Monet tahot ovat analysoineet perusteellisesti Venäjän kauppatasetta, vaihtotasetta, budjettialijäämää ja vastaavia tunnuslukuja. Yhden melko tuoreen erittelyn taseista
tarjoaa BOFITin Laura Solanko. Näitä viime vuosien lukuja katsoessa pitää tietysti huomioida, että kaasun hinta lähti jyrkkään nousuun syksyllä 2021. Viiden kympin raja ylitettiin elo-syyskuussa 2021, huimin hintapiikki oli elokuussa 2022, ja paluu viiden kympin alle tapahtui tänä keväänä. Sillä välin on nähty putkien katkeamista, korvaavia tuontireittejä ja öljymarkkinoiden uudelleenjärjestelyä. Niinpä vuosien 2021 - 2022 ylijäämää ei ole perusteltua pitää yleisenä trendinä vaan kumpaakin vuotta omalla tavallaan hyvin poikkeuksellisena. Tästä analyysista voisi ehkä myös huomauttaa, että vaikka lehdistön suosikkifraasin mukaan jokainen Venäjälle mennyt penni "kilisee sotakassaan", ylijäämärahaa näyttää päätyneen moneen eri suuntaan jo virallisten lukujen valossa, puhumattakaan siitä mihin Venäjälle menevä raha on tavannut ihan oikeasti päätyä. Vihjeitä voi etsiä Välimeren rannoilta.
2023 on tuonut ihan uudet trendit, ja niistä tehdään uusia analyyseja. Tässäkin perkaamisessa on syytä suhtautua ripauksella skeptisyyttä Venäjän keskuspankin ilmoittamiin lukuihin. Venäjän budjetista
jo kolmannes on julistettu salaiseksi, ja muutakin luovaa kirjanpitoa voi tapahtua. BOFIT suostuu vielä leikkimään mukana. Budjettinäkymiä
avasi virallisten tietojen pohjalta samalla sivustolla Heli Simola. En nyt mene siinä aiheessa syvemmälle, koska mm. monet YouTube-vakiokasvot ovat kertoneet siitä säännöllisesti.
Itse haluaisin tällä kertaa tuoda esiin puolen, josta olen harvemmin nähnyt erikseen puhuttavan, nimittäin korjausvelka. Kauppatasetta parantaa toisesta päästä lisääntynyt vienti (tässä tapauksessa huippuhintainen kaasu ja sen hamstraus vuonna 2022), toisesta vähentynyt tavaratuonti. Jälkimmäinenkin näyttää tapahtuneen eri syiden summana. Autot, koneet ja kännykät jäävät hankkimatta. Venäjällä tehdään vähän ja huonoa. Kiinasta tuodaan kiinalaista, jonka hintaan on leivottu ainoan toimittajan lisä sekä perinteiset välistävetosiivut. Kalusto vanhenee, rapistuu ja korvautuu huonommalla tai jää kokonaan korvaamatta. Jos talouden tasapainottaminen olisi niin helppoa että jätetään hankinnat tekemättä, siinähän se vasta kätevä taikakonsti olisi maalle kuin maalle. Eipä vain taida olla.
Inside Russia -Konstantin kertoi myös taannoin, että investoinneista on jäljellä käytännössä vain kaksi kohdetta: kaikki sotatoimia tukeva tuotanto ja länsimaisten turbiinien korvaaminen millä hyvänsä. Muuhun ei meinaa herua kopeekkaakaan. Infra ei kehity tai edes pysy entisellään vaan tekee aikamatkaa menneisyyteen. Jokainen on varmasti joskus venyttänyt jonkin laitteen, rakennelman tai kulkuneuvon käyttöikää vähän enemmän kuin pitäisi. Lopulta raja tulee vastaan ja taikasavut karkaavat. Venäjällä tällainen toiminta näyttää nyt olevan kroonista. Joka päivä jossain päin hajoaa juna, bussi, viemäri tai sairaalan laite. Pitäisi korjata tai korvata, mutta ei onnistu. Ulkomaisia investointeja on turha odottaa, koska edelliset pikaratkaisut tehtiin venäläisittäin. Ulkomaisten lentokoneiden ja tuotantolaitosten varastaminen on korjauskeinona kuin lämmittäisi omat housunsa pakkasella sekä edestä että takaa.
Sota loppuu aikanaan. Ukraina on laitettu tohjoksi ulkoapäin, mutta sen jälleenrakentamiseen ja investointeihin on jo jonoa, eikä takaisinmaksuehtojen suhteen olla luultavasti liian tarkkoja. Sen sijaan Venäjä nakertaa itseään sisältä ihan fyysisessä mielessä. Auttajia ei ole eikä tule, ainakaan vilpittömiä sellaisia. Millä rahalla ja milloin tuo kaikki korjataan? Nykyjohdon tulevaisuusvisio ei tunnu enää sisältävän muuta kuin vallasta kiinni pitämisen seuraavanakin päivänä. Konstantin totesi, että yksityisten projektien suunnitteluhorisontti ei ole enää vuosia vaan viikkoja. Ennustaisin tässä asiassa Venäjälle mielenkiintoisia aikoja, ei vain vuosiksi vaan vuosikymmeniksi. Korjausvelan hintalappua ei mikään virasto raportoi ja sen tarkka arviointi on jokseenkin toivotonta touhua, mutta oma kristallipalloni näyttää siellä miljardin poikineen yleisemmin tarkastellun budjettialijäämän jatkoksi.