä jo johonkin kadonnut matkan varrella. Valitettavasti m18 sisälsi lukuisia alamalleja, joita ei säilynyt museoissa, koska kirjanpitonimike oli ainoastaan tämä m18. Paras kokoelma näitä laitteita löytyy Kainuun Tykistörykmentin perinnehuoneesta. Siellä kannattaa yrittää käydä jos joskus tulee Hoikankankaalle asiaa.

Ei ole tiedossa, mitä ihmettä näillä tuhansilla jo sota-aikana kelvottomiksi todetuilla I MS aikaisilla vimpaimilla oli ajateltu tehtävän niiden lähes 50 v kestäneen ylimääräisen varastoinnin aikana. Osoittaa ainakin sen, etteivät Puolustusvoimamme heitä mitään pois. Joka viimemainittu ei kaikkien nimikkeiden kohdalla kyllä päde, eli tässäkin ollaan valikoivia.

Mitä tulee haarakaukoputkiin, niin niitä oli pääasiassa saksalaisia sekä lisäksi Ranskasta ja Unkarista. Myös neukkutekoisia sotasaalisvehkeitä oli käytössä. Viimemainitut erosi muista karkeatekoisuudellaan.
Vapaussodan kuvissa näkyy haarakaukoputki mm Mannerheimia Vehmaisten kalliolla esittävässä klassikkokuvassa. Ne on oltava venäläisiä mutta joka tapauksessa viimeiset on poistettu käytöstä vuosituhannen vaihteessa, joten m18 voittaa tässä vertailussa. Ite en kyllä ole koskaan nähnyt keisarinaikaista haarakaukoputkea.

Lähimmäksi vastaajista pääsi veli @JR49 oravakeppi-arvauksella. Ole hyvä ja jatka.
 
Viimeksi muokattu:
IMG_9576 – kopio.JPG

Tässä vielä kuva edellisessä viestissä kerrotusta tulenjohtosuuntakehästä m18. Venäläinen palloniveljalusta on kyllä uudenpaa mallia. Huomaa asteikkojaotus ainoastaan 20 piirun välein. Siitä huolimatta tykistömme ensimmäinen vuosikymmen oli tultava toimeen näillä vehkeillä. Siis myös tuliasema- sekä mittaussuuntakehänä.
 
Back
Top