Uusi Suomi uutisoi juridisia ja poliittisia yksityiskohtia, miten jäädytetyt ryssävarat kaavaillaan Ukrainan eduksi. Suomi haluaisi rahoittaa varoilla mm eurooppalaista asetuotantoa.
EU-komissio kertoi, miten Venäjän jäädytettyjä varoja voitaisiin käyttää Ukrainan hyväksi ja mitkä ovat siihen liittyvät riskit. Esimerkiksi Suomelle voisi tulla 2,95 miljardin euron takausvastuu.
”Uskomme, että olemme löytäneet tavan edetä”, komission vanhempi virkamies kertoi maanantaina Brysselissä medialle pidetyssä taustatilaisuudessa.
Kyse on komission alustavasta mallista siitä, miten Venäjän keskuspankilta jäädytettyjä varoja voitaisiin käyttää 140 miljardin euron edestä Ukrainan tukemiseen.
Länsimailla on jäädytettyjä venäläisvaroja yhteensä noin 300 miljardia euroa. Niistä 210 miljardia on belgialaisen Euroclear-pankin tileillä.
Tähän mennessä Ukrainaa on tuettu käyttämällä vain Venäjältä jäädytettyjen varojen pääomien tuottoa, mutta nyt tilanne halutaan muuttaa, koska komission mukaan Yhdysvallat ei enää halua toimia maksumiehenä ja ilman EU:n tukea Ukraina ei voi jatkaa puolustustaisteluaan.
Ennen kuin komission esityksessä voidaan edetä, EU-maiden on löydettävä poliittinen yhteisymmärrys ja komission luotava kestävä juridinen pohja ”sotakorvauslainalle”. Lisäksi jäsenmaiden pitää päästä sopuun siitä, mihin tarkoitukseen Venäjältä jäädytettyjä rahoja voidaan käyttää.
Komission malli
Komission ehdotuksessa Ukrainan lainan perustana ja vakuutena olisivat Euroclearissa sijaitsevat jäädytetyt Venäjän varat, joiden maturiteetti on erääntynyt ja jotka ovat siten muuttuneet käteiseksi. Maturoitunut summa on nyt 175 miljardia euroa, mutta se nousee lähivuosina 185 miljardiin euroon.
Komission mallissa Euroclearin tileillä oleva käteinen raha vaihdettaisiin komission liikkeelle laskemaan nollakorkoiseen joukkovelkakirjaan, ja Ukrainalle annettaisiin nollakorkoista lainaa valvotusti ja osissa.
Kyseessä olisi niin sanottu limited recourse -laina, jota ei lueta mukaan Ukrainan velkakestävyyteen, koska muutoin velkainen Ukraina ei voisi saada rahoitusta IMF:ltä.
Komission mukaan varsinaisia Venäjän varoja ei edelleenkään takavarikoitaisi, mutta niiden käyttö olisi estetty, kunnes Venäjä on lopettanut sodan ja maksanut sotakorvaukset.
Ukrainan pitäisi maksaa laina takaisin vasta sen jälkeen, kun Venäjä on lopettanut sodan ja maksanut korvaukset.
Belgian murheet
EU-maista etenkin Belgia vastustaa ehdotusta, elleivät muut EU-maat sitoudu jakamaan järjestelyyn liittyviä juridisia ja taloudellisia riskejä.
Belgian pääministeri Bart de Wever vaati viime viikolla Kööpenhaminassa jäsenmailta konkreettisia sitoumuksia velkariskin jakamiseksi.
Belgia pitää komission esittämän mallin ongelmana myös sitä, että varojen käyttö voisi johtaa oikeudellisiin vastatoimiin, etenkin koska Belgialla on yhä investointisopimus Venäjän kanssa.
Komissiossa ymmärretään Belgian huolia, mutta vanhempi virkamies vakuutti, että ne ovat ”hoidettavissa”, kunhan muutkin jäsenmaat osallistuvat riskinjakoon.
Komission mallissa jäsenvaltiot takaisivat komission liikkeelle laskeman velkakirjapaperin.
Suomen takausvastuuosuus olisi 2,95 miljardia euroa, jos kaikki jäsenmaat osallistuvat lainan takaukseen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi viime viikolla Kööpenhaminassa, että Suomi on valmis riskinjakoon.
EU:n suurimmat maat Saksa ja Ranska myös kannattavat mallia, mutta Ranska vaatii, että takaus ei sisälly julkisen sektorin velkalaskelmiin, koska se kasvattaisi Ranskan jo muutoinkin suurta velkataakkaa.
Belgia on arvioinut, että enintään 25 maata voisi osallistua takaukseen, koska Unkari ja Slovakia suhtautuvat asiaan kielteisesti. Jos näin kävisi, se kasvattaisi myös Suomen takausvastuita.
Komissio toivoo, että mukaan lähteviä maita olisi vähintään 26, jotta jäsenmaiden riskiosuudet pysyvät kohtuullisina.
Yhdysvallat mukaan
Saksan liittokansleri Friedrich Merz on esittänyt, että myös EU:n ulkopuolisten maiden pitäisi voida liittyä uuteen velkavälineeseen.
Saksa, Ranska ja Italia toivovat, että G7-maat lähtisivät mukaan. Samaa toivoo myös Euroopan keskuspankki, koska silloin vähenisivät huolet, että venäläisvarojen käyttö heikentäisi euron globaalia uskottavuutta.
Toistaiseksi Yhdysvallat, jolla on jäädytettyjä varoja hallussaan noin seitsemän miljardin dollarin edestä, ei ole kertonut linjastaan muuta, kuin että se toivoo EU:n etenevän omassa mallissaan.
Komissiossa ei uskota EKP:n vastustavan nyt kaavailtua lainamallia.
Joidenkin jäsenmaiden huolena ovat Venäjän mahdolliset vastatoimet etenkin, jos tulkitaan, että EU on loukannut valtion immuniteettia.
Komissiosta vakuutettiin maanantaina, että valtion immuniteettia ei rikota, koska mallissa ei kosketa Venäjältä jäädytettyyn pääomaan, vaan ainoastaan Euroclearin taseeseen.
”Venäjän näkökulmasta varojen suhteen mikään ei muutu”, komission vanhempi virkamies sanoi.
SDP:n euroedustaja Eero Heinäluoma pitää komission mallia ”viisaasti rakennettuna”.
Hänen mukaansa ”Belgian huoli on vähän ylimitoitettu”.
Toimituksen tietojen mukaan komissiosta on ilmoitettu suoraan Belgialle, että valittavana on kolme vaihtoehtoa: Ensimmäisessä Ukrainan tukemista ei jatketa, jolloin Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri vaarantuu. Toisena vaihtoehtona on jäsenmaiden suora tuki Ukrainalle kansallisista budjeteista, mikä ei ole realistista, koska monen maan budjetti on jo nyt äärimmäisen tiukka. Kolmas vaihtoehto on komission esittämä malli jäädytettyjen varojen käytöstä.
Vihreiden euroedustaja Ville Niinistö uskoo, että komission esittämä malli ”tulee todennäköisesti menemään läpi”.
Takausriskin laukeaminen
Komission mallin haasteena on kuitenkin se, että jäädytettyjen varojen käyttö on sidoksissa Venäjä-pakotteisiin, jotka pitää uusia kuuden kuukauden välein 27 maan yksimielisellä päätöksellä.
”Niin kauan kuin jäsenmaat toimivat kuten on sovittu, tämä riski ei laukea”, komission vanhempi virkamies vakuutti.
Jäsenmaiden takausriski piilee siinä, jos Venäjä-sanktiot päätetään purkaa ennen kuin Venäjä on maksanut sotakorvauslainansa. Nykymallissa tähän riittää yhden maan haluttomuus jatkaa sanktioita.
”Ongelmana on se, suostuuko Unkari antamaan takauksia komission lainalle ja suostuuko se määräenemmistöpäätökseen siirtymiseen Venäjä-pakotteissa”, EU-lähde tiivistää komission haasteet.
Unkari-ongelman torjumiseksi ja jäsenmaiden riskin pienentämiseksi komissio haluaa muuttaa Venäjä-sanktioiden yksimielisyysvaateen, mutta sitä pidetään juridisesti haastavana.
Komissio kuitenkin vetoaa Eurooppa-neuvoston aiempaan päätökseen, jonka mukaan Venäjän jäädytetyt varat palautetaan vasta silloin, jos Venäjä lopettaa sodan ja maksaa sotakorvaukset.
Jotta Ukrainalle saadaan tukea, vaihtoehtona on jäsenmaiden kahdenvälinen takausmalli EU:lle.
Komissio ei tunnu olevan lainkaan varautunut tilanteeseen, jossa Venäjä voittaisi sodan ja tulisi rauha eikä Venäjä maksaisi korvauksia.
Komission vanhempi virkamies totesi maanantaina vain, että miten rauha tällaisessa tapauksessa voisi syntyä kansainvälisten sopimusten vastaisesti ja ilman, että Venäjän voittoa tunnustetaan YK:ssa.
Mihin rahat käytetään?
Ukraina haluaisi käyttää 140 miljardin euron varat asehankintojen ohella budjettivajeen kattamiseen, eläkkeisiin, julkisen sektorin palkkoihin sekä maan jälleenrakennukseen.
EU:n mahtimaa Saksa sen sijaan haluaisi rajata jäädytettyjen varojen käytön vain Ukrainan sotilaallisiin tarkoituksiin. Lisäksi Saksa, Ranska ja Suomi haluaisivat rahoittaa varoilla eurooppalaista asetuotantoa.
Komission mallissa Ukraina saisi käyttää varoista osan budjettiinsa, osan puolustukseensa sekä puolustusteknologiansa vahvistamiseen, kuitenkin niin, että osa varoista pitäisi käyttää asehankintoihin EU-maista.
Nyt kerrotaan, että komissio ”ostaa” jäsenmaita ehdotuksensa taakse lupaamalla, että Ukrainan pitää käyttää osa rahoista aseostoihin EU-maista.
Komissio lupaa myös kontrolloida ja säädellä Ukrainan varojen käyttöä.
www.aerotime.aero
. Siinä määrin yleistä tuo on, että ei voi harvaisuudeksikaan mainita!
