Ei noi nimet voi pitää paikkaansa. Pori on jo Hamina-luokan ohjusvene, eli pysyy palveluksessa koko Pohjanmaa-luokan rinnalla. Joku on kusettanut herkkäuskoista...Oulu? Pori? Vantaa? Miten Karjala, Uusimaa ja Hämeenmaa...?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ei noi nimet voi pitää paikkaansa. Pori on jo Hamina-luokan ohjusvene, eli pysyy palveluksessa koko Pohjanmaa-luokan rinnalla. Joku on kusettanut herkkäuskoista...Oulu? Pori? Vantaa? Miten Karjala, Uusimaa ja Hämeenmaa...?
Näissä videoissa ei ole saatu edes aluksen pituutta oikein, niin tokkopa mitään mullistavaa faktatietoa nimistäkään ole tarjolla.
Säälittäviä ovat myös Suomen PV:n julkaisemat havainnevideot aluksesta. Aivan hävettäviä. Voi helvetti sentään... sekin olisi osa uskottavuutta.Nämä tekoälyvideot nyt vain on pitkälti roskaa.
Vähintään kerran viikossa tulee myös video "Suomi/Tanska/Viro shokeerasi venäjää!", "Venäjä kerää joukkoja Suomen rajalle!" ymp.
Vantaa olisi kyllä hieno kumarrus kaupungin merelliselle historialle° Kaupunki oli merenrantakaupunki aina vuoteen 2009 asti, jolloin Helsinki röyhkeästi pakkoliitti itseensä ison palan Sipoota ja Vantaan koko(!) rantaviivan tuhoten samalla Vantaan merellisen identiteetin.Ja miten ihmeessä Vantaa? Ei ole meren ranta kaupunki. Vaasa sen olla pitää!
Vantaan merenrantakaistale taisi olla tuolloin aika mitätön pala nykyistä luonnonsuojelualuetta Vuosaaren sataman vieressä. Mutta vielä 1900-luvun ekan puoliskon koko Itä-Helsinki kuuluiVantaa olisi kyllä hieno kumarrus kaupungin merelliselle historialle° Kaupunki oli merenrantakaupunki aina vuoteen 2009 asti, jolloin Helsinki röyhkeästi pakkoliitti itseensä ison palan Sipoota ja Vantaan koko(!) rantaviivan tuhoten samalla Vantaan merellisen identiteetin.
Lähi-Itä-Helsinki?Vantaan merenrantakaistale taisi olla tuolloin aika mitätön pala nykyistä luonnonsuojelualuetta Vuosaaren sataman vieressä. Mutta vielä 1900-luvun ekan puoliskon koko Itä-Helsinki kuului
Helsingin maalaiskuntaan/Vantaahan joten ehdotankin laivalle nimeksi Itä-Helsinki. Täällä on merenkäyntiperinnettä erilaisten pursiseurojen muodossa, niin työläisten kuin omistavan luokankin.
![]()
Helsingin suuri alueliitos – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Meinasin jo ehdottaa alusten nimiksi suvaitsevaisuuden hengessä Suomen nopeimmin kasvavienLähi-Itä-Helsinki?
Minulle käy. Käytän kaakkoisesta suurpiiristä jo muutenkin tuota nimeä ihan maantieteellisistä syistä. Vielä ei täällä lähi-idässä olla samassa maahanmuuttajatilanteessa kuin itiksessä tai lännemmässä esm Leppävaarassa, mutta yritystä on paljon!Lähi-Itä-Helsinki?
onhan noita suveloita muuallakin, minulle riittää vain yksi nimi omalta reviiriltäMeinasin jo ehdottaa alusten nimiksi suvaitsevaisuuden hengessä Suomen nopeimmin kasvavienslummienlähiöiden nimiä: Meri-Rastila, Kontula, Mellunmäki, Myllypuro!

Eikö iso siivu Helsingin MLK:sta kuitenkin päätynyt jo sotien jälkeen osaksi Helsinkiä? Malmi, Tapanila, nykyinen itäinen Helsinki jne.Vantaan merenrantakaistale taisi olla tuolloin aika mitätön pala nykyistä luonnonsuojelualuetta Vuosaaren sataman vieressä. Mutta vielä 1900-luvun ekan puoliskon koko Itä-Helsinki kuului
Helsingin maalaiskuntaan/Vantaahan joten ehdotankin laivalle nimeksi Itä-Helsinki. Täällä on merenkäyntiperinnettä erilaisten pursiseurojen muodossa, niin työläisten kuin omistavan luokankin.
![]()
Helsingin suuri alueliitos – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Viittasin enemminkin työväen pursiseuraan pyysaareessa ja jollaksen merikarhuihin. Kulosaari käsittääkseni oli aikoinaan oma kuntansa, mutta oikeassa olet. Pahoittelut!Vai että merellinen Vantaa. Miten olisi FNS Korso, onhan sielläkin Ankkalampi. Lähi-Itä-Helsinki lienee Kulosaari, siellä onkin pursiseuroja jo valmiiksi.
Ehkä tämän hupailun voisi kohta jättää vaikka perjantai onkin, tai ainakin siirtää Iltavapaiden puolelle.

Silmiin osui yhteenveto Merivoimien Pohjanmaa-uutisoinneista, joissa oli kätsysti päivämäärät.
Muistaakseni alkuvuodesta uutisoitiin, että seuraavien aluksien pitäisi valmistua ensimmäistä nopeammin.
Vetäisin päivämäärät yhteen ja tuolla logiikalla 2. aluksen rungon pitäisi olla valmis aivan näillä näppäimillä ja vesille lasku heti jäiden lähdettyä.
Muok. taulukko hajosi. Kuvana.
Katso liite: 126552
Hinta taitaa olla nykyrahassa jo jonkun verran enemmän eikä edes sisällä ainakaan pintatorjuntaohjuksia eikä sutotorpedoja. Ehkä miljardilla saisi kaksi.Löytyyköhän Pohjanmaa-luokan korveteille 5. ja 6. lisärahoitusta? Onko ollut mitään spekulaatiota tai puhetta? Projekti käynnistyi ennen kun Nato-jäsenyydestä oli tietoakaan, joten tässä mielessä armadan laajentaminen olisi mielekästä kansainvälisiä velvotteita silmälläpitäen.
Voisiko 5. ja 6. korvetit varustaa enemmän ASW- tai IT-painotuksilla? Laivue 2030 -projektin 1,4 miljardia/4 laivaa saadaan kappalehinnaksi 350 miljoonaa. Uuden 2:n korvetin lisätilaus menisi varmaankin tämän alle. Järkevä olisi laittaa tilaukseen kun jäänmurtajat valmistuu 2030-luvulla telakan kapasiteetin vapautuessa, jotta pidetään samalla teollisesta osaamisesta huolta. Ei käy samalla tavalla kuin niin monella maalla.
Menisi lähes varmasti yli ja reippaasti. Pohjanmaan sopimukset ja tilaukset saatiin isolta osin sisään juuri oikeaan aikaan, ja veikkaan parannelluilla IT-kyvyillä varustetun Pohjanmaan hinnaksi $500milj luokkaa.Uuden 2:n korvetin lisätilaus menisi varmaankin tämän alle. J
Näitähän toki voisi harkita suoraan neljää. Siis Haminoiden verran suoraan korvaamaan runkomäärä. Tarve 6-8 uudelle alukselle (siis pelkästään LV2020 osalta) ilmaistiin jo hankkeen alussa, joten runkomäärä kokonaisuutena saisi olla RLAIV:lle enemmänkin kasvava tulevaisuudessa, kuin edes sama kuin nykyinen.Löytyyköhän Pohjanmaa-luokan korveteille 5. ja 6. lisärahoitusta?
No joo inflaatio saa näyttäytymään kalliimmalta kallimmalta paperilla, mutta suurin piirtein 350miljoonaa vuonna 2020 = 500 miljoonaa vuonna 2030. Luulisi, että tutut prosessit ja suunnitelmat sekä osaaminen tuovat kustannussäästöjä vaikka teräs ja järjestelmät olisivatkin kasvaneet inflaatiota nopeammin kovan kysynnän takia.Menisi lähes varmasti yli ja reippaasti. Pohjanmaan sopimukset ja tilaukset saatiin isolta osin sisään juuri oikeaan aikaan, ja veikkaan parannelluilla IT-kyvyillä varustetun Pohjanmaan hinnaksi $500milj luokkaa.
Näitähän toki voisi harkita suoraan neljää. Siis Haminoiden verran suoraan korvaamaan runkomäärä. Tarve 6-8 uudelle alukselle (siis pelkästään LV2020 osalta) ilmaistiin jo hankkeen alussa, joten runkomäärä kokonaisuutena saisi olla RLAIV:lle enemmänkin kasvava tulevaisuudessa, kuin edes sama kuin nykyinen.
Kahdeksan taistelualusta voisi riittää jos niihin saadaan kopterit rinnalle. Myös muita uusia suorituskykyjä tulee tarkastella (isommat miehittämättömät, sukellusveneet, muut ilma-alukset)
Millä tavalla noita voidaan painottaa enemmän? Ilman merkittäviä runkomuutoksia VLS Mk-41 moduuleita ei alukseen mene kuin kaksi. Jos aluksen luukuista päättelisi, niin suto-torpedoja voidaan ampua ehkä 4 kpl. Sonar-varustuksessa on kaikki mahdollinen mikä nykyään on olemassa. Ehkä suurin asia, mitä voidaan tehdä on, ostaa se toinen moduuli ja ladata se SM-2:lla tai sen seuraajalla, jolloin 4 - 8 maalia voidaan ampua jo noin 100 km päähän. Drone-torjunta tulee tehtäväksi jo nykyisiin.Löytyyköhän Pohjanmaa-luokan korveteille 5. ja 6. lisärahoitusta? Onko ollut mitään spekulaatiota tai puhetta? Projekti käynnistyi ennen kun Nato-jäsenyydestä oli tietoakaan, joten tässä mielessä armadan laajentaminen olisi mielekästä kansainvälisiä velvotteita silmälläpitäen.
Voisiko 5. ja 6. korvetit varustaa enemmän ASW- tai IT-painotuksilla? Laivue 2030 -projektin 1,4 miljardia/4 laivaa saadaan kappalehinnaksi 350 miljoonaa. Uuden 2:n korvetin lisätilaus menisi varmaankin tämän alle. Järkevä olisi laittaa tilaukseen kun jäänmurtajat valmistuu 2030-luvulla telakan kapasiteetin vapautuessa, jotta pidetään samalla teollisesta osaamisesta huolta. Ei käy samalla tavalla kuin niin monella maalla.