Harhauttaminen ja kusettaminen kuuluvat näköjään ohjelmistoon kaikilla tasoilla, se ei jää pelkästään nettitrollien varaan, sotavoimissakin se hallitaan. Tässä venäläiset saattavat olla pirullisen taitaviakin.
Kyllä, niin ovat! Osittain tämä on tietysti se, että välttämättömyydestä on tehty hyve, kun rautaa ei sielläkään lahkeessa ole ollenkaan siihen malliin kuin vielä 30 vuotta sitten, jostain 70-luvusta nyt puhumattakaan. Tietty silloinKIN hallittiin myös tämä "maskirovkan" ja muun vedätyksen jalo taito.
Osittain kuva mahtavista konventionaalisista sotavoimista, jotka jyristävät pian Pariisin kaduilla (Helsingistä nyt puhumattakaan), on myös mielestäni osa tätä vedätystä. Jotain materiaalista valmiutta, paitsi kaluston määrässä niin käyttökunnossa ei ymmärrettävästi haluta paljoakaan päivitellä Venäjän taholta. Samaa voi varmaan sanoa myös miehistön koulutuksesta ja valmiudesta, tältä osin tietty myös meillä on parantamisen varaa väärän säästön vuoksi. Kyllähän se fakta on, että Venäjä saa edelleen perhananmoisen voiman kasaan, erityisesti siinä tilanteessa jos sitä kohtaan kohdistuisi jokin eksistentiaalinen uhka, mutta kyllä tuo kyky myös heikkenee verrannollisesti operaation "likaisuuteen" kuten Ukraina osoittaa. Pseudodiktatuuri yhdistää mielestäni sotilaallisessa mielessä demokratian ja diktatuurin huonoimmat puolet: Rahaa ei huonojen yhteiskunnallisten olojen takia ole riittävästi, eikä välttämättä motivaatiota nimenomaan sillä vähemmistöllä joka aseisiin pistetään, mutta ei myöskään ole mitään kaikkivoipaa Stalinia jota pelätään vielä enemmän kuin vihollista tai kuolemaa. Ja NL:n touhuissa sentään kuolleetkin päätyivät joihinkin Suuren Isänmaallisen Sodan annaaleihin myyttisiksi hahmoiksi siinä missä nyt mätänevät Ukrainan pelloilla tai haudataan jonnekin missä ei edes Babushka tiedä käydä viemässä kukkia.
Mutta osittainen myytti Idän Jättiläisen konventionaalisesta superylivoimasta toimii kyllä hävettävän hyvin ja Iltalehti-kansaan uppoaa kohoineen päivineen. Jokainen uutinen jossa on otsikossa Venäjä kiihottaa sataan kommenttiin että "Suomi heti NATOon, mitään muuta turvaa meillä ei ole". Putin rakastanee tällaista ajatusta naapurin avuttomuudesta. Jos olisin jonkun NATO-maan edustaja niin torppaisin jokaisen maan jäsenyyshaaveet jonka väestöstä suuri osa on aivopesty defaitismiin ja säikkyyteen, vapaamatkustajia on jo nyt tarpeeksi ja NATOn kannattaa ottaa vain varteenotettavia jäsenmaita jotka pistävät rautaa taivaalle jos railona aukeavan rajan yli tullaan. Puolustusvoimat eivät luonnollisesti voi vihollisesta nimellä puhua tai sen todellista luonnetta käsitellä, joten ajatus itärajan takana vaanivasta ammatisotilaiden miljoona-armeijasta elää, erityisesti niiden keskuudessa jotka eivät itse asepalvelusta suorita (se kauniimpi ja hötkyilevämpi sukupuoli suurimmaksi osaksi).
Eipä meidän kannata A2:sta aliarvioida, varmaahan tietty on että meitä vastaan saataisiin erityisesti sitä kalustoa epämiellyttävän paljon, kun kohdistettaisiin sekä osa uudenaikaisesta tavarasta että kaivettaisiin vähän varastoista 80-luvun jäämistöä kunnostettavaksi. Mutta lukumääräistä ylivoimaa, moraalisesta edusta puhumattakaan, on vaikea uskoa ellemme tee jotain todella mielenkiintoista peliliikettä kuten polta kaikkia venäjänkielisiä roviolla Suurkirkon edessä. Väitän että sodan kuva voisi hyvinkin olla, Doorsin laulua "five to one" lainaten: "They've got the guns but we've got the numbers".
Ja hyvin pitkään olen arvioinut asian siten, että venäläisen ilmatorjunnan volyymia ja laatua on aliarvioitu.
Väitän minäkin että tuo aselaji on siellä varmaan monella tapaa maailman huippua, ja rajan pinnassa voidaan puskea sen vaikutusaluetta meidän puolelle. Kyllä se jostain kertoo, että USA on ollut hyvin kireänä S-300 / S-400 kaluston mahdollisesta myynnistä mm. Iranille ja muistaakseni painosti joskus lähimenneisyydessä Venäjän olemaan kyseistä systeemiä myymättä. Löytyikin näköjään artikkeli helposti:
http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2010/06/11/AR2010061105248.html
"Onni onnettomuudessa" lienee se että Venäjän kyky tehokkaisiin pommituksiin on olennaisesti heikompi kuin jollain USA:lla jolla kaikki panostus on laitettu siihen että jopa F-22:sta on tehty "pommirekka" kun vakavasti otettavia ilmasta-ilmaan vastustajia ei oikein ole jonoksi. Tällaisen kyvyn kehittely maksanee niin paljon että ei ole ihan lähitulevaisuudessa nähtävissä.