Lähimaksaminen ja käteisen tulevaisuus

Käytätkö lähimaksamista?

  • Kyllä

    Ääniä: 47 78.3%
  • En

    Ääniä: 13 21.7%

  • Äänestäjiä yhteensä
    60
Mulla on kans tuollainen, mutta huomasin muutamassa päivässä etten tee sillä mitään. Ikävän kova ja liukas vähän kaikilla pinnoilla ja kuitenkin johonkin pitää saada ne kuitit, ostoskärrypoletit sun muut mahtumaan.

Minä tungen kaikki tarvittavat kuitit taskuun ja kotiin päästyä ne sujahtavat niille tarkoitettuun kansioon.

Poletteja ei ole tarvinnut koska kaikki ostokset mahtuvat koppaan.
 
Maksuliikenneyhtiö Netsin tuoreimman tilaston mukaan jopa 55 prosenttia kaikista korttimaksuista on tällä hetkellä lähimaksuja. Netsin Suomen maajohtajan Sirpa Nordlundin mukaan lisääntyvän innon taustalla on lähimaksun ylärajan nosto 50 euroon.
 
Urheiluravintola O'Learys vasta-avatussa kauppakeskus Triplassa halusi kokeilla jotain uutta. Se jätti käteisen kokonaan pois. Maksaa voi kortilla ja ehkä tulevaisuudessa mobiilimaksulla.
 
Käytän lähimaksua juu ruokakaupassa, ravintoloissa ja joskus baareissa. Se rajakin taisi noussa tuossa siitä 25 eurosta 50 euroon? Välillä kun tulee tehtyä useamman päivän ostoksia, niin se 25 euroa ei aivan riittänyt aina.

Paypalilla ei kai voi kovin monessa paikkaa maksaa vielä. Jotkut hotellivaraukset ja erikoisliikkeiden tuotteet on tullut maksettua sen kautta.

Mobilepay oli itselle uusi juttu tähän kevääseen asti. Sitäkin on tullut nyt pari kertaa hyödynnettyä.

Kun lähden johonkin reissuun, esim. Helsinkiin tai risteilylle niin otan aina käteistä mukaan.

Ulkomaanmatkoilla pidän aina isompiakin määriä käteistä mukana ja asioin ainoastaan käteisellä. Se on mielestäni mukavin ja toimivin tapa.
 
Erittäin harvoin maksan missään käteisellä. Ainoastaan kun junalla menossa niin varaan käteistä mukaan.
 
Käteisen rahan käyttö on vähentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänä päivänä vain joka kymmenes suomalainen käyttää käteistä arjessaan. Lasku on ollut huomattava, sillä vielä viisi vuotta sitten noin joka viides tai kuudes suomalainen hoiti suurimman osan raha-asioistaan käteisellä.

Suomen Pankin tilastojen mukaan käteinen pitää pintansa enää ruokakaupoissa ja kahviloissa. Niissäkin suurin osa maksuista tapahtuu kortilla tai mobiilisovelluksella.
 
Aika vähän on käteistä mukana.

Joskus on tarvetta kolikoille, muuten ei.
 
Erittäin harvoin maksan missään käteisellä. Ainoastaan kun junalla menossa niin varaan käteistä mukaan.
Mulla tuli tästä joku Fingerpori mieleen. En tiedä miksi
Harvoin mitään käteistä itsellänikään kannossa. Jos olisi tilillä, niin saattaisi jopa olla lompakossakin joskus.
 
Kertaakaan en ole muovilla kaupassa maksanut. Uskokaa huviksenne, että sellaisiakin puoteja vielä Suomesta löytyy, jossa ei muuta kuin käteistä hyväksytäkään (enkä nyt tarkoita mitään katu- tai torikauppiaita).
 
Käteisen aikakausi näyttää olevan päättymässä. Digitaalinen maksaminen on lyhyessä ajassa syrjäyttänyt setelit ja kolikot vaihdon välineenä. Valtaosa tämän päivän maksuliikenteestä tapahtuu sähköisesti sen sijaan, että rahasäkkejä siirreltäisiin holvista toiseen.

Kaiken kehityksen keskellä itse raha on kuitenkin pysynyt samana. Se ei ole muuttunut digitaaliseksi, vaikka siltä saattaa tuntua. Lainsäädännön silmissä rahaa ovat edelleen ainoastaan setelit ja kolikot. Pankkitililläsi oleva summa on vain pankin lupaus toimittaa sinulle pyytäessäsi käteistä.

– Julkisella sektorilla on monopoli luoda rahaa, käteistä. Mutta sähköisen rahan osalta julkisella sektorilla ei ole minkäänlaista roolia. Kaikki sähköinen raha luodaan yksityisten pankkien toimesta, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.
 
Keskuspankkien digivaluutat tekevät tuloaan.
Pilottivaiheessa oleva kokeilu tähtää kahisevan käteisen katoamiseen 1,4 miljardin kiinalaisen rahapusseista.

Kymmenet keskuspankit maailmalla suunnittelevat digivaluutan käyttöönottoa – jopa Euroopan unioni, mutta Kiina on isoista toimijoista pisimmällä. Bahama ja Kambodža ovat jo ottaneet digivaluutan käyttöön.


Jos ei omista älypuhelinta voi kortille ladata digivaluuttaa.
 
Käteinen raha ei ole katoamassa mihinkään vaikka digitaalinen maksaminen lisääntyy.
Täällä on listattu useita syitä miksi käteistä rahaa pitää olla saatavilla.


Yksi syy on esimerkiksi huoltovarmuus kriisiaikana. Sähkönjakelu voi olla poissa pelistä, data-, digi- ja pankkipalvelut sekaisin/jumissa.

Alla lainaus yllä olevasta linkistä:

Neljänneksi käteinen toimii myös varajärjestelynä, mikäli esimerkiksi korttimaksuissa tarvittavissa järjestelmissä olisi häiriöitä. Keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina. Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa.
 
Back
Top