Venäjä on perunut polttoaineen vientikiellon, tämä nyt kielii siitä että valuuttapula on akuutti. Ei tuo vientipotentiaali ole mitenkään suuri ja se nostanee polttoaineen hintaa kotimaassa edelleen kiihdyttäen inflaatiota. Lisäksi markkinoilla on nyt kulutukseen nähden suht paljonkin sekä raakaöljyä että valmiita polttoaineita, joten lisää volyymia tarkoittaa vain hinnan laskua.
Mielenkiintoisen tempoilevaa energiapolitiikkaa, aivan kuin ne eivät oikein tietäisi mitä ovat tekemässä milloinkin ja kokeilemisen jälkeen toimenpiteitä perutaan.
Hätä ulkomaanvaluutan saamiseksi voi olla siis hyvinkin suuri.
Nainen puhuu suunsa puhtaaksi ja kertoo kuinka huono tilanne on Venäjän syrjäisillä alueilla eikä varmasti tule helpottamaan moniin vuosiin.
Kala mätänee päästä alkaen on hyvä ilmaisu.
Pienyrittäminen ei varmasti ryssälässä kannata, kaikki vain kaupunkeihin ja valtion eläteiksi. Ainakin ruuan tuotanto laskee pikkuhiljaa alemmas.
For over a week, people in the southwest of Russia’s Karelia region have been trying to cope with the aftermath of storms and snowfalls which left a dozen and a half settlements without power. The problems have been going on for years, says local farmer Elena Zhamgaryan. “And everyone knows it...
www.thebarentsobserver.com
Tässä tosiaan käsitellään luovutettua aluetta Lahdenpohjan seudulla. Näyttävät venäläiskoloniaalit olevan aktiivisesti lähdössä sieltä pois:
Do you know how many people are leaving? (According to official data, the municipality’s population has decreased by 14 percent over three years). And I will also leave Karelia as soon as I sell my house. We live here, and everyone thinks about how to leave.”
Karjalan palauttaminen helpottuu, kun kurjat olot ajavat venäläiset pois. Nyt kun raja on kiinni, niin suomalaiset eivät myöskään enää kanna rahojaan itään bensa-, viina- ja huorissakäyntimatkoillaan eikä myöskään enää suomalaisten nostalgiaturismi sinne pyöri, joten isku tuonne luovutetulle alueelle Venäjän nykyisestä taloustilanteesta on vielä muuta maata kovempi.
Ja jos olot tosiaan ovat noin kurjat, niin on hyvinkin realistista, että Suomi onnistuisi melko pikkurahalla ostamaan venäläiskoloniaalit pois ja muutattamaan heidät toisaalle Venäjälle. Myös toisaalta Karjalan tasavallan itsenäistyminen voisi saada paikallisissa, myös siis isovenäläisissä, kannatusta, ei pelkästään karjalaisissa.
Alkuperäinen juttu on Reutersin, mutta maksumuurin takana.
Ryssien osuus Aasian öljyn tuonnista laskee ja mm. Saudi-Arabian nousee, käynnissä saattaa olla pienimuotoinen markkinoiden uusjako, jossa hyödynnetään täysimääräisesti Venäjän kalliita kuljetuskustannukset.
Venäjä leikkaa talvikauden viljan vientikiintiötä kaksi kolmasosaa 29 --> 11 miljoonaan tonniin sekä asettaa 4. joulukuuta alkaen 18 % vientitullin.
Tällä sanotaan saavutettavan parempi hintakontrolli kotimaassa, joka sitten vähentää inflaatiota etenkin ruuassa.
Taitaa se inflaatio nyt olla karannut käsistä, koska tuo ei ole mikään helppo toimenpide ja samalla leikkaa niitä kovia valuuttatuloja melkoisesti, joka edelleen vaikeuttaa ruplan arvon säilyttämistä ja siten ruokkii inflaatiota, jota sillä yritetään hillitä.
Käytännössä tuo leikkaus tarkoittaa noin neljän miljardin dollarin menetystä valuuttatulosta, se on tuolle tuotantosektorille melkoinen summa.
Ja kuten aiemmin on todettu niin tulevaisuuden odotukset eivät ole heidän maataloudelleen kovin ruusuisia, koska työvoimapula on pahin sillä sektorilla, koska työ on kovaa mutta palkat pieniä, ryssien miehistötappiot sodassa ovat kohdistuneet rankasti maaseudulle, koneiden ja laitteiden kunto ei yhtään parane ajan kanssa kun pakotteiden myötä niissä ei tapahdu uusiutumista juuri ollenkaan ja lähtötasokin oli huono ja inflaatio nostaa kaiken tekemisen hintaa oli se sitten lannoitteet, työvoima, pääomakulut korkeista koroista johtuen, polttoaineet, työkoneet ja rahti. Mikäli kilpailukyky vientimarkkinoilla menee niin koko ala on korviaan myöten kusessa, mikä sitten väistämättä heijastuu Venäjän kotimarkkinoihinkin. Nyt sitä kotimarkkinaa yritetään suojata, mutta toimet lyövät korville niitä yrittäjiä, jotka koettavat selvitä seuraavaan vuoteen nousevien tuotantohyödykkeiden hintojen kanssa.
www.hellenicshippingnews.com
Mielenkiintoinen ratkaisu, kun peilaa tätä tuohon polttoaineiden vientikiellon purkamiseen. Meinaa siis sitä, että keskushallinto (siis varmaankin Nabiullinan johtama keskuspankki ja valtiovarainministeriö) katsoo tilanteen niin vaikeaksi, että viljan hinta on kriittisempi kuin polttoaineen. Ja tämä vaikutushan pätee lähinnä lyhyellä aikavälillä, eli tällä satokaudella, mikä tarkoittanee sitä, että Venäjä luottaa sodan loppuvan ensi vuonna.
Vehnän vientitulleja on nostettu jälleen kolmanneksella, koska talvisadon tilanne näyttää niin huolestuttavalta ja rahapulassa ryssien vehnän viejät myyvät edelleen halvimmalla maailmassa.
Ensivuosi voi monella tapaa olla vaikea Venäjälle, nyt jo ruuan inflaatiotaso on hälyttävän korkea, rupla heikkenee voimakkaasti mikä vaikeuttaa minkään elintarvikkeen tuontia ja ensivuoden sadosta ei todennäköisesti ole tulossa lähellekään tämän vuotista määrää viljoja saati sitten enemmän.
Nähdäänkö karjan lopettamista kun ei ole varaa syöttää niitä ja ostajien maksukyky on myös iso kysymysmerkki, ainakin siipikarjan ja sikojen suhteen voi nopeasti tulla eteen tilanne, että eläinten kasvatus maksaa enemmän kuin niistä saatava tulo.
www.hellenicshippingnews.com
Kalastusteollisuudella ei mene sen paremmin. Myös siellä kärsitään kannattavuuden laskusta, joka on jatkunut vuodesta 2022 alkaen, korkeat korot sekä työvoiman heikko saatavuus ja länsimaiden pakotteet mainitaan syinä heikkoon kannattavuuteen. Puolet yrityksistä on tappiollisia ja inflaatio vasta lähdössä kunnon laukalle.
Kaikkien alalla olevien yritysten voitosta lähti tänä vuonna 550 miljoonaa dollaria pois, ensivuonna sitten loputkin.
Profitability at its lowest level in a decade thanks to a rising fiscal burden, Western sanctions, expensive loans and an unprecedented labour crisis
www.worldfishing.net
Kun muistelee sitä taannoista kananmunapulaa, niin kyllä tässä taitaa tulla pää vetävän käteen aika nopeasti.
Mielestäni tilanne muistuttaa 80-luvun loppua, merkkejä oli ehkä näkyvissä mutta virallinen agenda ei lähtenyt juuri spekuloimaan. Kun domino lähtee kolisemaan, onko keskusvallalla riittävästi jerkkua sitä pysäyttämään, tuo kapina tuskin lähtee kadunmiehestä, vaan taloudellisesta yläluokasta joka huomaa että kaik on mänt.
Niin, jo 2022 Venäjän hajoamisenhan arvelivat venäläiset lähtevän provinssien isovenäläisestä eliitistä, kun sitä on kurjistettu riittävästi. Etninen liikehdintä on liian hyvin FSB:n ja kansalliskaartin valvonnassa ja kontrollissa, ja vaikka jotain separatistijärjestöjä olisikin, niin suurin osa vähemmistökansoihin kuuluvista ei uskalla kannattaa niitä.
Näinhän tuo on, eli todellinen sotatalous näkyy teollisuustuotannon rajuna kasvuna. Alla vertailukohta, eli Saksa:
Katso liite: 110427
Vuosien 1932-1938 välisenä aikana Saksan absoluuttinen teollisuutuotanto kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Jotta ryssälässä voitaisiin puhua tehokkaasta sotataloudesta ja sotateollisuudesta niin absoluuttisen vuosikasvun tulisi olla 30% pinnassa vähintään. Nyt kaikki materiaalivirtojen luvut ovat laskevia. Käytännössä siis asetuotantoa on kasvatettu mutta kaikki muu romahtaa ympäriltä. Tämä romahdus väistämättä laajenee myös aseteollisuuteen ja vaikeuttaa muun varustemateriaalin saantia. Kiinahan tuonne myy vähän kaikkea mutta ei suoraan aseita joten toistaiseksi ruplilla pystyy sotimaan. Tilanne kääntyy ihan toiseksi kun ruplan arvo entisestään laskee jolloin ryssä joutuu siirtymään täysin erotettuun valuttakauppaan. Toistaiseksi samat pankit voivat käsitellä ruplaa ja valuuttoja mutta jos ruplasta tulee arvoton niin nämä on pakko eristää toisistaan jotta ryssälän sisäinen maksuliikenne toimii hintasäännellyssä ympäristössä.
No nämä kaikki on ryssän päänsärkyjä eli hoitakoot maan sisäinen talouden ihan niinkuin haluavat. Jos tuon ryssii niin kansa siirtyy taaloihin tai euroihin ja niitä pitää sitten jotenkin saada kiertoon. Tai voihan sitä siirtyä täysin vaihdantatalouteenkin, pankkiautomaatista saakin oravannahkoja?
Venäjän ongelmana tässä sotatalousräpiköinnistä oli teollisuuden länsiriippuvuus, johon Venäjä ei ollut kehittänyt varasuunnitelmia, koska varmaan pahimmissakaan yläportaalla hyväksytyissä skenaarioissa sota Ukrainassa ei mennyt näin huonosti. Natsi-Saksan kohdalla on huomioitava se, että Saksa kehitti NSDAP:n valtaannoususta lähtien itseään etupiirinsä ja talousjärjestelmänsä hallitsevaksi valtioksi, jolla on kaikki tarpeelliset tuotantoketjut käsissään vähintäänkin liittolaismaiden alueella (ainoana ongelmana tässä oli öljyn puute, jota Saksa yritti ratkaista synteettisten Fischer-Tropsch-menetelmällä kivihiilestä valmistettujen polttoaineiden avulla ja myöhemmin Kaukasuksen valtaamisella varhaisessa vaiheessa operaatio Barbarossaa). Venäjä sen sijaan on Neuvostoliiton romahduksen myötä luopunut isosta osasta kriittisten komponenttien tuotantoa (mm. juuri ne laakerit) kustannustehokkaampien länsimaisten komponenttien takia, eikä Putin yrittänytkään korjata tätä (tai jos yrittikin, niin Venäjän korruptoitunut järjestelmä esti sen).
Vähän tätä uumoilinkin, nähtävästi Nabiullinan lähtölaskenta on alkanu. Huhupajojen mukaan ohjauskorko olis nousemassa 25%:iin ja vastavetona duuman edustajat laittanu alotteen vireille Nabiullinan erottamiseks. Se on tasan varma että riviedustajat ei tollasta ehdotusta pihalle laita omin päin.
Voi myös olla kyse Nabiullinan "pelastamisesta" pois keskuspankista, jotta hänet voidaan palauttaa sodan jälkeen tehtäviinsä, jota vähän uumoilin aiemmin. Venäjä tarvitsee taitavia ja luotettavia ekonomisteja sodan jälkeenkin, ja jos Nabiullina ryvettyy taloustilanteen kurjistuessa täysin, niin se voi olla hänen jatkolleen ongelma.