Poliisin työn arvostus on vuorostaan laskenut viimeisten vuosikymmenien aikana kuin lehmänhäntä, mistä kertoo myös poliisien verrattain alhainen palkkataso.
Milloin mahdollisesti poliisia on mielestäsi arvostettu?
Tilanne 20-luvulla. Tavallinen rivipoliisi ei osannut kirjoittaa raporttia. Palkka vastasi aloittelevan ammattitaidottoman työläisen palkkaa. Ammatistaan luopuva poliisi joutui julkaisemaan lehdessä anteeksipyynnön, että hyväksyttiin työpaikalle.
"Olen pettänyt luokkani! Antakaa anteeksi toverit."
Tilanne 30-luvulla. Poliisit valvoivat epäsuosittua kieltolakia ja heitä inhottiin laajasti kaikissa kerrostumissa. Vähitellen poliisikoulutus yleistyi, mutta taso pysyi edelleen kohtuu matalana. Tyypillisesti kaupunkilaiset eivät halunneet poliiseiksi, joten ammattiin päättyivät junantuomat. Palkka samaa luokkaa työläisten kanssa + valtion eläke.
Tilanne 40-luvulla. Poliisit ja sotapoliisit koiraslottia ja sikakoiria. Sotien jälkeen poliisiksi pääsemiseen riitti sotapoliisin neljän viikon miehistökurssi. Otteet rauhan tultuakin erittäin "reippaita" hakkaaminen yms. mielivalta yleistä. Poliisit mm. hakkasivat radiotoimittajaa tietojen saamiseksi lavastetun murron yhteydessä.
Tilanne 50-luvulla. Sodan aikainen sukupolvi hoiti tehtäviään yhteistkunnassa, joka alkoi rauhoittua vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Poliisi edelleenkin selvästi duunariammatti, mutta palkkataso edelleen matala. Maalaisten ammatti, usein niitä joita puolustusvoimat ei halunnut sotilasvirkaan.
Tilanne 60-luvulla. Autoistuminen ja kaupungistuminen alkuun. Suuremmat kansanryhmät alkoivat olla poliisin kanssa tekemisissä ja se kuva ei ollut hyvä.
Tilanne 70-luvulla. Palkkaus edelleen heikko ja poliisit mm. kaupustelivat esim. kondomeja palkan jatkeeksi tai toimivat ravintoloiden ovimiehinä viikonloppuisin. Sodan aikainen sukupolvi jäi eläkkeelle mikä alkoi näkyä vähemmän vauhdikkaina otteina. Poliisikoulutus tuli vihdoin lopullisesti pakolliseksi ja kadulle ei päässyt hommiin ilman poliisikoulutusta (putkaan tms. hommiin pääsi). Suurin osa kaupunkipoliisin työstä oli juoppojen raahausta (Helsingissä yli 50 % tehtävistä liittyi juopuneisiin.) Paras aines poliisissa yritti liikkuvaan poliisiin.
Tilanne 80-luvulla. Ensimmäistä kertaa poliisiammatti alkoi nauttia suurempaa suosiota. Palkat virkamiesten tasoa. Poliisikoululla alkoi olla todellista valinnanvaraa sen suhteen kuka otettiin koulutukseen. Poliisitaktiikka alkoi harppauksin. Yhteiskuntarauha eteni ja poliisi keksi yhteiskunnan viholliseksi numero yksi rattijuopot.
Tilanne 90-luvulla. Laman myötä hakijoiden määrä räjähti ja taso kasvoi. Palkkausta kehitettiin selvästi. "Ei enää pienipalkkainen virkamies." Humanistinen ote yleistyi - "
sinistä sosiaalityötä". Moottoripyöräjengit ja huumeet alkoivat herättää kansassa pelkoa ja poliisi alettiin nähdä enemmän suojelijana kuin kyttänä joka nipottaa auton kunnosta ja kaataa kossun maahan. Poliisin palkkaus parani paradoksaalisesti laman aikana, tokihan yhteiskunta tarvitsee luotettavan ja lojaalin nyrkin.
Poliisin työn arvostus on vuorostaan laskenut viimeisten vuosikymmenien aikana kuin lehmänhäntä, mistä kertoo myös poliisien verrattain alhainen palkkataso.
Järjestyspoliisina tienaa muutaman vuoden palveluksen jälkeen noin 3000 euroa kuussa. Palkka on samaa luokkaa kuin esim. sairaanhoitajilla. Aika harvasta suorittavasta työstä maksetaan selvästi korkeampaa palkkaa.
Asiaan tietysti kuuluu, että omat "haitat" pitäisi jättää huomioimatta, mutta paperimiesten saunalisät täytyy huomioida täysimääräisesti ja sitten vertailla poliisimiehen ja paperimiehen palkkoja. Siitä saa sellaiset rätingit, jotta poliisimiestä kustaan (mukamas) silmään oikein urakalla.
