Laivue 2020

Venajalla on ollut myos syvempia kriiseja, ja siella palvelukseen astuvat vuosiluokat pienenevat ( meilla myos) talla ja viela seur. vuosikymmenella
- Venajalla sitten taas on osittaisen palkka-armeijan antama valmius/ flying start - kyky (mita meilla ei ole)

Se toinen Niinisto vihdoin (asiahan on ollut tiedossa jo pitkaan) sai aikaan edes jotain valmiusasiassa, onneksi.
 
Venajalla on ollut myos syvempia kriiseja, ja siella palvelukseen astuvat vuosiluokat pienenevat ( meilla myos) talla ja viela seur. vuosikymmenella
- Venajalla sitten taas on osittaisen palkka-armeijan antama valmius/ flying start - kyky (mita meilla ei ole)

Se toinen Niinisto vihdoin (asiahan on ollut tiedossa jo pitkaan) sai aikaan edes jotain valmiusasiassa, onneksi.

Ei kyllä pitäisi pienetä enää, vaan nyt lähdetään kasvuun. Ellei siis länsimaiset diabetekset ja muut elintasosairaudet ole päässeet iskemään. Nythän siellä on ymmärtääkseni myös kitketty korruptiota ja vapautuksen ostaminen ei ole niin helppoa kuin aiemmin.

1615281947900.png
 
Ei kyllä pitäisi pienetä enää, vaan nyt lähdetään kasvuun. Ellei siis länsimaiset diabetekset ja muut elintasosairaudet ole päässeet iskemään. Nythän siellä on ymmärtääkseni myös kitketty korruptiota ja vapautuksen ostaminen ei ole niin helppoa kuin aiemmin.

Katso liite: 48045
Tuo Venäjän väestöpyramidissa jaksoittain näkyvä kuoppa on kertautumaa II maailmansodan menetyksistä ja heidän syntymättä jääneistä lapsistaan. Ja se kertautuu taas kohta syntyviin ikäluokkiin.
 
Tuo Venäjän väestöpyramidissa jaksoittain näkyvä kuoppa on kertautumaa II maailmansodan menetyksistä ja heidän syntymättä jääneistä lapsistaan. Ja se kertautuu taas kohta syntyviin ikäluokkiin.
2050 on ennustettu, että Venäjän väkiluku on 110 miljoonaa. Eli n. 35 miljoonaa vähemmän kuin nyt. Aikamoinen taloudellinen shokki. Samaan aikaan Suomessa ollaan vielä yli viidessä miljoonassa vaikka syntyvyys on täälläkin ollut laskussa. Kun ottaa huomioon kuinka Venäjällä lagaa jo nyt armeijan varustaminen uudella ja modernilla kalustolla (Su-57 viivästykset, Armata ei tulekaan linjoilta yötä päivää, jne...) niin heillä kalustoa poistuu nopeammin kuin mitä voivat korvata. Tähän kun yhdistää tuon roiman väestön laskun ja sen vaikutukset talouteen ja samalla heidän taloutensa kulmakiven eli öljyn, jne... heikkenemisen vihreän energian muotiin tulemisen vuoksi, niin ei Venäjän armeijalle ole tulossa todellakaan herkullinen neljännesvuosisata seuraavaksi.

Lähivuosikymmeninä Suomen (ja lännen) suhteellinen suorituskyky Venäjään nähden kasvaa roimasti. Ainoa asia mikä oikeastaan enää oikeuttaa Venäjälle suurvaltastatuksen on heidän ydinarsenaalinsa. Ilman sitä he olisivat keskiluokan sotilasvalta sieltä keskiluokan yläpäästä tai korkeintaan alueellinen suurvalta sieltä suurvallan alapäästä.
 
Kiinalaisten vaikutusvalta Venäjän kaukoidässä myös kasvaa, vaikka vähemmistöstä ei välttämättä olekaan tulossa enemmistöä.

Luultavasti mielikuvat ja miten Venäjän johto reagoi on merkittävämpiä kuin todelliset määrät. Koettu uhka muuttuu usein todelliseksi. Venäjä toisinaan vaarallisin heikoimmillaan.
 
2050 on ennustettu, että Venäjän väkiluku on 110 miljoonaa. Eli n. 35 miljoonaa vähemmän kuin nyt. Aikamoinen taloudellinen shokki. Samaan aikaan Suomessa ollaan vielä yli viidessä miljoonassa vaikka syntyvyys on täälläkin ollut laskussa. Kun ottaa huomioon kuinka Venäjällä lagaa jo nyt armeijan varustaminen uudella ja modernilla kalustolla (Su-57 viivästykset, Armata ei tulekaan linjoilta yötä päivää, jne...) niin heillä kalustoa poistuu nopeammin kuin mitä voivat korvata. Tähän kun yhdistää tuon roiman väestön laskun ja sen vaikutukset talouteen ja samalla heidän taloutensa kulmakiven eli öljyn, jne... heikkenemisen vihreän energian muotiin tulemisen vuoksi, niin ei Venäjän armeijalle ole tulossa todellakaan herkullinen neljännesvuosisata seuraavaksi.

Lähivuosikymmeninä Suomen (ja lännen) suhteellinen suorituskyky Venäjään nähden kasvaa roimasti. Ainoa asia mikä oikeastaan enää oikeuttaa Venäjälle suurvaltastatuksen on heidän ydinarsenaalinsa. Ilman sitä he olisivat keskiluokan sotilasvalta sieltä keskiluokan yläpäästä tai korkeintaan alueellinen suurvalta sieltä suurvallan alapäästä.
Vain absoluuttisella suorituskyvyllä on merkitystä.
 
Nimenomaan suhteellisella suorituskyvyllä on väliä. Tämän nyt luulisi olevan päinselvää ihan maallikollekin?
Joo, mutta suhteellinen suorituskyky on myös ajan funktio.
Vain sodanajan suhteellinen suorituskyky ratkaisee, ja siinä täytyy arvioida myös suhteellisen suorituskyvyn muutosnopeuksia rauhan ajan tilanteesta, varsinkin silloin jos absoluuttinen kyky on alhaalla, koska se mahdollistaa nopeita muutoksia siihen panostavalta taholta, johon demokraattiseti johdettu vastapuoli ei käytännössä kykene (lue poliitikot eivät halua) vastaamaan yhtä nopeasti kuin keskusjohtoinen diktatuuri (näennäisdemokratia). Jos taas absoluuttinen on hyvinkin korkealla ei kumpikaan maa kykene nopeisiin suorituskyvyn muutoksiin tahdosta riippumatta. Siksi rauhanajan tai juuri tämän hetken suhteellinen suorituskyky ei ole ainoa ratkaiseva asia, vaan myös absoluuttinen tulee huomioida, koska se vaikuttaa olennaisesti suhteellisen suorituskyvyn muutosnopeuteen.

Katsopa vaikka miten kauan Ruotsilla kestää saada suorituskykyään takaisin siitä mihin päästivät sen "kylmän sodan loppumisen" seurauksena sen laskemaan. Ei siinä auta vaikka suhteellinen olisikin ollut aiemmin kunnossa, jos vastapuoli pistäisi isomman vaihteen päälle sekä sotateollisuudessa että harjoittelun määrissä ja tasossa.

Siihen en ota kantaa mitä nimimerkki Raveni kommentillaan tarkoitti tai mitä ei tarkoittanut. Mutta ei absoluuttinen suorituskyky yksinään ainakaan minun mielestäni suinkaan parempi mittari ole kuin tämänhetkinen suhteellinen suorituskyky.
 
Joo, mutta suhteellinen suorituskyky on myös ajan funktio.
Vain sodanajan suhteellinen suorituskyky ratkaisee, ja siinä täytyy arvioida myös suhteellisen suorituskyvyn muutosnopeuksia rauhan ajan tilanteesta, varsinkin silloin jos absoluuttinen kyky on alhaalla, koska se mahdollistaa nopeita muutoksia siihen panostavalta taholta, johon demokraattiseti johdettu vastapuoli ei käytännössä kykene (lue poliitikot eivät halua) vastaamaan yhtä nopeasti kuin keskusjohtoinen diktatuuri (näennäisdemokratia). Jos taas absoluuttinen on hyvinkin korkealla ei kumpikaan maa kykene nopeisiin suorituskyvyn muutoksiin tahdosta riippumatta. Siksi rauhanajan tai juuri tämän hetken suhteellinen suorituskyky ei ole ainoa ratkaiseva asia, vaan myös absoluuttinen tulee huomioida, koska se vaikuttaa olennaisesti suhteellisen suorituskyvyn muutosnopeuteen.

Katsopa vaikka miten kauan Ruotsilla kestää saada suorituskykyään takaisin siitä mihin päästivät sen "kylmän sodan loppumisen" seurauksena sen laskemaan. Ei siinä auta vaikka suhteellinen olisikin ollut aiemmin kunnossa, jos vastapuoli pistäisi isomman vaihteen päälle sekä sotateollisuudessa että harjoittelun määrissä ja tasossa.

Siihen en ota kantaa mitä nimimerkki Raveni kommentillaan tarkoitti tai mitä ei tarkoittanut. Mutta ei absoluuttinen suorituskyky yksinään ainakaan minun mielestäni suinkaan parempi mittari ole kuin tämänhetkinen suhteellinen suorituskyky.
Puhun nimenomaan sodanajan suhteellisesta suorituskyvystä koko ajan.

Kuvataan asia näin:

Vuosina XXXX - XXX Maan Z ilmavoimilla oli 5000 ajanmukaista taistelukonetta ja ja maan Y 45. Näistä Y:n rintamalla olisi voinut toimia esim 950 ja sillä on edelleen 45 konetta. Suhdeluku 21:1.

Toisina vuosina maalla Z on 700 ajanmukaista taistelukonetta ja maalla Y 62. Näistä Y rintamalle voisi toimia 230 konetta ja Y:llä on edelleen 62 konetta. Suhdeluku 3,7 : 1.

Maat ja luvut ovat tässä siis hatusta vedetyt, mutta kuvaavat suhteellisuuden muutosta. Sillä ei ole väliä, ettei ne välttämättä ole oikeat numerot, kunhan muutos on suhteellisesti sinne päin, tämä on karkea esimerkki vain, mistä suhteellisuudesta minä puhuin. :)

Kummassakohan tilanteessa maa Y pärjää paremmin? Eikä siihen tarvita mitään ajan funktioita nyt.

Se Ruotsin suorituskyvyn takaisinrakentaminen (mitä ensinnäkään ei tule koskaan tapahtumaan, he eivät koskaan pääse vuoden 1995 tasolle) on ihan eri juttu, kuin mistä minä puhun.
 
Puhun nimenomaan sodanajan suhteellisesta suorituskyvystä koko ajan.

Kuvataan asia näin:

Vuosina XXXX - XXX Maan Z ilmavoimilla oli 5000 ajanmukaista taistelukonetta ja ja maan Y 45. Näistä Y:n rintamalla olisi voinut toimia esim 950 ja sillä on edelleen 45 konetta. Suhdeluku 21:1.

Toisina vuosina maalla Z on 700 ajanmukaista taistelukonetta ja maalla Y 62. Näistä Y rintamalle voisi toimia 230 konetta ja Y:llä on edelleen 62 konetta. Suhdeluku 3,7 : 1.

Maat ja luvut ovat tässä siis hatusta vedetyt, mutta kuvaavat suhteellisuuden muutosta. Sillä ei ole väliä, ettei ne välttämättä ole oikeat numerot, kunhan muutos on suhteellisesti sinne päin, tämä on karkea esimerkki vain, mistä suhteellisuudesta minä puhuin. :)

Kummassakohan tilanteessa maa Y pärjää paremmin? Eikä siihen tarvita mitään ajan funktioita nyt.

Se Ruotsin suorituskyvyn takaisinrakentaminen (mitä ensinnäkään ei tule koskaan tapahtumaan, he eivät koskaan pääse vuoden 1995 tasolle) on ihan eri juttu, kuin mistä minä puhun.
Oliko esimerkkisi mielestäsi onnistunut ottaen huomioon että olette Ravenin kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä että maalla Y on toisina vuosina parempi suorituskyky kuin vuosina XXXX-XXX, vaikka hän edelleen mittaisi asiaa absoluuttisella suorituskyvyllä ja sinä suhteellisella?
 
Oliko esimerkkisi mielestäsi onnistunut ottaen huomioon että olette Ravenin kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä että maalla Y on toisina vuosina parempi suorituskyky kuin vuosina XXXX-XXX, vaikka hän edelleen mittaisi asiaa absoluuttisella suorituskyvyllä ja sinä suhteellisella?
Kyse oli siitä kumpi arvo on tärkeämpi (tai parempi mittari omalle suorituskyvylle), absoluuttinen määrä vai montako niitä on suhteessa viholliseen. Minusta viimeksi mainittu.
 
Kyse oli siitä kumpi arvo on tärkeämpi (tai parempi mittari omalle suorituskyvylle), absoluuttinen määrä vai montako niitä on suhteessa viholliseen. Minusta viimeksi mainittu.
Esimerkissäsi sekä absoluuttinen että suhteellinen suorituskyky parani maalla Y (mikäli kerroit konemäärät aikajärjestyksessä vanhemmasta tuoreempaan tilanteeseen), joten se ei valitettavasti kertonut mitään siitä kumpi oli parempi mittari.
 
Esimerkissäsi sekä absoluuttinen että suhteellinen suorituskyky parani maalla Y (mikäli kerroit konemäärät aikajärjestyksessä vanhemmasta tuoreempaan tilanteeseen), joten se ei valitettavasti kertonut mitään siitä kumpi oli parempi mittari.
Vaikutat jonnin joutavalta saivartelijalta, mikä on sangen outoa jos nimimerkkisi viittaa akateemiseen loppututkintoon.

Eli vielä kerran rautalangasta:

Maalla Y on 45 tai 62 hävittäjää. Nämä ovat absoluuutiset luvut. Mitä ne kertovat maan ilmavoimien suorituskyvystä (jätetään yksinkertaisuuden takia laatu pois tästä nyt). No, se kertoo sen, että jälkimmäinen tilanne on 1,37 kertaa parempi (absoluuttisesti).

Otetaan mukaan oletettu vastustaja ja palataan suhteellisiin arvoihin, 21:1 ja 3,7:1:een. Mitä se kertoo ko maan suorituskyvystä? No, se kertoo, että se on 5,7 kertaa parempi.

Ei aukene vieläkään? No sille en voi mitään.

Mutta ammattilaiset puhuu aina suhteellisesta suorituskyvystä, absoluuttisella ei ole mitään väliä oikeasti. Koko Suomen puolustusdoktiriini perustuu suhteellisuuteen, ei absoluuttisiin arvoihin. Jos jotain uhkaa esim ei olisi, ei sitä vastaan hankitakaan mitään. Ei mene vielä perille? No, en voi sillekään mitään. Omasta puolestani tämä on tässä, pistän joko jankkaajat ignoreen tai sitten vaikenen taas joksikin ajaksi. Olisi kiva, että keskustelu olisi asiallista. Ammattimaisuutta ei tietenkään voi harrastelijoilta olettaa, mutta joku raja sentään ja terveen järjen käyttökin olisi suotavaa.
 
Viimeksi muokattu:
Absoluuttista suorituskykyä Tampereelta


Miten tiimi voi olla kokenut, jos se vastikään perustettiin tänne? Toiko ne Linköpingistä kehittäjät Tampereelle vai mitä ihmettä?

Jutusta:

”Aloitin ensimmäisenä työntekijänä syyskuussa. It-ylläpitäjämme aloitti lokakuussa ja ensimmäiset kuusi ohjelmistokehittäjää joulukuun alussa”, kertoo operaatiokeskusta vetävä Antti Laitinen.
 
Ei kai kokemus nollaudu kun vaihtaa työpaikkaa?

"Minä palkkasin kokeneen tiimin ja sain kahdeksan kokenutta asiantuntijaa." Joukko on vain niin hyvä kuin sen yhteistoiminta.
 
Varmaan tietojärjestelmäkehittäjinä ja koodareina kokeneita. Mutta se on tuossa hommassa vasta alkua...

Kyllä. Australialaiset oppivat kantapään kautta kehittäessään sukellusveneen taistelujohtojärjestelmää.
 
Back
Top