Ei ole sellaista armeijaa jossa ei liikuta. Nyt sitten en todellakaan tarkoita hiekkaneekerien marttyyri-kerhoa vaan aitoa oikeaa armeijaa. Kaikissa juostaan, kaikissa liikutaan, suomessa huonosti. Meillä kaiken yyber aatami ja eeva on cooper, sillä elvistellän, sillä kasvatetaan pippeliä ja sitten kun laitetaan kamat kantoon ja puskaan, niin nolosti käy. Se äijänkäppyrä jostain kuusen alta kävelee coopper ihmeet solmuun. Sotilaan pitää kantaa mukanaan muutakin kuin ase ja söpö pieni tuliannos. Kun mennään sotaan sitä kamaa sitten kannetaan mukana. Kun loppuu kunto, jättää äly, kun jättää äly, kuolet.
Pitää myös muistaa sellainen "hieno" asia kuin psyykkinen stressi, se kuluttaa uskomattomasti fyysistä kuntoa. Suomessa on poistuttu preussilaisen kurin siemen, täällä ei saa kiroilla, huutaa, repiä punkkia/pinkkoja. Voi tulla itku pienelle. Tämä kaikki luo henkistä painetta, joka tulee syömään suorituskykyä. Ei sellaisella erikoisjoukolla kuten LJK tee hevon paskaakaan, jos siellä vaan halaillaan ja syleillää. Toki tiedän että siellä mennään kovaa ja vaaditaan todellakin paljon. Pointti on se, että muualla mennään lujempaa. (ruotsia ei lasketa
) Meillä pelätään suomalaiseen tapaan epäonnistumista enemmän kuin muuta, mitä kaverit ajattelee minusta ja se on huono. Puuttuu toverihenki, uhrautuminen, minkä laitat itsesi edelle. Oletko ylpeä joukko-osastostasi? Teetkö mitä tahansa sen puolesta? Menkää kysymään noilta "ei juoksevilta" jenkeiltä, mitä he ajattelevat...
Menet taisteluun, ja siellä taas se stressi syö kuntoa, mutta cooper meni hyvin. Sitekys on se mitä tarvitaan, henkinen kapasiteetti, varsinkin upseereilla, josta suomessa on hyvät perinteet.
Kaikkeen tuohon lisätään unenpuute, hienomekaniikan murtuminen, nälkä, paskahätä, kylmyys, hiertävät kamat, ja kyllä, se helvetin huutava kersantti, niin nähdään miten käy.
Minä lähden koska tahansa sen romuluisen, vittumaisen, huutavan, lihaksikkaan kessun kanssa taisteluun, kun sen sliipatun cooper ihmeen kanssa.
Toisesta tiedän että kestää myös sen stressin, toisesta en.
Puhun nyt vain ja ainoastaan mitä olen itse kokenut, nähnyt ja oppinut vuosien saatossa ja matkan varrella.
Kirjoituksen tarkoitus ei ole trollailla, taikka aliarvostaa ketään joka on suomen puolustusvoimissa palvellut nyt ja aikanaan, taikka tulee palvelemaan. Maailma on erillainen niistä ajoista kun minä olin komea.