Tuo 1 - 2 henkilöä ei nyt pysty mihinkään osaston johtamiseen. Tulenkäytön johtamiseen rajoitetusti kyllä (kun aluksen taistelukeskus ja viestikeskus hoitaa tilannekuvan ja viestiyhteydet), mutta nyt on kyse ihan eri asiasta. Ja nuo jutut ovat siis 1990-luvulta, ehkä hiukan 2000-luvun alustakin. Johtoporras on koko ajan kasvanut, ja nyt kun asioita tehdään oikeasti suunnitteluprosessin mukaan, TG:n johtoporras tulee olemaan se 12 - 15 hloä. TF:n 40 - 50, en tiedä tuleeko Suomi koskaan johtamaan semmoista merellä. Tavallaan koko Rannikkolaivasto muodostaa meillä tuon tasan.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Kyllä, mutta aluksen viesti hoiti viestiyhteyksiä ja taistelukeskus tilannekuvaa. Nykyään on aivan toisenlaiset vaatimukset. Kukin aselaji on suunniteltava ja käskytettävä ja nimettävä niiden johtajat, on otettava operaatiokäskyjä ylhäältä lähes reaaliajassa, suunniteltava oman osaston operaatio jne jne... tuolloin ne oli varmaan tyyliin: "lähde merelle ja voita vihollinen" -tyylisiä lyhyitä sanomia. Ja Suomi kävi silloin ihan erilaista "merisotaa" kuin nyt valmistaudutaan käymään.
Sinällään tykkiveneen järjestelyt oli aikanaan todella hyvät. Suunnitteluosana piti vaan käyttää upseerimessia, kun muuta tilaa ei ollut. Eipä siellä kyllä sitä suunnittelevaa esikuntaa oikein mahtunut mukaan, se oli kai EL Kemiöllä. Tuossa näkyy hyvin tuo jättimäinen operointikonsoli, joka oli vähän saman tyylinen kuin 225:sen GCC. Nyt osastonjohtoonkin tarvitaan muutama monitoimikonsoli + johtamisjärjestelmän käyttöpaikat.
Commander
Kenraali
Viidennen Rauma lkan eli Haminan "pakkotilaukseen" liittyi myöhemmin myös alkamassa oleva Laivue 2000 - hanke. Edelliseen kaavailtiin paria johtoalusta ja lukuisia aselavetteja. Heikohkojen rahoitusnäkymien vuoksi Haminasta tuli yhtäkkiä se johtoaluksen prototyyppi ohittaen mm Saa'ar 5 ja Visby lkan vaihtoehdot. Loppu saaga onkin sitten paremmin tiedossa. Veli @Analysti :lle tiedoksi, että Hamina lka on ehdottomasti paras ja ajateltavissa olevin johtoalus ohjusveneen rungolla tässä kohtaa Eurooppaa! Olisitpa vaan nähnyt, kun siihen ujutettiin telakalla TRS 3D - tutkan laiteräkkejä.
Ei olisi hermo kestänyt sitä katsella...Viidennen Rauma lkan eli Haminan "pakkotilaukseen" liittyi myöhemmin myös alkamassa oleva Laivue 2000 - hanke. Edelliseen kaavailtiin paria johtoalusta ja lukuisia aselavetteja. Heikohkojen rahoitusnäkymien vuoksi Haminasta tuli yhtäkkiä se johtoaluksen prototyyppi ohittaen mm Saa'ar 5 ja Visby lkan vaihtoehdot. Loppu saaga onkin sitten paremmin tiedossa. Veli @Analysti :lle tiedoksi, että Hamina lka on ehdottomasti paras ja ajateltavissa olevin johtoalus ohjusveneen rungolla tässä kohtaa Eurooppaa! Olisitpa vaan nähnyt, kun siihen ujutettiin telakalla TRS 3D - tutkan laiteräkkejä.
Mutta avainsana on just tuo "ohjusveneen runko". Siellä ei vaan ole tilaa sille, mitä hommaan tarvitaan. Varsinkin nykyään. Sitä ilmatyynylaumaa se olisi varmaan sillä 1990-luvun tyylillä johtanutkin.
Mutta nyt osastonjohdon käsite on jo ihan eri tasolla.
Olen ymmärtänyt että haasteita riitti. Niillä korteilla kuitenkin pelataan mitä on jaettu. Ohjusveneet nyt ovat yleensäkin tiloltaan sellaisia, että Tetris on ollut hyvää harjoitusta varustelijalle.Viidennen Rauma lkan eli Haminan "pakkotilaukseen" liittyi myöhemmin myös alkamassa oleva Laivue 2000 - hanke. Edelliseen kaavailtiin paria johtoalusta ja lukuisia aselavetteja. Heikohkojen rahoitusnäkymien vuoksi Haminasta tuli yhtäkkiä se johtoaluksen prototyyppi ohittaen mm Saa'ar 5 ja Visby lkan vaihtoehdot. Loppu saaga onkin sitten paremmin tiedossa. Veli @Analysti :lle tiedoksi, että Hamina lka on ehdottomasti paras ja ajateltavissa olevin johtoalus ohjusveneen rungolla tässä kohtaa Eurooppaa! Olisitpa vaan nähnyt, kun siihen ujutettiin telakalla TRS 3D - tutkan laiteräkkejä.
Nythän ei ole kysymys siitä olisiko järjestely lähtökohtaisesti järkevä. Ei tietenkään ole. Mut jos on aihio laiturissa, niin kannattaisihan sitä johonkin käyttää.
Jos se olisi vuosituhannen taitteessa johtanut ilmatyynyaluksia, niin yhtä lailla ohjusveneitäkin. Siitähän tässä puhutaan, ei nykyajasta.
Ei yksi yhteen, mutta jonkinlaisen analogian voi löytää maapuolelta ps-joukoista. Ei siellä pataljoonan komentajan Leopardissakaan ole määrävahvuista operaatiokeskusta kädestä pitämässä. Joskus on kuitenkin hyvä olla siellä missä tapahtuu tilanneymmärrystään parantamassa. Se voi olla niin arvokasta, että jostakin voi samalla luopua.
Tilannekuva(t) ja viestiyhteydet auttavat pitkälle ja johtaminen olisi tuossa vaiheessa tilanteenmukaista taktiikan viilausta. Optiona tietysti, koska joskus on hyvä olla kauempana ja toisella kertaa edessä. Olkoonkin että ennen ANCS-aikaa ei järjestelmä todennäköisesti olisi ollut erityisen joustava. Ja homma onnistuu tuossa laajuudessa kyllä yhdeltäkin. Päävastuu on kuitenkin alusten päälliköillä.
Kohtuullisen järeää kamaa nuo tykkiveneajan konsolit ja käyttölaitteet.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Siellä Pkom lähistöllä kulkee taistelun johtokeskusvaunu, missä nämä operaatikot ja tilannetta ylläpitävät kulkevat.
Jo minä vähän ihmettelin, että ihanko oikeasti PSP:aa johdettaisiin vain tavallisesta taisteluvaunusta. Sanoisin kyllä näin asiaatuntemattomanakin, että sillä tavalla on tappio odotettavissa...
Sen ajan tekniikka. Mutta lähinnä tuossakin on tulenkäytön johtamisesta, ei osastonjohtamisen kokonaisuudessa. Se ehkä kävi tuolloin kirjoituskoneella ja sitten sanomia lähettämällä ja vastaanottamalla johtoaluksen (tykkivene) radiohytistä. Jotenkin muistelen, että lippueen esikunta se vastasi sitä nykyistä osastonjohto-porukkaa (muisti palailee pätkittäin) ja se ei tainnut koskaan toimia taistelualukselta? Onkohan mielikuvani oikea? Ehkä täällä on joku siinä palvelullut ja voi vahvistaa tai kumota tämän?
VLF
Kapteeni
Olisi tälläisiä tyhmiä kysymyksiä ja ajatuksia.
Onkohan Ukrainan sota muuttanut merivoimien ajattelutapaa kuinka paljon? Kun ajatellaan Venäjän kyvyttömyyttä toimia olematonta merivoimaa vastaan, herää ainakin minulle paljon ajatuksia nykyaikaisesta merisodasta. Miinoittaminen, torpedot ja meridroonit nostaa ehkä päätään. Samoin pohjoisen ratayhteydet. Vastaavasti isot ja kalliit sotalaivat huolestuttaa. Kuinka paljon kärkisuorisituskykyjä kannattaa laittaa yhteen laivaan jos se on noin helposti upotettavissa?
Onkohan Ukrainan sota muuttanut merivoimien ajattelutapaa kuinka paljon? Kun ajatellaan Venäjän kyvyttömyyttä toimia olematonta merivoimaa vastaan, herää ainakin minulle paljon ajatuksia nykyaikaisesta merisodasta. Miinoittaminen, torpedot ja meridroonit nostaa ehkä päätään. Samoin pohjoisen ratayhteydet. Vastaavasti isot ja kalliit sotalaivat huolestuttaa. Kuinka paljon kärkisuorisituskykyjä kannattaa laittaa yhteen laivaan jos se on noin helposti upotettavissa?
Huoh!
Kysymyksiin on hyvin vaikeaa ja raskasta vastata, jos ne eivät lähtökohtaisesti perustu mihinkään oikeaan tunnettuun faktaan. Esimerkiksi käsitys siitä, että "kärkisuorituskyvyillä varustettu laiva on helposti upotettavissa" perustuu lähinnä nojatuolikenraalien muminoihin twitterissä ja iltalehden kommenttipalstalla, joten keskustelu on melkoista negatiiviseksi todistamista...
Pelkästään Arleigh Burke-lka on ampunut kymmeniä (ellei jo pikkuhiljaa luetella satoja) risteilyohjuksia, ballistisia ohjuksia, raketteja, droneja ja meridroneja alas Punaisella merellä ilman yhtäkään osumaa omiin aluksiin. Yhdelläkään pienellä veneellä, omalla USV:llä, dronella, jne, ei oltaisi suojeltu yhtäkään kauppa-alusta, torjuttu yhtään saturaatiohyökkäystä, tai vastattu ohjustulella ampujaan.
Jännä miten useampaan yli 150m alukseen ei osu sitten millään, vaikka ovat isoja ja kalliita seisovia maaleja
?Tässä ketjussa on todella laajasti käsitelty suuren aluksen etua. Ihan muutamankin sivun sisällä hyvää keskustelua, eli ei tarvitse kokonaista työpäivää käyttää selaillessa historiallista vänkäystä sarvimiinoista ja nälkäkurjista.
Juuri näin.Kysymyksiin on hyvin vaikeaa ja raskasta vastata, jos ne eivät lähtökohtaisesti perustu mihinkään oikeaan tunnettuun faktaan. Esimerkiksi käsitys siitä, että "kärkisuorituskyvyillä varustettu laiva on helposti upotettavissa" perustuu lähinnä nojatuolikenraalien muminoihin twitterissä ja iltalehden kommenttipalstalla, joten keskustelu on melkoista negatiiviseksi todistamista...
Pelkästään Arleigh Burke-lka on ampunut kymmeniä (ellei jo pikkuhiljaa luetella satoja) risteilyohjuksia, ballistisia ohjuksia, raketteja, droneja ja meridroneja alas Punaisella merellä ilman yhtäkään osumaa omiin aluksiin. Yhdelläkään pienellä veneellä, omalla USV:llä, dronella, jne, ei oltaisi suojeltu yhtäkään kauppa-alusta, torjuttu yhtään saturaatiohyökkäystä, tai vastattu ohjustulella ampujaan.
Jännä miten useampaan yli 150m alukseen ei osu sitten millään, vaikka ovat isoja ja kalliita seisovia maaleja
Tässä ketjussa on todella laajasti käsitelty suuren aluksen etua. Ihan muutamankin sivun sisällä hyvää keskustelua, eli ei tarvitse kokonaista työpäivää käyttää selaillessa historiallista vänkäystä sarvimiinoista ja nälkäkurjista.
On harmittavaa, että pitäisi vain jättää "omaan arvoonsa" koska sitten saattaa jollekulle toiselle asiaatuntemattomalle jäädä mielikuva, että näinhän se on. Amiraalit vain haluaa suuret laivat, että pääsee hellepuvussa pasteeraamaan lämpimissä maissa ja nauttimaan "sisarellisesta toveruudesta" tummien kaunottarien kanssa. En tietenkään kiistä, etteikö se olisi ehdottomasti tärkein vaikutin hankkeelle, mutta jotain muutakin pientä ajatusta siinä on. Esim pitää Itämeri oikean osapuolen hallussa mahdollisten kansainvälisten kovapanosammuntojen aikana.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Tavallaan johdetaan, mutta tilanne ja suunnittelu on muualla. Pääsääntöisesti komentaja ja tulenjohtokomentaja on samassa vaunussa pl. ne kerrat, kun tämä tst-pari menee välittömän kärjen perään.
Totta kai suunnitelmat ja valmistelut on siinä vaiheessa tehty, käskyt annettu ja toiminta päällä.
Juuri siinä suhteessa se on hiukan samanlaista kuin merellä. Muilta osin edetäänkin sitten vähän eri kaavalla.
Ei paljoa. Uhkalistalle on ehkä noussut joitain uusia asioita. On niiden olemassaolo ennenkin tunnistettu, mutta nyt ne ovat viimeistään todellisuutta. Painotukset saattavat muuttua, mutta iso kuva säilyy.
Punaisella merellä näkee miten "helposti" läntiset sotalaivat ovat upotettavissa. Siellä on torjuttu valtava määrä erilaisia ohjuksia, droneja yms ilman omia tappioita. Kun alus on asianmukaisesti suunniteltu, varusteltu ja aseistettu se on erittäin taistelunkestävä. Venäläisillä on ennenkin ollut omia erikoisuuksiaan, joten vaikkapa Moskva ei kuulunut samaan sarjaan kuin ne punaisen meren sotalaivat.
Ukraina on saanut pidettyä rautatiet ja maantiet käyttökunnossa jne. Vaikka Venäjä on pannut parastaan pöytää. Infra on paljon kestävämpää, kuin äkkiseltään ajattelisi. Se on myös siltoja lukuunottamatta suhteellisen helposti korjattavissa.
Kannattaa muistaa, että sotauutisointiin liittyy aina perusteeton hype. Meilläkin huudeltiin jossain vaiheessa puolustuksen perustaksi Bayraktareita. Ja droneja pitäisi olla joka hommaan. Muulla ei muka tee mitään. Dronet ovat eri versioina tulossa käyttöön meilläkin, mutta harkitusti rakentaen ja kouluttaen.
Taitaa siellä meripuolellakin olla komentajan tukena muuta porukkaa? Sitä vartenhan se konsoli on, että naaman eteen pukkaa päivitettyä tilannekuvaa ja viesti kulkee eri suuntiin.
Jostain syystä se PKOM kuitenkin haluaa usein olla Leopardissaan eikä siellä johtokeskuksessa. Ihan saman tyyppisistä asioista puhutaan, vaikka ei samanlaisista.
Oman aikansa haitekki harvoin säilyttää vetovoimaansa, kun aikaa kuluu.
Tykkiveneiden taistelukeskuksetkin olivat käsittämättömän näköinen ympäristö, kun tilaan oli sullottu useita erilaisia ja eri aikakausien laitteita. Isokin tila täyttyy hetkessä ja lämpöä lienee ollut riittävästi. Varmaan miellyttävä työskentely-ympäristö suojavarustuksessa.