Lännen taloussota Venäjälle ja sen seuraukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Heinrich
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Venäjän pankit alkoivat nostaa asuntolainojen korkoja 100 prosenttiin

Tällä prosenttiosuudella he antavat lisäosan lainasta etuusohjelmaan. venäläiset joutuvat ottamaan yhdistettyjä lainoja, koska asumiskustannukset ylittävät sallitun rajan, jonka voi ottaa edullisemmin.

Koska tämä on niin kauheaa, monet venäläiset haluaisivat humalassa.
Ei mahdollista, koska:
1. tammikuuta alkaen alkoholijuomat kallistuvat Venäjällä 15-20 %

Asiantuntijoiden mukaan tämä sisältää viinin, oluen ja erilaiset väkevät alkoholijuomat.

No perskeles ennää ei tuu yhtää mistää mittää, jos ei oo vara töissä ja sodassa ees kännissä tolskata.
 
Tämä on muuten hyvä kysymys. Jaksaa aina hämmentää, miksi uutisointi tuosta venäjän taloudesta on niin vaikeaa? Aina vaan jaksetaan jauhaa niitä vääristyneitä Suomen Pankin raportteja.
Jos media huutais totuutta ni viikon päästä kirkon ulkomaanapu ja erinäiset kansalaisjärjestöt keräis rahaa venäjän vähäosaisille(kaikille) ja rahotettais varmaa jätevedenputsarin lisäksi myös ryssien margariinit.
 
On kyllä mielenkiintoista, että polttoaineiden vientikiellot poistettiin kuun alussa, mutta tähän mennessä ei ole lähtenyt yhtään bensiiniä ja muidenkin jalosteiden vientimäärät ovat jyrkästi laskeneet. Jalostamojen seisokit on takanapäin, joten nyt olisi vientisesongin aika, mutta näyttää ihan siltä että ei se jalostusteollisuus olekaan kovin hyvässä iskussa tai sitten kysyntää ei ole. Muistetaan, että Kiinassakin on nyt reilusti ylikapasiteettia jalostuksessa.

 
On kyllä mielenkiintoista, että polttoaineiden vientikiellot poistettiin kuun alussa, mutta tähän mennessä ei ole lähtenyt yhtään bensiiniä ja muidenkin jalosteiden vientimäärät ovat jyrkästi laskeneet. Jalostamojen seisokit on takanapäin, joten nyt olisi vientisesongin aika, mutta näyttää ihan siltä että ei se jalostusteollisuus olekaan kovin hyvässä iskussa tai sitten kysyntää ei ole. Muistetaan, että Kiinassakin on nyt reilusti ylikapasiteettia jalostuksessa.

Noinko iso merkitys oli niillä suomalaisilla tankkaajilla...
 
Useat kirjoittajat X:ssä juhlivat ryssien ja intian välistä 10 vuoden öljydiiliä arvoltaan 13 biljoonaa. 500k barrelia päivässä. Toivottavasti intialta ei osteta jatkossa enää mitään. Tässä yksi uutisoijista (todenperäisyyttä en pysty varmistamaan, joten pidetään huhu-tasolla)

Ei kai tuossa ole ryssille mitään positiivista. Kyllä ne johonkin aina saa öljyn myytyä, kyse on vain siitä millä hinnalla ja kuljetuskustannuksilla. Intia ei olisi tehnyt sopimusta, mikäli se ei olisi heille todella edullinen, aivan kuten ryssien kaasusopimukset Kiinan kanssa ovat per kuutio 30-50 % huonommin hinnoiteltu kuin Euroopan kanssa. Tässä Intia saa kymmenen vuotta halvalla öljyä, se on kuitenkin yksi tärkeimmistä voimista Kiinaa vastaan ja samalla Venäjä sitoutuu toimittamaan öljyn alle markkinahintojen koska ei usko saavansa öljyä myytyä länsimarkkinoille ainakaan kymmeneen vuoteen.

Näen tämän epätoivoisena pelastusrenkaana ryssien uppoavalle taloudelle.
 
Tuo uutinen on todennäköisesti ankka. Barrelihinnaksi tulisi 60 $, miksi Intia sitoisi kätensä tähän hintatasoon, kun hintatrendi on pitkällä tähtäimellä laskeva!
 
Ei kai tuossa ole ryssille mitään positiivista. Kyllä ne johonkin aina saa öljyn myytyä, kyse on vain siitä millä hinnalla ja kuljetuskustannuksilla. Intia ei olisi tehnyt sopimusta, mikäli se ei olisi heille todella edullinen, aivan kuten ryssien kaasusopimukset Kiinan kanssa ovat per kuutio 30-50 % huonommin hinnoiteltu kuin Euroopan kanssa. Tässä Intia saa kymmenen vuotta halvalla öljyä, se on kuitenkin yksi tärkeimmistä voimista Kiinaa vastaan ja samalla Venäjä sitoutuu toimittamaan öljyn alle markkinahintojen koska ei usko saavansa öljyä myytyä länsimarkkinoille ainakaan kymmeneen vuoteen.

Näen tämän epätoivoisena pelastusrenkaana ryssien uppoavalle taloudelle.
Kukaan ei sitten jaksanut ottaa taskulaskinta esille ja tarkistaa taustoja. Intia on tähän asti ostanut ryssän öljyn lehtitietojen perusteella satamaan toimitettuna. Syy on selvä, ryssän öljykuljetuksissa on tiettyjä pakotteiden aiheuttamia ongelmia. Tuonne ei mene myöskään öljyputeka joten kuljetus on joko putki-laiva tai putki-juna. Kuljetuskustannuksia on pähkitty auki mm. täällä: https://www.quora.com/What-is-the-cost-of-transporting-2-million-barrels-of-crude-oil. Käytännössä putki 5$/barrel, juna 10$/barrel ja laiva 5$/barrel USA:ssa. Putket ja raiteet on pitkiä ryssälässä sekä arktisen alueen putket kalliimpia kuin lämpimän niin tuskin ryssä tuota kuljetusta alle kympin saa, todennäköisesti lähempänä 20$/barrel Intian satamaan. Varsinkin kun huomioi pakotteiden vaikutuksen joka estää tehokkaan tankkerilaivaston käytön.

500k barlle päivä on 365x500 000 = 182 500 000barrel/vuosi. 13 000 000 000$/182 500 000 = 71,2$/barrel. Tästä pois se 20$ niin barrelihinta on 50 hujakoilla. Kun katsoo brentin hintaa vuoden ajalta niin keskihinta on noin 80$/barrel. Eli ryssä joutuu myymään melkein 40% alennyksella ölppänsä Intialle että kelpaa.

Uutinen ei myöskään kerro missä valuutassa maksu tapahtuu. Intia on ollut hyvin tarkka että ryssän ölppä maksetaan rupioissa ja sitten ryssän pankit saa hoitaa valuuttavekslauksen kuten haluavat. Epäilen vahvasti sitäkin että hinta olisi sidottu taalaan, kyllä se saattaapi olla rupia-lukemat paperissa. Varsinkin kun uutisessa ei puhuta tynnyrihinnasta tai että hinta on taaloissa. Uutinen mainitsee sen että sopimuksen arvo on X taalaa vuodessa.
 
Sovcomflotin operoima arktinen kaasutankkeri Christophe de Margerie ei pysty lastaamaan nesteytettyä maakaasua Yamalin niemimaalta, koska osa aluksen järjestelmistä on poissa toiminnasta länsimaisten laitevalmistajien kieltäydyttyä toimittamasta varaosia aluksen huoltaneelle kiinalaistelakalle. Muut neljätoista sarjan alusta ovat ulkomaisten operaattoreiden hallinnassa ja toistaiseksi liikenteessä, vaikka samat ongelmat ovat sanktioiden kiristyessä alkaneet jossain määrin vaivata niitäkin.


Saisivat kyllä vähitellen tukkia tämänkin "kaasuhanan". Tällöin Venäjän pitää siirtää maakaasu Murmanskin edustalla tavallisiin kaasutankkereihin ja ajaa se etelän kautta Kiinaan. Toistaiseksi lastit kuitenkin puretaan Belgiassa, Ranskassa ja Espanjassa.
 
Venäjä on perunut polttoaineen vientikiellon, tämä nyt kielii siitä että valuuttapula on akuutti. Ei tuo vientipotentiaali ole mitenkään suuri ja se nostanee polttoaineen hintaa kotimaassa edelleen kiihdyttäen inflaatiota. Lisäksi markkinoilla on nyt kulutukseen nähden suht paljonkin sekä raakaöljyä että valmiita polttoaineita, joten lisää volyymia tarkoittaa vain hinnan laskua.

Mielenkiintoisen tempoilevaa energiapolitiikkaa, aivan kuin ne eivät oikein tietäisi mitä ovat tekemässä milloinkin ja kokeilemisen jälkeen toimenpiteitä perutaan.

Hätä ulkomaanvaluutan saamiseksi voi olla siis hyvinkin suuri.

Nainen puhuu suunsa puhtaaksi ja kertoo kuinka huono tilanne on Venäjän syrjäisillä alueilla eikä varmasti tule helpottamaan moniin vuosiin.

Kala mätänee päästä alkaen on hyvä ilmaisu.

Pienyrittäminen ei varmasti ryssälässä kannata, kaikki vain kaupunkeihin ja valtion eläteiksi. Ainakin ruuan tuotanto laskee pikkuhiljaa alemmas.

Tässä tosiaan käsitellään luovutettua aluetta Lahdenpohjan seudulla. Näyttävät venäläiskoloniaalit olevan aktiivisesti lähdössä sieltä pois:
Do you know how many people are leaving? (According to official data, the municipality’s population has decreased by 14 percent over three years). And I will also leave Karelia as soon as I sell my house. We live here, and everyone thinks about how to leave.”
Karjalan palauttaminen helpottuu, kun kurjat olot ajavat venäläiset pois. Nyt kun raja on kiinni, niin suomalaiset eivät myöskään enää kanna rahojaan itään bensa-, viina- ja huorissakäyntimatkoillaan eikä myöskään enää suomalaisten nostalgiaturismi sinne pyöri, joten isku tuonne luovutetulle alueelle Venäjän nykyisestä taloustilanteesta on vielä muuta maata kovempi.

Ja jos olot tosiaan ovat noin kurjat, niin on hyvinkin realistista, että Suomi onnistuisi melko pikkurahalla ostamaan venäläiskoloniaalit pois ja muutattamaan heidät toisaalle Venäjälle. Myös toisaalta Karjalan tasavallan itsenäistyminen voisi saada paikallisissa, myös siis isovenäläisissä, kannatusta, ei pelkästään karjalaisissa.

Alkuperäinen juttu on Reutersin, mutta maksumuurin takana.

Ryssien osuus Aasian öljyn tuonnista laskee ja mm. Saudi-Arabian nousee, käynnissä saattaa olla pienimuotoinen markkinoiden uusjako, jossa hyödynnetään täysimääräisesti Venäjän kalliita kuljetuskustannukset.



Venäjä leikkaa talvikauden viljan vientikiintiötä kaksi kolmasosaa 29 --> 11 miljoonaan tonniin sekä asettaa 4. joulukuuta alkaen 18 % vientitullin.

Tällä sanotaan saavutettavan parempi hintakontrolli kotimaassa, joka sitten vähentää inflaatiota etenkin ruuassa.

Taitaa se inflaatio nyt olla karannut käsistä, koska tuo ei ole mikään helppo toimenpide ja samalla leikkaa niitä kovia valuuttatuloja melkoisesti, joka edelleen vaikeuttaa ruplan arvon säilyttämistä ja siten ruokkii inflaatiota, jota sillä yritetään hillitä.

Käytännössä tuo leikkaus tarkoittaa noin neljän miljardin dollarin menetystä valuuttatulosta, se on tuolle tuotantosektorille melkoinen summa.

Ja kuten aiemmin on todettu niin tulevaisuuden odotukset eivät ole heidän maataloudelleen kovin ruusuisia, koska työvoimapula on pahin sillä sektorilla, koska työ on kovaa mutta palkat pieniä, ryssien miehistötappiot sodassa ovat kohdistuneet rankasti maaseudulle, koneiden ja laitteiden kunto ei yhtään parane ajan kanssa kun pakotteiden myötä niissä ei tapahdu uusiutumista juuri ollenkaan ja lähtötasokin oli huono ja inflaatio nostaa kaiken tekemisen hintaa oli se sitten lannoitteet, työvoima, pääomakulut korkeista koroista johtuen, polttoaineet, työkoneet ja rahti. Mikäli kilpailukyky vientimarkkinoilla menee niin koko ala on korviaan myöten kusessa, mikä sitten väistämättä heijastuu Venäjän kotimarkkinoihinkin. Nyt sitä kotimarkkinaa yritetään suojata, mutta toimet lyövät korville niitä yrittäjiä, jotka koettavat selvitä seuraavaan vuoteen nousevien tuotantohyödykkeiden hintojen kanssa.


Mielenkiintoinen ratkaisu, kun peilaa tätä tuohon polttoaineiden vientikiellon purkamiseen. Meinaa siis sitä, että keskushallinto (siis varmaankin Nabiullinan johtama keskuspankki ja valtiovarainministeriö) katsoo tilanteen niin vaikeaksi, että viljan hinta on kriittisempi kuin polttoaineen. Ja tämä vaikutushan pätee lähinnä lyhyellä aikavälillä, eli tällä satokaudella, mikä tarkoittanee sitä, että Venäjä luottaa sodan loppuvan ensi vuonna.

Vehnän vientitulleja on nostettu jälleen kolmanneksella, koska talvisadon tilanne näyttää niin huolestuttavalta ja rahapulassa ryssien vehnän viejät myyvät edelleen halvimmalla maailmassa.

Ensivuosi voi monella tapaa olla vaikea Venäjälle, nyt jo ruuan inflaatiotaso on hälyttävän korkea, rupla heikkenee voimakkaasti mikä vaikeuttaa minkään elintarvikkeen tuontia ja ensivuoden sadosta ei todennäköisesti ole tulossa lähellekään tämän vuotista määrää viljoja saati sitten enemmän.

Nähdäänkö karjan lopettamista kun ei ole varaa syöttää niitä ja ostajien maksukyky on myös iso kysymysmerkki, ainakin siipikarjan ja sikojen suhteen voi nopeasti tulla eteen tilanne, että eläinten kasvatus maksaa enemmän kuin niistä saatava tulo.


Kalastusteollisuudella ei mene sen paremmin. Myös siellä kärsitään kannattavuuden laskusta, joka on jatkunut vuodesta 2022 alkaen, korkeat korot sekä työvoiman heikko saatavuus ja länsimaiden pakotteet mainitaan syinä heikkoon kannattavuuteen. Puolet yrityksistä on tappiollisia ja inflaatio vasta lähdössä kunnon laukalle.

Kaikkien alalla olevien yritysten voitosta lähti tänä vuonna 550 miljoonaa dollaria pois, ensivuonna sitten loputkin.

Kun muistelee sitä taannoista kananmunapulaa, niin kyllä tässä taitaa tulla pää vetävän käteen aika nopeasti.

Mielestäni tilanne muistuttaa 80-luvun loppua, merkkejä oli ehkä näkyvissä mutta virallinen agenda ei lähtenyt juuri spekuloimaan. Kun domino lähtee kolisemaan, onko keskusvallalla riittävästi jerkkua sitä pysäyttämään, tuo kapina tuskin lähtee kadunmiehestä, vaan taloudellisesta yläluokasta joka huomaa että kaik on mänt.
Niin, jo 2022 Venäjän hajoamisenhan arvelivat venäläiset lähtevän provinssien isovenäläisestä eliitistä, kun sitä on kurjistettu riittävästi. Etninen liikehdintä on liian hyvin FSB:n ja kansalliskaartin valvonnassa ja kontrollissa, ja vaikka jotain separatistijärjestöjä olisikin, niin suurin osa vähemmistökansoihin kuuluvista ei uskalla kannattaa niitä.

Näinhän tuo on, eli todellinen sotatalous näkyy teollisuustuotannon rajuna kasvuna. Alla vertailukohta, eli Saksa:
Katso liite: 110427
Vuosien 1932-1938 välisenä aikana Saksan absoluuttinen teollisuutuotanto kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Jotta ryssälässä voitaisiin puhua tehokkaasta sotataloudesta ja sotateollisuudesta niin absoluuttisen vuosikasvun tulisi olla 30% pinnassa vähintään. Nyt kaikki materiaalivirtojen luvut ovat laskevia. Käytännössä siis asetuotantoa on kasvatettu mutta kaikki muu romahtaa ympäriltä. Tämä romahdus väistämättä laajenee myös aseteollisuuteen ja vaikeuttaa muun varustemateriaalin saantia. Kiinahan tuonne myy vähän kaikkea mutta ei suoraan aseita joten toistaiseksi ruplilla pystyy sotimaan. Tilanne kääntyy ihan toiseksi kun ruplan arvo entisestään laskee jolloin ryssä joutuu siirtymään täysin erotettuun valuttakauppaan. Toistaiseksi samat pankit voivat käsitellä ruplaa ja valuuttoja mutta jos ruplasta tulee arvoton niin nämä on pakko eristää toisistaan jotta ryssälän sisäinen maksuliikenne toimii hintasäännellyssä ympäristössä.

No nämä kaikki on ryssän päänsärkyjä eli hoitakoot maan sisäinen talouden ihan niinkuin haluavat. Jos tuon ryssii niin kansa siirtyy taaloihin tai euroihin ja niitä pitää sitten jotenkin saada kiertoon. Tai voihan sitä siirtyä täysin vaihdantatalouteenkin, pankkiautomaatista saakin oravannahkoja?
Venäjän ongelmana tässä sotatalousräpiköinnistä oli teollisuuden länsiriippuvuus, johon Venäjä ei ollut kehittänyt varasuunnitelmia, koska varmaan pahimmissakaan yläportaalla hyväksytyissä skenaarioissa sota Ukrainassa ei mennyt näin huonosti. Natsi-Saksan kohdalla on huomioitava se, että Saksa kehitti NSDAP:n valtaannoususta lähtien itseään etupiirinsä ja talousjärjestelmänsä hallitsevaksi valtioksi, jolla on kaikki tarpeelliset tuotantoketjut käsissään vähintäänkin liittolaismaiden alueella (ainoana ongelmana tässä oli öljyn puute, jota Saksa yritti ratkaista synteettisten Fischer-Tropsch-menetelmällä kivihiilestä valmistettujen polttoaineiden avulla ja myöhemmin Kaukasuksen valtaamisella varhaisessa vaiheessa operaatio Barbarossaa). Venäjä sen sijaan on Neuvostoliiton romahduksen myötä luopunut isosta osasta kriittisten komponenttien tuotantoa (mm. juuri ne laakerit) kustannustehokkaampien länsimaisten komponenttien takia, eikä Putin yrittänytkään korjata tätä (tai jos yrittikin, niin Venäjän korruptoitunut järjestelmä esti sen).

Vähän tätä uumoilinkin, nähtävästi Nabiullinan lähtölaskenta on alkanu. Huhupajojen mukaan ohjauskorko olis nousemassa 25%:iin ja vastavetona duuman edustajat laittanu alotteen vireille Nabiullinan erottamiseks. Se on tasan varma että riviedustajat ei tollasta ehdotusta pihalle laita omin päin.

Voi myös olla kyse Nabiullinan "pelastamisesta" pois keskuspankista, jotta hänet voidaan palauttaa sodan jälkeen tehtäviinsä, jota vähän uumoilin aiemmin. Venäjä tarvitsee taitavia ja luotettavia ekonomisteja sodan jälkeenkin, ja jos Nabiullina ryvettyy taloustilanteen kurjistuessa täysin, niin se voi olla hänen jatkolleen ongelma.
 
Tik tok tik tok.

Paine Kremlin kattilassa kasvaa hitaasti, mutta varmasti eikä mitään ulospääsyä tähänkään ongelmaan ole lyhyellä aikavälillä näkyvissä, päinvastoin ongelma syvenee ensivuoden aikana merkittävästi.

 

Silmukkaa tiukemmalle vaan💪

"Yhdysvallat harkitsee uusia, kovempia pakotteita Venäjän energiasektorille, Bloomberg uutisoi. Öljykauppaan kohdistuvien pakotteiden tarkoituksena olisi kiristää entisestään ruuvia Kremlin sotakoneistossa.

Bloombergin lähteiden mukaan uusien pakotteiden yksityiskohtia vielä selvitetään, mutta presidentti Joe Bidenin tiimi harkitsee esimerkiksi rajoituksia, jotka kohdistuisivat Venäjän öljyvientiin. Biden on aiemmin vastustanut tällaisia pakotteita, peläten, että energiahinnat voisivat nousta pilviin. Bidenin kerrotaan myös harkitsevan pakotteita, jotka kohdistuisivat venäläistä öljyä kuljettaviin tankkereihin.

Keskiviikkona Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen sanoi Bloomberg TV:n haastattelussa, että öljyn kysynnän globaali lasku on luonut mahdollisuuden uusille pakotteille. Yellenin mukaan tässä hetkessä on ”epätavallista” se, että öljymarkkinoilla näyttää olevan hyvin tarjontaa ja hinnat ovat suhteellisen alhaiset.

– Joten globaalit öljymarkkinat ovat pehmeämmät, ja se luo mahdollisesti mahdollisuuden lisätoimiin."
 
"Tässä tosiaan käsitellään luovutettua aluetta Lahdenpohjan seudulla. Näyttävät venäläiskoloniaalit olevan aktiivisesti lähdössä sieltä pois:



Do you know how many people are leaving? (According to official data, the municipality’s population has decreased by 14 percent over three years). And I will also leave Karelia as soon as I sell my house. We live here, and everyone thinks about how to leave.”
Karjalan palauttaminen helpottuu, kun kurjat olot ajavat venäläiset pois. Nyt kun raja on kiinni, niin suomalaiset eivät myöskään enää kanna rahojaan itään bensa-, viina- ja huorissakäyntimatkoillaan eikä myöskään enää suomalaisten nostalgiaturismi sinne pyöri, joten isku tuonne luovutetulle alueelle Venäjän nykyisestä taloustilanteesta on vielä muuta maata kovempi.

Ja jos olot tosiaan ovat noin kurjat, niin on hyvinkin realistista, että Suomi onnistuisi melko pikkurahalla ostamaan venäläiskoloniaalit pois ja muutattamaan heidät toisaalle Venäjälle. Myös toisaalta Karjalan tasavallan itsenäistyminen voisi saada paikallisissa, myös siis isovenäläisissä, kannatusta, ei pelkästään karjalaisissa."


Katselin tässä taas pitkästä aikaan venäjänkielisestä Wikipediasta Viipurin sivua ihan mielenkiinnosta. Vanjan kaupunkien wikipediasivuilla on yleensä aika kattava väkiluku ja ennen kaikkea väkiluvun kehitystaulukko. Viipurin väkiluku on nopeasti tipahtanut 71 000:n. Se on vuosikymmeniä pyörinyt 80 000:nen puolin toisin. Suomen ajan Viipurin väkiluku oli noin 76 000, mutta se oli vain kaupunkialue. Vanja on yhdistänyt Viipuriin ympariltä kaikenlaista perspektiivitöntä asutuskeskusta, jotka eivät olleet osa suomalaista Viipuria. Siis tiputus kymmenessä vuodessa 80 00:sta 71 000:n lyhyessä ajassa on suuri... Varsinkin, kun tiputus +75 000 - 71 000 on tapahtunut alle neljässä vuodessa... Jos väkiluvun lasku jatkuu tuolla tahdilla, niin parinkymmenen vuoden päästä siellä on joku 40-50 000 vanjaa. Ja entisen Suomen kaupungin alueella lie vähemmän.


Siis jotain siellä on tapahtumassa, varsinkin kun Viipuri ei ole ihan "Leningradin alueen" peräreikä, vaan enemmänkin "Venäjän Westediä".
Itse olisin odottanut väkiluvun kasvua, muuton muualta muodossa?

Ja Suomeen koskaan virallisesti kuulumattoman Petroskoin osalta viime vuosien väkiluvun romahdus on myös kiinnostava. Romahdus 2020-21 on valtava. Pakko olla joku muutos tilastoinnissa? Jos ei? Itse en ole uudenvuoden 2020 jälkeen käynyt siellä, niin omaa havaintoa ei ole.

 

Liitteet

  • Screenshot 2024-12-16 at 00-53-15 Население Выборга — Википедия.webp
    Screenshot 2024-12-16 at 00-53-15 Население Выборга — Википедия.webp
    801.2 KB · Luettu: 24
  • Screenshot 2024-12-16 at 01-12-31 Петрозаводск — Википедия.webp
    Screenshot 2024-12-16 at 01-12-31 Петрозаводск — Википедия.webp
    107.9 KB · Luettu: 22
Viimeksi muokattu:
"Tässä tosiaan käsitellään luovutettua aluetta Lahdenpohjan seudulla. Näyttävät venäläiskoloniaalit olevan aktiivisesti lähdössä sieltä pois:


Karjalan palauttaminen helpottuu, kun kurjat olot ajavat venäläiset pois. Nyt kun raja on kiinni, niin suomalaiset eivät myöskään enää kanna rahojaan itään bensa-, viina- ja huorissakäyntimatkoillaan eikä myöskään enää suomalaisten nostalgiaturismi sinne pyöri, joten isku tuonne luovutetulle alueelle Venäjän nykyisestä taloustilanteesta on vielä muuta maata kovempi.

Ja jos olot tosiaan ovat noin kurjat, niin on hyvinkin realistista, että Suomi onnistuisi melko pikkurahalla ostamaan venäläiskoloniaalit pois ja muutattamaan heidät toisaalle Venäjälle. Myös toisaalta Karjalan tasavallan itsenäistyminen voisi saada paikallisissa, myös siis isovenäläisissä, kannatusta, ei pelkästään karjalaisissa."


Katselin tässä taas pitkästä aikaan venäjänkielisestä Wikipediasta Viipurin sivua ihan mielenkiinnosta. Vanjan kaupunkien wikipediasivuilla on yleensä aika kattava väkiluku ja ennen kaikkea väkiluvun kehitystaulukko. Viipurin väkiluku on nopeasti tipahtanut 71 000:n. Se on vuosikymmeniä pyörinyt 80 000:nen puolin toisin. Suomen ajan Viipurin väkiluku oli noin 76 000, mutta se oli vain kaupunkialue. Vanja on yhdistänyt Viipuriin ympariltä kaikenlaista perspektiivitöntä asutuskeskusta, jotka eivät olleet osa suomalaista Viipuria. Siis tiputus kymmenessä vuodessa 80 00:sta 71 000:n lyhyessä ajassa on suuri... Varsinkin, kun tiputus +75 000 - 71 000 on tapahtunut alle neljässä vuodessa... Jos väkiluvun lasku jatkuu tuolla tahdilla, niin parinkymmenen vuoden päästä siellä on joku 40-50 000 vanjaa. Ja entisen Suomen kaupungin alueella lie vähemmän.


Siis jotain siellä on tapahtumassa, varsinkin kun Viipuri ei ole ihan "Leningradin alueen" peräreikä, vaan enemmänkin "Venäjän Westediä".
Itse olisin odottanut väkiluvun kasvua, muuton muualta muodossa?

Ja Suomeen koskaan virallisesti kuulumattoman Petroskoin osalta viime vuosien väkiluvun romahdus on myös kiinnostava. Romahdus 2020-21 on valtava. Pakko olla joku muutos tilastoinnissa? Jos ei? Itse en ole uudenvuoden 2020 jälkeen käynyt siellä, niin omaa havaintoa ei ole.

Vähän eri suunnista kuuluu viestejä että väkiluvut olisi laskettu pahan akselin maissa yläkanttiin. Tässä on esimerkki että kun Kiinan väkilukua olisi vertailtu Intian väestönkasvuun yms tekijöihin niin sen perusteella Kiinan väkiluvun pitäisi olla alle miljardin.


Sitten venäjään liittyen sen väkiluvun pitäisi olla jotain 144 miljoonaa mutta … twitterissä liikkuu huhu että 2010 kieppeillä laskettu väestö luku olisi ollut 90 miljoonan luokkaa.

Mämä on siis huhuja mutta kun noita pyörittelee niin jotain tuntuu olevan pielessä, vähän samaan tapaan kuin venäjän virallinen inflaatio lukema mikä on ristiriidassa kaiken mahdolllisen ristiin tarkastus tiedon kanssa.

Rysyn tappiot sattuu kovempaa mitä yleisesti tiedetään.
 
Venäjän valtion lainaa on myyty taas biljoonalla ruplalla. Myisiköhän keskuspankki taas vastaavasti REPO huutokaupassa pankeille tuon vastaavan biljoonan...
Miljoonat ja biljoonat ruplat ovat aina USD/EUR jotain muuta. Olin itsekin joskus pienen hetken miljonääri, rupla-miljonääri. 1990-luvun lopulla 1000 markalla sai 1000000 ruplaa. Tosin olut tuoppi maksoi Pietarissa silloin baarista riippuen 15000 - 25000 ruplaa.
 
Ruoka on menossa kortille koko vennäin maassa:
Joku väittikin tässä kolmen päivän erikoisen alkumelskeissä että ei ruoka ryssältä lopu. Itse olen aina ollut sitä mieltä että kun kaikki maan resurssit suunnataan miljoona-armeijan hyökkäyssotaan niin kyllä se vain kaikki lopulta loppuu.. Jopa ruoka ennen isosta viljanvientimaasta. Talouden romahdust kun tuppaa ylettämään myös ruuan tuotantoon, mikä nyt ei pitäisi olla kellekkään mikään yllätys.

Pakotteet vaikuttaa hitaasti ja seuraava talvi tulee taas vuoden päästä. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.
 
Tsot tsot, ryssällä pyyhkii hyvin, paremmin kuin koskaan. Juttu siis puolen vuoden takaa.

Venäläisten palkat nousevat hätkähdyttävää vauhtia – ”Ylempi keskiluokka nauttii todella hyvästä elämästä”​

Venäjä|Venäjällä on käynnissä valtaisa kansallinen kulutusjuhla pakotteista huolimatta. Asiantuntija kertoo, miksi pakotteet eivät näy tavallisen ihmisen arjessa. 28.7. 2:00 | Päivitetty 28.7. 8:07
Venäjälle asetettujen taloudellisten pakotteiden odotettiin aiheuttavan syvän ahdingon tavallisille kotitalouksille, mutta toisin kävi.

Nyt moni venäläinen tienaa enemmän kuin on koskaan tienannut, työttömyys on ennätysmatalalla ja ihmiset kokevat taloustilanteensa paremmaksi kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla.
”Kaikki, jotka kuuluvat ylempään keskiluokkaan, nauttivat todella hyvästä elämästä”, sanoo Sergei Ishkov, moskovalainen sijoittaja ja yrittäjä FT:lle

"Kaksi vuotta sitten odotimme täysin erilaista käsikirjoitusta, sellaista, jossa Venäjällä olisi taloudellinen laskusuhdanne, joka johtuu viennin romahtamisesta ja työttömyydestä”, sanoo Janis Kluge, Venäjän talouden asiantuntija Saksan kansainvälisten ja turvallisuusasioiden instituutista FT:lle.

"Sen sijaan olemme täysin erilaisessa tilanteessa."
”Sekä venäläiset itse, että pakotteita asettaneet länsimaat odottivat, että pakotteista tulee merkittävä taloudellinen isku bkt-mielessä”, hän sanoo.

Vuoden 2022 aikana tuli kuitenkin selville, ettei suurta taloudellista lamaa tulekaan. Se miksi tavallisen palkansaajan tilanne on näin hyvä tänä päivänä, on kuitenkin eri asia, Solanko sanoo.

”Se on hätkähdyttävä havainto, että reaalipalkat ja käytettävissä olevat tulot kasvavat Venäjällä”, Solanko sanoo.

 
Back
Top