Martti J. Karin kolumni | Pakotteet alkavat vaikuttaa sekä pajaristoon että kansaan
Euroopan Unioni asetti Venäjälle pakotteita sen miehitettyä Krimin. EU lisäsi pakotteita helmikuussa Venäjän tunnustettua Luhanskin ja Donetskin ”kansantasavallat” itsenäisiksi valtioiksi ja laajennettua hyökkäystään Ukrainaan. EU on asettanut pakotteita yli sadalle venäläiselle yhteisölle ja yritykselle ja yli tuhannelle henkilölle. EU:n pakotteisiin kuuluu kohdennettuja henkilökohtaisia pakotteita, taloudellisia pakotteita ja diplomaattisia toimia.
Pakotteiden tavoitteena on osoittaa Venäjälle, että kansainvälisen oikeuden vastaista voimankäyttöä seuraa rangaistus. Pakotteilla pyritään heikentämään Venäjän kykyä käydä sotaa. Ääneen lausumattomina tavoitteina on saada Venäjän kansa tajuamaan, miten vaikeaan tilanteeseen Kreml on maata ajamassa, saada aikaan Kremlin vastaista liikehdintää ja luoda huolta Putinin ympärillä olevassa pajaristossa.
Henkilökohtaiset pakotteet on kohdennettu henkilöihin, jotka ovat vastuussa sodan johtamisesta, tukemista tai rahoittamisesta. Pakotteiden alaisiin henkilöihin kuuluu muun muassa presidentti
Putin, ulkoministeri
Lavrov, joukko oligarkkeja, duuman jäseniä, hallintovirkamiehiä ja upseereita. Pakotteet estävät matkustamisen EU-maihin tai EU-maiden kautta ja jäädyttävät EU-maiden pankeissa olevat varat.
Taloudellisiin pakotteisiin kuuluu vienti- ja tuontirajoituksia. Joidenkin tuotteiden vienti Venäjälle EU-maista on kielletty ja joidenkin tuotteiden vientiä säädellään. Kiellettyjä tuotteita ovat esimerkiksi korkean teknologian tuotteet kuten kvanttitietokoneet ja jotkut tietokoneohjelmistot, öljyn ja kaasun poraamiseen ja siirtämiseen tarvittavat laitteet, ilmailu- ja avaruusteollisuuden ja merenkulun tarvitsema teknologia, kaksoiskäyttötuotteet ja ylellisyystuotteet.
Pakotteet kohdistuvat myös öljyn, hiilen, kullan, teräksen ja puutavaran tuontiin Venäjältä Euroopan Unioniin. Kesäkuussa EU hyväksyi kuudennen sanktiopaketin, mikä kieltää kuuden kuukauden kuluessa raakaöljyn ja kahdeksan kuukauden kuluttua tiettyjen öljynjalostustuotteiden hankinnan, tuonnin ja kauttakuljetuksen Venäjältä EU-maihin tai niiden kautta. Venäjältä saa kuitenkin tuoda öljyä putkia pitkin niihin EU-maihin, joilla ei ole mahdollista korvata Venäjältä tuotua öljyä suunnitellulla aikataululla. Yksi näistä maista on Unkari. Pakotteet koskevat noin 90 prosenttia EU-maihin nyt tuotavasta öljystä vuoden loppuun mennessä. Ongelmana on se, että EU ei ole pystynyt päättämään kaasun tuonnin kiellosta.
Pankkiireita ja muita öljy- tai kaasuyhtiöiden johtoon kuuluneita henkilöitä on kuollut jopa venäläisittäin epäselvissä olosuhteissa.
SWIFT tarkoittaa eri maissa olevien pankkien muodostamaa osuuskuntaa, joka hoitaa pankkien tunnusnumeroiden rekisteröinnin, pitää yllä luetteloa näistä numeroista ja vastaa maksuliikennetietojen välittämisestä ja liikenteen tietoturvasta. SWIFT yhdistää yli 11 000 pankkia ja rahoituslaitosta ympäri maailmaa. Suuri osa venäläispankeista on suljettu SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle, joten ne eivät voi ottaa vastaan ulkomaan valuuttaa eivätkä tehdä rahansiirtoja ulkomaille SWIFT-järjestelmän kautta.
Rahansiirto ulkomaille on mahdollista myös ilman SWIFT-menettelyä, mutta se on kallista, monimutkaista ja epävarmaa. Näyttää kuitenkin siltä, että Kremlin johto on onnistunut siirtämään varastamiaan öljyn ja kaasun myynnistä saatuja varoja ulkomaille. Varojen siirtoihin mahdollisesti osallistuneita pankkiireita ja muita öljy- tai kaasuyhtiöiden johtoon kuuluneita henkilöitä on kuollut jopa venäläisittäin epäselvissä olosuhteissa. Tämä viittaa siihen, että siirtojen yksityiskohdat halutaan pitää salassa.
Tammikuussa kaasuyhtiö Gazpromin tytäryhtiön Gazprom Investin johtaja
Leonid Shulman löydettiin kuolleena mökiltään. Helmikuussa Gazpromin turvallisuusjohtaja
Aleksandr Tjuljakov löytyi mökiltään kuolleena. Poliisin mukaan miehet olivat tehneet itsemurhan. Huhtikuussa Gazprombankin johtaja
Vladislav Avajev perheineen löytyi kotoa kuolleena. Huhtikuussa kaasuyhtiö Novatekin johtaja
Sergei Protosenja löytyi perheineen kuolleena huvilaltaan Espanjassa. Poliisin mukaan kummassakin tapauksessa mies oli surmannut ensin perheensä ja sitten itsensä. Gazpromin kanssa yhteistyötä tehneen logistiikkayrityksen johtaja
Juri Voronov löytyi heinäkuussa kotinsa uima-altaasta luoti päässään. Poliisin mukaan kyseessä oli itsemurha.
Venäjä on pyrkinyt todistamaan, että pakotteilla ei ole vaikutusta vaan lännen käynnistämä näännytyssota Venäjää vastaan lisää Venäjän omavaraisuutta ja siten maan vaurautta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Venäjältä on lähtenyt yli tuhat kansainvälistä yritystä, joiden palveluksessa on ollut kymmeniä tuhansia venäläisiä. Näiden yritysten pääkonttorit ovat sijainneet Moskovassa, Pietarissa tai jossain muussa suurkaupungissa.
Joten vaikka Ukrainan sota, jonne viedään tykinruoaksi poikia pääosin maaseudulta ja köyhiltä alueilta, ei suoraan kosketakaan esimerkiksi moskovalaista mainostoimistoa, pakotteet kyllä koskettavat. Venäjältä on virrannut pois paljon osaamista ulkomaalaisten yritysten jätettyä Venäjän. Poislähteneet länsimaiset yritykset ovat muodostaneet noin 40 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta. Venäläiset eivät pysty täysin korvaamaan länsimaista tuotantoa, koska osa tuotannossa tarvittavasta teknologiasta on pakotteiden alaista. Autojen valmistus Venäjällä on vähentynyt viime kesään verrattuna lähes 90 prosenttia ja tietoliikenteessä käytettävän optisen kuidun valmistus on vähentynyt vuodessa 80 prosenttia. Joidenkin arvioiden mukaan nyt Venäjällä on tuhoutumassa länsimaisten yritysten lähes kolmenkymmenen vuoden investoinnit.
Putin on aiemmin varmistanut pajariston uskollisuuden jakamalla öljyn ja kaasun vientituloista saadut voitot pajareille. Kansa on pidetty kurissa sulkemalla Venäjä omaan valheen kuplaansa, käyttämällä raakoja otteita mielenosoittajia kohtaan ja säätämällä lakeja, jotka määrittävät mitä sanoja saa käyttää ja mitä ei. Päin vastoin kuin Kreml väittää, pakotteet alkavat siis hitaasti mutta vähitellen kiihtyvällä voimalla vaikuttaa sekä pajaristoon että kansaan.
Tuleva talvi näyttää miten hyvin pakotteet purevat. Mielenkiintoista nähdä, kenen hermot pettävät ensin ja mitä sitten tapahtuu.
Euroopan Unioni asetti Venäjälle pakotteita sen miehitettyä Krimin.
www.ksml.fi
yle.fi
www.iltalehti.fi
www.hs.fi
www.kauppalehti.fi
