Lihavoin...syynä on meri-ilmatorjunta. Pienissä ei riitä ohjuksia muuten kuin omasuojaan.
1. Sillä pystytään suojaamaan laivaliikennettä Ruotsiin Ahvenanmaan pohjoispuolelta.
2. Sillä pystytään myös suojaamaan Ahvenanmaata.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Lihavoin...syynä on meri-ilmatorjunta. Pienissä ei riitä ohjuksia muuten kuin omasuojaan.
1. Sillä pystytään suojaamaan laivaliikennettä Ruotsiin Ahvenanmaan pohjoispuolelta.
2. Sillä pystytään myös suojaamaan Ahvenanmaata.
Näinpä.
Plus jos kerran parojektin kuluista 40% on ite aluksia ja loput asejärjestelmiä, niin eikö kulut nouse jos pitää rakentaa 7 paattia eikä vain neljä
Jeps...ei taida tulla paljousalennusta paljoa...
Toivottavasti projekti ei kuse kintuille.
Voisin näin olettaa. Kun 7 alukseen pitää kuitenkin ostaa taistelunjohto, sensorit, ilmatorjuntavehkeet jne.
Jolloin mun matikalla ostetaan enemmän asetekniikkaa kuin neljään veneeseen.
Asiaan liittyy ilmeisesti ohjusveneiden MLU myös.
Merivoimien hankkeet ovat ns. "bysanttisinta" Suomessa. Kukaan ei tiedä mitä suunnitellaan...
Viimeksi muokattu:
Asiaan liittyy ilmeisesti ohjusveneiden MLU myös.
Merivoimien hankkeet ovat ns. "bysanttisinta" Suomessa. Kukaan ei tiedä mitä suunnitellaan...
Onhan se hienoa että jossain on Suomessa säilynyt bysanttilainen vaikutus. Mutta aika mystisen vähän Merivoimien jutuista saa näin laivattomana onnen onkijana lukea
https://www.defmin.fi/puolustushall...tuskykyhankkeet/taistelualushanke_laivue_2020
Tuon kun kahlaat lävitse tiedät ihan riittävästi.
Kuule niistä ei tiedä edes Ilmavoimat tai Maavoimat....
Puolustusvoimia on joskus voinut aiheestakin syyttää tarpeettomasta salamyhkäisyydestä mutta korveteista on kyllä tietoa tarjolla todennäköisesti enemmän kuin mistään muusta hankkeesta ikinä. Ei jää epäselväksi mitä kaavaillaan.
Täsmällisiä uhkakuvia nimettyine vihollisvaltioineen ei noista esityksistä tietysti löydä.
Tämä on oikea linja.
Kun on seurannut tuota nettikeskustelua Helsingin Sanomien sivuilla Puolustusvoimien hankinnoista jne. niin huomaa kuinka vähän ihmiset tietävät asioista.
Avoimuudella saadaan paljon hyvää aikaa. Ja autetaan vaikuttamaan vääriin mielikuviin.
Olen jo kahlannut. Mutta kun on lukutoukka, niin kahlaisin asiasta pari kirjaakin
Kirjat tahtovat käsitellä meneisyyttä.
Ville Vänskän Merisota saattaisi antaa Sinulle jotakin? En tunne kirjan sisältöä joten tämä ei ole mainos eikä suositus.
Kyse oli siitä tarvitseeko tehdä runkoihin muutoksia, kuten myös myöhemmässä Visbyä koskevasssa lainauksessa. "we have already cut square holes in the side for the MkII, so in that case we will use the old launcher". Sitä vaikuttaisi pitävän merkittävänä Ruotsi ja Saab. Voi olla, ettei Haminassa ole ihan vastaavaa tarvetta, koska laukaisimet ei tule näkyviin kyljestä vaan päältä. 45 asteen kulma sen sijaan johtanee siihen, ettei todennäköisesti olisi ollut järkevää asentaa uutta Mk 3/4 laatikkoa vaakaan. Nyt kun järjestelmä vaihtui, ei pohdinta ole enää niin olennainen. Tullee suurempi muutos joka tapauksessa.
Toki se uusittava elektroniikka maksaa enemmän kuin mekanismi. Niiden potentiaalisten runkomuutosten merkittävyys oli olennainen kysymys. Elektroniikan muutoset ei välttämättä ulotu itse alustan muokkaustarpeisiin. Eli RBS-jatkon olisi voinut nähdä turvallisena valintana sen suhteen, ettei tarvitse tehdä muutoksia itse Hamina-luokan alukseen.
Tarkemmin G:tä pohdittua täytyy yhtyä palstalla havaittuun, ettei sille ole kummoisia markkinoita enää Euroopassa vaikka sellaisena päänavauksena IAI:n jamppa juhlistikin. Sen sijaan Suomi on oiva refu vaikka Filippiineille myytäessä. Kaikki sellaiset, joiden ei ole välttämätöntä ostaa turpo-pisteitä USA:lta ja joilla ei ole liian suuria himoja alan kotimaisen teollisuuden tekohengityksen kanssa.
Toki järjestelmän ominaisuuksista riippuu miten suuret markkinat sille on. Jos kyseessä on sellainen, mitä Israel itse pitäisi oman arsenaalinsa priimana voi olla ettei sitä ihan rupumaihin uskalla myydä. Sen sijaan jos kyseessä on vain halvempi/karvan verran parempi Harpoon niin kaikille kynnelle kykeneville.
Viimeksi muokattu:
Taitaa olla veljen kirjahyllyssä. Voisi lukea sen pois alta
Benelli
Respected Leader
Paitsi että sota ei tulisi venäläisille lyhyellä varoitusajalla tai yllättäen vaan voivat halutessaan kunnostaa laivastoa kunnes ovat mielestään valmiita.
Behind Horizon
Alikersantti
https://www.naval-technology.com/projects/visby/
"The missiles will be installed below deck and be fired through special hatches to maintain the vessel’s stealth. The missiles’ exhaust plumes will be managed in separate canals."
-En ole tuotakaan livenä nähnyt mutta kuvauksen perusteella RBS:n laukaisujärjestely tuntuisi olevan Visby-luokalla aivan kertaluokkaa kehittyneempi kuin mitä se on Haminoilla.
Ei-laivarakennesuunnittelijan arvaus tässä tilanteessaa olisi se, että muutos Visbyjen laukaisukanisteriratkaisussa uudempaan malliin- ja muotoon johtaisi Visbyillä sarjaan raskaita rakennemuutoksia noissa kanava- ja luukkuratkaisuissa. Samalla Saab on todennut sen mainitsemasi "ettei ohjus oikeastaan välitä kummasta mallia kanisteria" laukaisu suoritetaan. Suuri ja epäilemättä hinnakas muutos, jonka hyötyä ei ulkopuolinen ainakaan pysty näkemään. Ei siis ihme että Swedut pitävät tiukasti kiinni vanhan tyypin kanisteriratkaisusta.
Hiukan "off topic" varsinaisesta aiheesta mutta jatkan vanhaa väitettä: https://www.militaryaerospace.com/articles/2016/07/35-spare-parts.html
"Navy forced to invest quarter-billion dollars to safeguard electronic spare parts for F-35 jet"
"Now consider that the average life spans of commercial electronics spare parts are three years or less."
Voidaan sinänsä siirtyä jo pois ihmettelemästä RBS:ejä.
Gabriel on tulossa ja mitä ilmeisemmin täydellisellä siirrolla ylläpitokyvyn osalta Patrialle.
Voivat suunnitella sen varaosien elinkaaren sopivaksi.
Sinänsä saavat tehdä aika paljon yhteistyötä palapelin koostamisessa taistelujärjestelmän integroijan kanssa.
Vitja mikä paketti. Korkeintaan ITOa ja tutkaa saa kokoaja itse ehdottaa. Niiden päälle tulee lisähaasteeksi Tp 45/47, Gabriel, uusvanha Bofors 57...
Tässä muuten jotain hyödyllistäkin.
Pinta-aluksen kyky havaita kohti ammuttu meritorjuntaohjus
https://core.ac.uk/download/pdf/39944403.pdf
Gabriel on tulossa ja mitä ilmeisemmin täydellisellä siirrolla ylläpitokyvyn osalta Patrialle.
Voivat suunnitella sen varaosien elinkaaren sopivaksi.
Sinänsä saavat tehdä aika paljon yhteistyötä palapelin koostamisessa taistelujärjestelmän integroijan kanssa.
Vitja mikä paketti. Korkeintaan ITOa ja tutkaa saa kokoaja itse ehdottaa. Niiden päälle tulee lisähaasteeksi Tp 45/47, Gabriel, uusvanha Bofors 57...
Tässä muuten jotain hyödyllistäkin.
Pinta-aluksen kyky havaita kohti ammuttu meritorjuntaohjus
https://core.ac.uk/download/pdf/39944403.pdf
Viimeksi muokattu:
Voipi olla että taistelujärjestelmän valinta on jo pidemmällä kuin mitä julkisuuteen on tiedotettu. Hinta- ja rahoitusneuvottelut telakan kanssa viivästyttää nyt koko hankintaa. Jos nämä olisi saatu maaliin ajallaan, saattaisi koko LV2020:n speksit olla jo ulkona.
Nyt on olemassa mahdollisuus, että laivanrakennuksen kustannukset nousee, jolloin pitää jostain muusta säästää.
ajs178
Respected Leader
Miten kaukana Pietarin seudun sotasatamat ovat Suomen aluevesirajasta? Meinaan vaan, että ylettyisivätkö Gabrielit kutittelemaan niitä konfliktin ollessa käynnissä? Onko Suomella jo niin hyvä metitorjuntakantama, että koko Venäjän laivaston pitää lähteä merelle, jos kärhämä alkaa? (Vaikka konflikti keskittyisi esim. Raja-Jooseppiin)
Kuten kirjoitin, he voivat saada tilapäisesti verrattain korkean käyttöasteen. Merkittävään alusten kunnostamiseen on myös saatava jostakin resurssit. Tämän lisäksi moinen toiminta on koulukirjaesimerkki tilanteesta, jossa vastapuoli saa selkeän ennakkovaroituksen.
Osaan heidän kalustostaan ei ole suuremmin varaosia saatavina eikä uusien varaosalinjojen käynnistäminen 1970-luvun keksinnöille ole kovinkaan todennäköistä. Näistä voin esimerkkeinä mainita vaikka Pomornik- ja Sovremennyi—luokat, joiden ajotunnit ovat olleet kovin vähäisiä viime vuosina.
En jaksaisi vääntää tästä ikuisuuskysymyksestä enempää. Totuus on vain se, että minkään sotaväline ei ole ikuinen. Tästä johtuen niiden käyttöaste ei myöskään ole 100. Venäjän Itämeren laivastoa voi verrata ison kerrostalon parkkipaikkaan. Siellä on uusia ja hienoja, muutama klassikko, monta käyttöautoa ja tosi paljon vanhoja, huonosti pidettyjä autoraakkeja. Osaan vanhemmista autoista on vedetty uudet maalit pintaan ja osaan on jopa laitettu alennussarjaa tai nelipistevyöt. Kylmänä talviaamuina kaikki eivät lähde käyntiin, eikä käyntiin lähtevissäkään toimi kaikki lisävarusteet.