Laivue 2020

Ja miten ihmeessä Vantaa? Ei ole meren ranta kaupunki. Vaasa sen olla pitää!
Vantaa olisi kyllä hieno kumarrus kaupungin merelliselle historialle° Kaupunki oli merenrantakaupunki aina vuoteen 2009 asti, jolloin Helsinki röyhkeästi pakkoliitti itseensä ison palan Sipoota ja Vantaan koko(!) rantaviivan tuhoten samalla Vantaan merellisen identiteetin.
 
Vantaa olisi kyllä hieno kumarrus kaupungin merelliselle historialle° Kaupunki oli merenrantakaupunki aina vuoteen 2009 asti, jolloin Helsinki röyhkeästi pakkoliitti itseensä ison palan Sipoota ja Vantaan koko(!) rantaviivan tuhoten samalla Vantaan merellisen identiteetin.
Vantaan merenrantakaistale taisi olla tuolloin aika mitätön pala nykyistä luonnonsuojelualuetta Vuosaaren sataman vieressä. Mutta vielä 1900-luvun ekan puoliskon koko Itä-Helsinki kuului
Helsingin maalaiskuntaan/Vantaahan joten ehdotankin laivalle nimeksi Itä-Helsinki. Täällä on merenkäyntiperinnettä erilaisten pursiseurojen muodossa, niin työläisten kuin omistavan luokankin.

 
Vantaan merenrantakaistale taisi olla tuolloin aika mitätön pala nykyistä luonnonsuojelualuetta Vuosaaren sataman vieressä. Mutta vielä 1900-luvun ekan puoliskon koko Itä-Helsinki kuului
Helsingin maalaiskuntaan/Vantaahan joten ehdotankin laivalle nimeksi Itä-Helsinki. Täällä on merenkäyntiperinnettä erilaisten pursiseurojen muodossa, niin työläisten kuin omistavan luokankin.

Lähi-Itä-Helsinki?
 
Lähi-Itä-Helsinki?
Minulle käy. Käytän kaakkoisesta suurpiiristä jo muutenkin tuota nimeä ihan maantieteellisistä syistä. Vielä ei täällä lähi-idässä olla samassa maahanmuuttajatilanteessa kuin itiksessä tai lännemmässä esm Leppävaarassa, mutta yritystä on paljon!
 
Vai että merellinen Vantaa. Miten olisi FNS Korso, onhan sielläkin Ankkalampi. Lähi-Itä-Helsinki lienee Kulosaari, siellä onkin pursiseuroja jo valmiiksi.

Ehkä tämän hupailun voisi kohta jättää vaikka perjantai onkin, tai ainakin siirtää Iltavapaiden puolelle.
 
Vantaan merenrantakaistale taisi olla tuolloin aika mitätön pala nykyistä luonnonsuojelualuetta Vuosaaren sataman vieressä. Mutta vielä 1900-luvun ekan puoliskon koko Itä-Helsinki kuului
Helsingin maalaiskuntaan/Vantaahan joten ehdotankin laivalle nimeksi Itä-Helsinki. Täällä on merenkäyntiperinnettä erilaisten pursiseurojen muodossa, niin työläisten kuin omistavan luokankin.

Eikö iso siivu Helsingin MLK:sta kuitenkin päätynyt jo sotien jälkeen osaksi Helsinkiä? Malmi, Tapanila, nykyinen itäinen Helsinki jne.

Varmaan kuitenkin alle puolet, kun nuo oli sisäkehällä. Rannan tuleva Vantaa menetti sitten 1960-luvulla (?), kun Vuosaarikin liitettiin Helsinkiin.

Lisäys:

Ja jos malttaa lukea viestin jota kommentoi, niin siinähän se on ihan karttana...

Lisäys 2:

@gekados puhuu edellä asiaa. Täältä tähän.
 
Viimeksi muokattu:
Vai että merellinen Vantaa. Miten olisi FNS Korso, onhan sielläkin Ankkalampi. Lähi-Itä-Helsinki lienee Kulosaari, siellä onkin pursiseuroja jo valmiiksi.

Ehkä tämän hupailun voisi kohta jättää vaikka perjantai onkin, tai ainakin siirtää Iltavapaiden puolelle.
Viittasin enemminkin työväen pursiseuraan pyysaareessa ja jollaksen merikarhuihin. Kulosaari käsittääkseni oli aikoinaan oma kuntansa, mutta oikeassa olet. Pahoittelut!
 
Silmiin osui yhteenveto Merivoimien Pohjanmaa-uutisoinneista, joissa oli kätsysti päivämäärät.

Muistaakseni alkuvuodesta uutisoitiin, että seuraavien aluksien pitäisi valmistua ensimmäistä nopeammin.

Vetäisin päivämäärät yhteen ja tuolla logiikalla 2. aluksen rungon pitäisi olla valmis aivan näillä näppäimillä ja vesille lasku heti jäiden lähdettyä.

Muok. taulukko hajosi. Kuvana.

1764932131446.webp
 
Silmiin osui yhteenveto Merivoimien Pohjanmaa-uutisoinneista, joissa oli kätsysti päivämäärät.

Muistaakseni alkuvuodesta uutisoitiin, että seuraavien aluksien pitäisi valmistua ensimmäistä nopeammin.

Vetäisin päivämäärät yhteen ja tuolla logiikalla 2. aluksen rungon pitäisi olla valmis aivan näillä näppäimillä ja vesille lasku heti jäiden lähdettyä.

Muok. taulukko hajosi. Kuvana.

Katso liite: 126552

Rakentamisen aloitusuutisesta kölinlasku-uutiseen 2. runko on kyllä 48 päivää ensimmäistä perässä. Se on peräti +30%.
 
Löytyyköhän Pohjanmaa-luokan korveteille 5. ja 6. lisärahoitusta? Onko ollut mitään spekulaatiota tai puhetta? Projekti käynnistyi ennen kun Nato-jäsenyydestä oli tietoakaan, joten tässä mielessä armadan laajentaminen olisi mielekästä kansainvälisiä velvotteita silmälläpitäen.

Voisiko 5. ja 6. korvetit varustaa enemmän ASW- tai IT-painotuksilla? Laivue 2030 -projektin 1,4 miljardia/4 laivaa saadaan kappalehinnaksi 350 miljoonaa. Uuden 2:n korvetin lisätilaus menisi varmaankin tämän alle. Järkevä olisi laittaa tilaukseen kun jäänmurtajat valmistuu 2030-luvulla telakan kapasiteetin vapautuessa, jotta pidetään samalla teollisesta osaamisesta huolta. Ei käy samalla tavalla kuin niin monella maalla.
 
Löytyyköhän Pohjanmaa-luokan korveteille 5. ja 6. lisärahoitusta? Onko ollut mitään spekulaatiota tai puhetta? Projekti käynnistyi ennen kun Nato-jäsenyydestä oli tietoakaan, joten tässä mielessä armadan laajentaminen olisi mielekästä kansainvälisiä velvotteita silmälläpitäen.

Voisiko 5. ja 6. korvetit varustaa enemmän ASW- tai IT-painotuksilla? Laivue 2030 -projektin 1,4 miljardia/4 laivaa saadaan kappalehinnaksi 350 miljoonaa. Uuden 2:n korvetin lisätilaus menisi varmaankin tämän alle. Järkevä olisi laittaa tilaukseen kun jäänmurtajat valmistuu 2030-luvulla telakan kapasiteetin vapautuessa, jotta pidetään samalla teollisesta osaamisesta huolta. Ei käy samalla tavalla kuin niin monella maalla.
Hinta taitaa olla nykyrahassa jo jonkun verran enemmän eikä edes sisällä ainakaan pintatorjuntaohjuksia eikä sutotorpedoja. Ehkä miljardilla saisi kaksi.

Ajatuksena kuitenkin hyvä ja Hamina-luokan tilalle tarvitaan jotain 2035 paikkeilla.
 
Uuden 2:n korvetin lisätilaus menisi varmaankin tämän alle. J
Menisi lähes varmasti yli ja reippaasti. Pohjanmaan sopimukset ja tilaukset saatiin isolta osin sisään juuri oikeaan aikaan, ja veikkaan parannelluilla IT-kyvyillä varustetun Pohjanmaan hinnaksi $500milj luokkaa.

Löytyyköhän Pohjanmaa-luokan korveteille 5. ja 6. lisärahoitusta?
Näitähän toki voisi harkita suoraan neljää. Siis Haminoiden verran suoraan korvaamaan runkomäärä. Tarve 6-8 uudelle alukselle (siis pelkästään LV2020 osalta) ilmaistiin jo hankkeen alussa, joten runkomäärä kokonaisuutena saisi olla RLAIV:lle enemmänkin kasvava tulevaisuudessa, kuin edes sama kuin nykyinen.

Kahdeksan taistelualusta voisi riittää jos niihin saadaan kopterit rinnalle. Myös muita uusia suorituskykyjä tulee tarkastella (isommat miehittämättömät, sukellusveneet, muut ilma-alukset)
 
Viimeksi muokattu:
Menisi lähes varmasti yli ja reippaasti. Pohjanmaan sopimukset ja tilaukset saatiin isolta osin sisään juuri oikeaan aikaan, ja veikkaan parannelluilla IT-kyvyillä varustetun Pohjanmaan hinnaksi $500milj luokkaa.


Näitähän toki voisi harkita suoraan neljää. Siis Haminoiden verran suoraan korvaamaan runkomäärä. Tarve 6-8 uudelle alukselle (siis pelkästään LV2020 osalta) ilmaistiin jo hankkeen alussa, joten runkomäärä kokonaisuutena saisi olla RLAIV:lle enemmänkin kasvava tulevaisuudessa, kuin edes sama kuin nykyinen.
No joo inflaatio saa näyttäytymään kalliimmalta kallimmalta paperilla, mutta suurin piirtein 350miljoonaa vuonna 2020 = 500 miljoonaa vuonna 2030. Luulisi, että tutut prosessit ja suunnitelmat sekä osaaminen tuovat kustannussäästöjä vaikka teräs ja järjestelmät olisivatkin kasvaneet inflaatiota nopeammin kovan kysynnän takia.

Pohdin montako vuotta Merivoimien pitää operoida valmisteilla olevia Pohjanmaa-luokan aluksia, jotta käyttökokemukset saataisiin konkreettiseksi parannuksiksi mahdollisiin paranneltuihin Pohjanmaa-luokan aluksiin. Jos ensimmäinen korvetti on Merivoimien käytössä 2027, niin riittääkö 3-5 vuotta operointia, jotta saadaan kehitettyä seuraava konsepti paremmaksi ja lisätilaus sisään 2030-luvun alussa?

Kahdeksan taistelualusta voisi riittää jos niihin saadaan kopterit rinnalle. Myös muita uusia suorituskykyjä tulee tarkastella (isommat miehittämättömät, sukellusveneet, muut ilma-alukset)

Tarvitseeko noita SUTO-koptereita operoida juuri alukselta? Eikö logistisesti olisi helpompaa operoida mantereelta? Tuleeko siinä jokin reaktioaika haasteeksi, jos pitää Hangosta/Pansiosta/Upinniemestä tuoda kalusto paikalle?
 
Löytyyköhän Pohjanmaa-luokan korveteille 5. ja 6. lisärahoitusta? Onko ollut mitään spekulaatiota tai puhetta? Projekti käynnistyi ennen kun Nato-jäsenyydestä oli tietoakaan, joten tässä mielessä armadan laajentaminen olisi mielekästä kansainvälisiä velvotteita silmälläpitäen.

Voisiko 5. ja 6. korvetit varustaa enemmän ASW- tai IT-painotuksilla? Laivue 2030 -projektin 1,4 miljardia/4 laivaa saadaan kappalehinnaksi 350 miljoonaa. Uuden 2:n korvetin lisätilaus menisi varmaankin tämän alle. Järkevä olisi laittaa tilaukseen kun jäänmurtajat valmistuu 2030-luvulla telakan kapasiteetin vapautuessa, jotta pidetään samalla teollisesta osaamisesta huolta. Ei käy samalla tavalla kuin niin monella maalla.
Millä tavalla noita voidaan painottaa enemmän? Ilman merkittäviä runkomuutoksia VLS Mk-41 moduuleita ei alukseen mene kuin kaksi. Jos aluksen luukuista päättelisi, niin suto-torpedoja voidaan ampua ehkä 4 kpl. Sonar-varustuksessa on kaikki mahdollinen mikä nykyään on olemassa. Ehkä suurin asia, mitä voidaan tehdä on, ostaa se toinen moduuli ja ladata se SM-2:lla tai sen seuraajalla, jolloin 4 - 8 maalia voidaan ampua jo noin 100 km päähän. Drone-torjunta tulee tehtäväksi jo nykyisiin.

Täysin uuden rungon rakentaminen merkitsee kokonaan uuden alusluokan syntymistä.
Sitäkin voisi miettiä Japanin Super-Mogamin tapaan, Japani kun kopsasi Suomen Pohjanmaa-luokan, niin me voitais kopsata se idea rungon venytyksestä. :)

Siinä olisi semmoinen mahdollisuus, että 128 m pituiseksi venytetty alus voisi täyttää myös USN:n Constellation-luokan peruuttamisen jättämän aukon. Kunhan suunnittelu vain yltää muutoin vaaditulle tasolle.


Selvää on, että lisäalukset maksaa n. 500 miljoonaa/kpl.
 
Back
Top