Toinen artikkeli
Suomen Kuvalehdestä. copy/paste:
Talous kasvaa, pakotteista viis -- Venäjä on onnistunut pitämään taloutensa kasvussa kaatamalla rahaa julkisiin menoihin.
Tiukkojen pakotteiden kohteena olevan Venäjän talous kasvaa tänä vuonna noin kaksi prosenttia, nopeammin kuin Suomen tai Saksan. Miten se on mahdollista, Laura Solanko Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta?
”Ehkä pääsyy on, että öljyn hinta on noussut, vaikka venäläistä raakaöljyä myydäänkin alennuksella. Venäjä on myös sopeutunut pakotteisiin.
Venäjän nykyisen talouden kasvuvauhtia ei kannata verrata esimerkiksi Suomeen tai Saksaan. Venäjä on keskitulotason maa, jossa bkt:n kasvu vaihtelee paljon enemmän kuin meillä. Osuvampaa olisi vertailu esimerkiksi Kazakstaniin tai Turkkiin. Kazakstanin talouskasvu on viittä prosenttia vuodessa.”
Viime syksynä ennustettiin, että Venäjän talous supistuu vuonna 2023. Mikä muuttui?
”Tärkein syy on, että Venäjällä päätettiin lapioida rahaa julkiseen talouteen enemmän kuin uskoimme.
Sitten se tuotanto, joka Venäjällä nyt kasvaa, liittyy sotaan, esimerkiksi aseteollisuuteen. Taloutta kasvattaa myös se, kun rakennetaan kaupunki uudelleen sen jälkeen kun on ensin pommitettu se maan tasalle. Se kasvattaa bkt:ta mutta ei kenenkään hyvinvointia.”
VOIKO kohtuullinen talouden kasvuvauhti jatkua Venäjällä vaikkapa viisi seuraavaa vuotta?
”Venäjän kaltainen talous voi jatkaa tuollaista prosentin, puolentoista kasvuvauhtia, joka on hidas keskitulotason maalle, joka vie paljon raaka-aineita. Se tarkoittaa, että julkisen sektorin rooli taloudessa kasvaa, julkiset menot kasvavat ja alijäämä kasvaa. Talouden ongelmia potkitaan eteenpäin, siirretään niitä mahdollisen seuraavan hallinnon ongelmiksi.”
Yliarvioitiinko Venäjä-pakotteiden tehoa, kun ne asetettiin?
”Kyllä niin voi sanoa. Nämä pakotteet ovat sellaisia, ettei ihan vastaavia ole aiemmin käytetty. Siinä oli toiveajattelua, että ne aiheuttavat suurempia ongelmia kuin lopulta aiheuttivat.
Virhearvioinnin yksi syy on, ettei osattu nähdä, kuinka paljon sota muuttaa talouspolitiikan tekemisen lainalaisuuksia. Pakotteiden teho olisi ollut paljon suurempi, jos Venäjällä olisi pidetty kiinni esimerkiksi tiukasta finanssipolitiikasta ja pääomien vapaasta liikkuvuudesta. Mutta niistä luovuttiin heti.”
Kuinka suuri ongelma ovat Venäjän öljyn uudet ostajamaat?
”Ne ovat iso osa ongelmaa. Keväällä 2022 toivottiin aidosti, että suurempi osa maailman maista olisi lähtenyt mukaan näihin pakotteisiin. Niin suuri osa maista esimerkiksi YK:ssa tuomitsi Venäjän toimet. Oli ihan järkevää ajatella niin.”
Voivatko ne maat, jotka ovat pakotteissa mukana, vielä kiristää linjaansa?
”Kiristäminen on mahdollista, ei vielä olla läheskään sellaisessa tilanteessa kuin esimerkiksi Iranin kanssa. Paljon voidaan vielä tehdä, jos poliittista tahtoa löytyy.
Ehkä nyt tärkeintä on yrittää saada muut maat enemmän mukaan niihin pakotteisiin, jotka liittyvät vientiin Venäjälle. Ne vaikuttavat suoraan siihen, mitä taistelukentällä tapahtuu. Ja niihin on ehkä helpompi saada mukaan maita, jotka eivät ole valmiita muunlaisiin pakotteisiin.”
Onko vielä jäljellä ajattelua, että pakotteilla voitaisiin vaikuttaa Venäjään tai presidentti Vladimir Putiniin?
”Ehkä vähemmän. Pakotteilla on selviä negatiivisia vaikutuksia Venäjän talouteen mutta autoritääristen maiden päätöksentekoon vaikuttaminen ulkopuolelta ei ole helppoa.
Mutta toisaalta mikä olisi ollut se viesti, jos Venäjän hyökkäyksen jälkeen mitään pakotteita ei olisi asetettu? Kuitenkin aika järeistä toimista on päästy sopuun. Ja täytyy muistaa, että kyllähän nämä kaikki toimet vaikeuttavat Venäjän talouden toimintaa ja nostavat sodankäynnin kustannuksia. Esimerkiksi Venäjän ulkomaankauppa on hitaampaa ja kalliimpaa kuin se olisi ilman pakotteita.”
BKT on yksi näkökulma talouteen. Mitä vaikutuksia sodalla on venäläisten arkitalouteen?
”Ruokakauppojen valikoima on muuttunut. Kaikkea saa edelleen, mutta tuotteet ovat erinimisiä ja osin niiden sisältökin on eri. Tuontitavarat ovat kalliimpia, koska niiden tuominen on monimutkaisempaa. Venäläinen keski- ja yläluokka näkee, että Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ei matkustella kuten ennen. Välimerellä olevaa jahtia ei voi käyttää ja lapsen koulupaikan maksaminen Britanniassa on hankalaa.
Yksi venäläinen kommentaattori totesi hieman karrikoiden, että se mikä on menetetty, on sananvapaus ja kokoontumisvapaus, mielipiteen ilmaisun vapaus ja toive paremmasta tulevaisuudesta. Se mitä on saatu, ovat kohonneet nimellispalkat ja tarina Venäjän suuruudesta.”
Venäjällä on maaliskuussa presidentinvaalit, miten se vaikuttaa talouteen?
”Venäjällä vaalien lähestyminen näkyy yleensä julkisissa menoissa. Julkisia menoja ei nyt ainakaan leikata.”
