Laskuvarjojääkärit

JaniH

Korpraali
#1
Moi! Ihan ensikättelyssä haluan suuresti pahoitella, jos tein uuden langan vaikka edellinen on ollut. Moderaattorit voivat siirtää tämän, jos haluavat!

Eli olen 17v miehenalku, kuka on kiinnostunut kovasti tuosta laskuvarjojääkärin koulutuksesta ja sieltä sen jälkeen ammattisotilaaksi erikoisjääkäriksi. (Ollut unelmana jo useamman vuoden)
Parempi kuitenkin mennä asia kerrallaan, eli palataan laskuvarjojääkäriin.

Te, ketkä olette olleet laskuvarjojääkärinä tai erikoisjääkärinä, voisitteko vähän kertoa siitä enemmän? Vaikuttaako pituus/paino näissä hommissa? Miten treenasitte testeihin? Minkälaista oli hypätä sieltä koneesta, vaikka tätä ei nyt voi täysin tarkasti kenellekkään avata, täytyisi kokea itse se. Vaikuttaako onko ammattikoulussa vai lukiossa? Minkälainen teidän päivä oli palveluksessa laskuvarjojääkärinä?

Itseä huolettaa eniten pituus tässä, jos se on karsiva tekijä. Olen siis vajaa 170cm tappi, tuskin tulen kasvamaan tästä pitemmäksi. Varmasti lyhyemmän täytyy tehdä tietyissä asioissa vähän enemmän työtä suorittaakseen annettu tehtävä, mutta luulisi ettei se haittaa työskentelyä, jos tarpeeksi luja tahto on?
Harmittaa, ettei ole ollut mahdollisuutta kasvotusten keskustella asiasta tietävän kanssa.

Kiitos, että jaksoit lukea tämän.
-Jani
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
#2
No ensinnäkin pituudesta. Useimmat LJK:n miehet ovat keskipituuden junturoita ja pidemmilläkin on omat haasteensa mm tukirakenteiden kanssa. Mittasi ei siis ole este, ehkä jopa etu. Varmaan huomasit LJK-sivuilta testien kuvauksista ettei mitta ole karsiva tekijä.

Kilta voisi olla hyvä paikka kysyä kokemuksista - kysy löytyykö paikkakunnaltasi jaostoa: http://lsvjkilta.fi/

Pienet vinkit itse testeihin, mm tankkaamiseen voivat olla avuksi. Tässä suhteessa etu jos tuntee jo oman kroppansa ja on treenannut kestävyyslajia. 17 vuoden iässä ei vielä kannata ahnehtia painojen kanssa vaan hakea tasapainoista vahvistamista. Ei siis heti 10kg reppua lenkille - sen voi jättää jopa testeihin kunhan hartiat ja keskivartalo on kunnossa..

Erikoisjääkärin pesti onkin jo sitten toinen askel mutta siihen ei ole LJK edellytyksenä vaan hakea voi muistakin joukoista. Hyppäämisessä ei LJK:n miehet niin paljoa ole edellä etteikö erkkareissa se nopeasti sama omaksuttaisi. Joku muu erikoistaito voi olla jopa eduksi. Toki Utti saattaa hieman valitsijoilla painaa.
 
Viimeksi muokattu:

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#3
Moi! Ihan ensikättelyssä haluan suuresti pahoitella, jos tein uuden langan vaikka edellinen on ollut. Moderaattorit voivat siirtää tämän, jos haluavat!

Eli olen 17v miehenalku, kuka on kiinnostunut kovasti tuosta laskuvarjojääkärin koulutuksesta ja sieltä sen jälkeen ammattisotilaaksi erikoisjääkäriksi. (Ollut unelmana jo useamman vuoden)
Parempi kuitenkin mennä asia kerrallaan, eli palataan laskuvarjojääkäriin.

Te, ketkä olette olleet laskuvarjojääkärinä tai erikoisjääkärinä, voisitteko vähän kertoa siitä enemmän? Vaikuttaako pituus/paino näissä hommissa? Miten treenasitte testeihin? Minkälaista oli hypätä sieltä koneesta, vaikka tätä ei nyt voi täysin tarkasti kenellekkään avata, täytyisi kokea itse se. Vaikuttaako onko ammattikoulussa vai lukiossa? Minkälainen teidän päivä oli palveluksessa laskuvarjojääkärinä?

Itseä huolettaa eniten pituus tässä, jos se on karsiva tekijä. Olen siis vajaa 170cm tappi, tuskin tulen kasvamaan tästä pitemmäksi. Varmasti lyhyemmän täytyy tehdä tietyissä asioissa vähän enemmän työtä suorittaakseen annettu tehtävä, mutta luulisi ettei se haittaa työskentelyä, jos tarpeeksi luja tahto on?
Harmittaa, ettei ole ollut mahdollisuutta kasvotusten keskustella asiasta tietävän kanssa.

Kiitos, että jaksoit lukea tämän.
-Jani
Pituus ei todellakaan ole mikään karsiva tekijä.


Ei ihan hujoppeja kaikki ;)
 
#4
Hiihtotesti on monelle kompastuskivi vaikka muut testit menisivätkin hyvin.
Etelä-Suomeen kun ei tahdo oikein tulla lunta hyvissä ajoin ennen testejä, niin etelä-Suomessa asuvat ei oikein kerkeä hiihtoa harjoittelemaan ennen testejä.
Hiihto ottaa kroppaan aivan eritavalla kuin vaikkapa juoksulenkit.
Pohjoisessa on lumen ja latujen suhteen on parempi tilanne ennen testejä.
Jos asut pääkaupunkiseudulla niin änkeä itsesi rohkeasti mukaan Paloheinän laduille jotka tehdään suht hyvissä ajoin jäähallien lumesta.
Hiihtotesti tehdään armeijan suksilla ja varusteilla johon kuuluu siis metsäsukset ja pakkaskumisaappaat. Niiden kanssa hiiihtäminen on aivan erilaista kuin Intersportista ostetuilla hiihtosuksilla.
Hommaa itsellesi metsäsukset ja sauvat ja siteisiin sopivat pakkaskumisaappaat ja treenaa hiihtoa niillä. Vaikka muut hiihtäjät ladulla ihmettelee, ettäs mikäs erähiihtäjä tuo on, niin älä välitä vaan jatka hiihdon treenaamista. Eka 5km lenkki lämmittelyhiihtoa ja sitten pieni tauko. Toinen 5km lenkki sitten tosissaan.
Jos uimataito on kehno, niin sitä kannattaa harjoitella myös. Yksikin kerta viikossa riittää jos matka uimahalliin on pitkä.
Jos et pysty kunnolla sukeltamaan altaan pohjaan poimimaan esinettä ja tuomaan sitä ylös, niin sitä kannattaa harjoitella myös.
Pudota pohjaan vaikkapa pukukaapin avain ja sukella se ilman uimalaseja takas ylös.
Lenkkeilyä cooper-testiä varten ja siihen päälle perus lihaskuntoharjoittelua. Punnerrukset, vatsat, leuat ja selkälihasliikkeet.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#5
Ei siellä tarvitse olla mikään teräsmies.

Hyväkuntoinen normaali suomalainen pärjää. Paino sanalla hyväkuntoinen..jos on mahdollista harjoittaa juoksua, marssimista, hiihtämistä ja uintia, ei tule ongelmia.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#6
@JaniH Aikoinaan oli PV:n henkilökunnalle tarkoitettu LVJ-kurssi. Kun itse on aina ollut 190 cm ja 90 kg, niin sitä kovempaa tulee maahan mitä isompi äijä....painovoima voittaa kiimankin :D

Sitten kun lastataan oikein kunnon reput tms. mukaan, niin tulee vielä kovempaa. Tosin nykyisin varjot ovat paljon parempia.
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
#7
sen verran vielä, että testien rasitushan koostuu yhteistekijöistä: peräkkäisiä testejä, soveltuvuustestin jännitystä, tarjotut ruoat/energia ja niiden sopivuus kuten hernekeitto sekä huonosti nukuttu yö eli valvominen. Jos tietää jossakin olevan heikoilla niin siihen kannattaa varautua kuten esim ottaa omaa mustikkasoppaa mukaan.
 
#8
Ei siellä tarvitse olla mikään teräsmies.

Hyväkuntoinen normaali suomalainen pärjää. Paino sanalla hyväkuntoinen..jos on mahdollista harjoittaa juoksua, marssimista, hiihtämistä ja uintia, ei tule ongelmia.
Asia on just näin. Missään ei tarvitse loistaa. Karsivien tekijöiden määrä ja ehdottomuus tekee kuitenkin hommasta pirullisen. Vähän kuin etsisi lautakasasta ihan tavallista lautaa, joka on suora, oksaton, täyssärmäinen etc.
 
#9
Jos asut pääkaupunkiseudulla niin änkeä itsesi rohkeasti mukaan Paloheinän laduille jotka tehdään suht hyvissä ajoin jäähallien lumesta.
Lisäyksenä kiinnostuneille. Sydäntalven aikana, kun ja jos lunta on tullut, liikuntatoimi vetää komeat tuplaladut myös Siltamäen liikuntapuistoon. Siellä ei ole yhtään ruuhkaa. Vantaan liikuntatoimi vetää komeat ladut vanhan myllyn ja Pyhän Laurin kirkon välistä jokivarresta pitkin joen rantaa. Ei ryysistä ja hyvä pohja.

Mutta Janihan voi olla lumikenttien mies valmiiksi.
 

JaniH

Korpraali
#10
Tosiaan asun Kouvolassa, ihan vartin kävelylenkin päässä Utista. Pitää keksiä joku paikka päästä hiihtämään. Täällä se lumi on yleensä tullut hyvin myöhässä joka talvi. Mut eipä siinä, hiihto onnistuu. Tiedä sitten minkälaista sotilassuksilla se on.
Eniten tuo pituusasia jäi mieleen, kun olen nähnyt laskuvarjojääkäreitä ja jokainen ollut jotain vajaa 2m koripallon pelaajia. Mut helpotti paljon kuulla, että ei oma pituus pitäisi tulla esteeksi. Kovasti duunia niin eiköhän tämä tästä!
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#11
Tosiaan asun Kouvolassa, ihan vartin kävelylenkin päässä Utista. Pitää keksiä joku paikka päästä hiihtämään. Täällä se lumi on yleensä tullut hyvin myöhässä joka talvi. Mut eipä siinä, hiihto onnistuu. Tiedä sitten minkälaista sotilassuksilla se on.
Eniten tuo pituusasia jäi mieleen, kun olen nähnyt laskuvarjojääkäreitä ja jokainen ollut jotain vajaa 2m koripallon pelaajia. Mut helpotti paljon kuulla, että ei oma pituus pitäisi tulla esteeksi. Kovasti duunia niin eiköhän tämä tästä!
Pitää muistaa treenata niitä osia jotka vartalossa eivät näy baaritiskin yli ;)
 
#12
Tosiaan asun Kouvolassa, ihan vartin kävelylenkin päässä Utista. Pitää keksiä joku paikka päästä hiihtämään. Täällä se lumi on yleensä tullut hyvin myöhässä joka talvi. Mut eipä siinä, hiihto onnistuu. Tiedä sitten minkälaista sotilassuksilla se on.
Eniten tuo pituusasia jäi mieleen, kun olen nähnyt laskuvarjojääkäreitä ja jokainen ollut jotain vajaa 2m koripallon pelaajia. Mut helpotti paljon kuulla, että ei oma pituus pitäisi tulla esteeksi. Kovasti duunia niin eiköhän tämä tästä!

Pituutesi ei ole ongelma. Pitkät kaverit rysähtää vaan komeammin alas. Ei sun tarvitse kantaa murhetta vaikka olet nähnyt pitkiä LJK:n kavereita ja itse et ole saman pituinen.

Testeihinhän kuuluu fysiikkatestien lisäksi myös perusteellinen lääkärintarkastus, haastattelu, psykologiset soveltuvuustestit (luonne ja älykkyys).
Haastattelussa kannattaa pokkana kertoa, että harrastat retkeilyä, kalastusta ja osaat lukea karttaa ja suunnistaa. Vaikket ehken osaakkaan (tosin hyvä olisi osata).
Näistä haastattelija laittaa ylimääräisen plussa-merkinnän soveltuvuuteen. LJK:hon koettaa pyrkiä myös sellaisia kavereita joilla on hyvä fysiikka mutteivat
saa eräolosuhteissa edes nuotiota syttymään. Ei haastattelija sua pyydä todistamaan noita asioita. Pidät vaan pokerinaaman haastattelutilanteessa.

Nuo testit eivät ole mitenkään aukottomat. LJK:hon pääsee sisälle myös sellaisia kavereita, joille paikka ei välttämättä ole se oikea paikka.
Toisaalta sinne ei myöskään aina pääse sellainen kaveri sisälle joka sinne hyvin soveltuisi.

Mulla on useita kavereita jotka sinne on päässy ja myös sellaisia joita ei sinne hyväksytty.
Eräs kaveri on käytännönhommissa melkoisen tumpelo ja peukalo keskellä kämmentä. Enemmän semmoinen akateeminen hemmo. Ja pääsi sisälle. Tosin tunnusti, että läpäs
LJK-koulutuksen just ja just.
Toinen kaveri ei oikein osannut uida. Lähestulkoon pelkäsi vettä kun uimataito oli niin surkea. Testitilanteen adrenaliinipiikki sai kaverin räpiköimään vedessä niin,
että läpäs just ja just uintitestin. Ja pääsi sisälle.
Kolmas kaveri haki ihan huvikseen LJK:hon. Harrasti pikkasen liikuntaa, muttei mitenkään hirveesti. Kuukautta ennen testejä ajatteli, että pitäiskös vähän treenata kun ne
testitkin on kohta. Juoksi ekaa kertaa elämässään 10km lenkin kuukautta ennen testejä. Ja pääsi sisälle.
Eräs kaveri joka harrasti paljonkin kaiken näköistä urheilua, sairasti pari viikkoa ennen testejä flunssan tai influenssan tms. Lääkärintesteissä kun otettiin sydänfilmi
niin lääkäri oli näkevinään tulehduksen sydänlihaksessa. Kaveri koetti selittää, että eihän tässä mitään. Vointi on ihan hyvä. Lääkäri ei päästänyt jatkoon.
Yksi kaveri kävi koko testirupeaman läpi, mutta haastattelija ei pitänyt jostakin seikasta kaverissa. Kotiin tuli ilmoitus, ettei hyväksytä psygologisen soveltumattomuuden
takia. Kaveri oli intissä tosi särmä ja meni heittämällä RUKkiin.

Se mitä tässä yritän sanoa, on se, että vaikka olisi kuinka hyvässä fyysisessä ja omasta mielestä myös hyvässä psyykkisessä kunnossa, ei aina takaa testien läpimenoa ja
hyväksyntää koulutukseen. Putoaminen voi tapahtua itselleen oudossakin asiassa. Sen takia sun kannattaa tehdä varasuunnitelmia, että mitäs sitten tekisin jos en pääsekkään
testeistä läpi. Totta kait unelmia ja suunnitelmia pitää olla ja niiden eteen kannattaa tehdä töitä, muuten niitä ei voi saavuttaakkaan. Mutta pitää olla myös realisti.
Voit olla juuri testiviikolla vaikkapa kipeä taikka loukkaantunut ja sen takia homma meneekin pipariksi.

Lisäksi myös muissa joukko-osastoissa myös ns. tavallisissa joukoissa, on ihan mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä. Esim. jos pääset RUKhon asti.
Kun juttelin LJK:n käyneelle kaverille mitä kaikkea jääkäri-RUKissa meillä oli, niin kaveri oli ihan huuli pyöreänä ja sanoi, ettei meillä LJK:ssa tuommoisia juttuja ollut.
Erikoisjoukoilla on niiden omia juttuja mutta kyllä niitä omia erikoisia asioita löytyy myös muualta.

Muita hyviä vaihtoehtoja (varasuunnitelmia) sulle voisi olla vaikkapa:

-Erikoisrajajääkärit Imatran Immolassa. Siis melkoisen lähellä sun kotipaikkaasi.
Niillä on samat pääsytestit kuin LJK:ssa ja koulutuskin on lähes samanlainen laskuvarjohyppyjä lukuunottamatta.
Laskuvarjohyppy on vain yksi tapa siirtyä toiminta-alueelle.
Lisätietoja täältä: https://www.raja.fi/rmvk/varusmieskoulutus/erikoisrajajaakarikoulutus

- Taistelusukeltajat Upinniemessä. Tosin matka Kouvolasta Upinniemeen on melkoisen pitkä.
Pääsykokeissa ei ole hiihtoa jotenka huono lumitalvi ei haittaa. Aikaisempaa kokemusta sukeltamisesta ei tarvita.
Lisätietoja täältä: https://merivoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hae-taistelusukeltajaksi-

Kutsunnoissa sulle määrätään joka tapauksessa joku paikka jonne sitten menet jos et pääsekkään erikoisjoukkoihin.
Vekarajärvihän on lähellä Kouvolaa. Ja sinne ei olisi pitkä matka Kouvolasta. Vekarajärvellähän on vaikka mitä mielenkiintoista. mm.
- Tiedustelijoita
- Tiedustelijatulenjohtajia
- Lennokkitiedustelujoukot. Tämä on melkoisen uusi juttu ja taitaa olla monella kiinnostusta tähän.
Laita vaikka Youtubeen hakusanoiksi: Minilennokkijärjestelmä – Tilannekuvaa taivaalta
- Panssarintorjunta (PST)
- Jääkärilinja
- yms.

Koulutus menee huomattavasti kiinnostavammaksi jos päätät hakeutua ja pääset aliupseerikoulun (AUK) jälkeen reserviupseerikouluun (RUK).
RUKissa koulutukseen kuuluu kaikennäköistä uutta ja kiinnostavaa.

Ja sitten aivan uutena asiana on jokaiseen varuskuntaan (huom! pois lukien Utti) tullut valmiusyksiköt, ns. nopeantoiminnanjoukot.
Sinne haetaan vapaaehtoisesti. Koulutus on erittäin haastavaa, monipuolista ja kiinnostavaa. Sinnekkin on jonkinnäköiset pääsytestit.
Itse asiassa tänä päivänä itse hakisin ennemminkin valmiusyksikköön kuin LJK:hon. Siksi mielenkiintoiselta se touhu vaikuttaa.
Laita vaikka Youtubeen hakusanaksi: Valmiusyksiköt
Lisätietoja täältä: https://varusmies.fi/valmiusyksikot

Sanoit olevasi kiinnostunut ehken tulevaisuudessa hakeutumaan erikoisjääkäriksi.
Erikoisjääkäriksihän ei vaadita, että kaveri on ollut LJKssa tai jossakin muussa erikoisjoukossa.
Sinne vaaditaan, että hakija on käynyt AUKin tai RUKin, ikä alle 25 vuotta ja läpäisee pääsytestit.
Lisätietoja täältä: https://puolustusvoimat.fi/erikoisjaakariksi
Sopimus tehdään viideksi vuodeksi ja se voidaan uusia pari kertaa. Siis 5+5+5 vuotta yhteensä.
Tuossa jutussa kerrotaan myös, että erikoisjääkäreiden palkka on 2000 euroa kuukaudessa sisältäen palkan ja lisät. Ei siis mitenkään kummonen palkka.
Mutta jos homma kiinnostaa, niin mikäs siinä sitten. Ainahan sinne voi vaikkapa viideksi vuodeksi mennä (jos läpäsee testit).
Mutta kyllä sun kannattaa myös miettiä, että mitäs sä oikein sitten isona aiot opiskella taikka tehdä työksesi kun määräaikainen suhde joskus päättyy.
 

JaniH

Korpraali
#13
Joo tosiaan varasuunnitelmia on aikamoinen läjä. Kaikki erätaidot, suunnistus ja kartan lukeminen on peruskauraa minulle. Samoin ammuntaa löytyy taustalta, vaikkakin ei varmaan kovin suuressa asemassa ole jos mainitsen haussa. Uimista varmaan täytyy vahvistaa. Jos armeijahommat ei mennytkään suunnitelmien mukaisesti niin poliisikoulu ollut yksi vaihtoehto. Tiedä sitten aiheutuuko siellä pituudestani jotain haittaa. Eipä tälläinen suhari kovin helpolla voita 100 kiloista ja yli 180 senttistä. Miten muutes jos minut sijoitetaan Vekaralle, huolimatta vaikka olen kutsunnoissa maininnut haluavani Uttiin, pääsenkö kuitenkin hakemaan laskuvarjojääkäriksi? Valmiusjoukot on myös yksi vaihtoehto mistä kiinnostunut.
Tosiaan jos sitten joskus kaukaisessa tulevaisuudessa pääsen erikoisjääkäriksi ja työskentelen siellä sen min. 5 vuotta, jos ei inttihommat kiinnosta sitten niin haku poliisikouluun.
 
#14
. Miten muutes jos minut sijoitetaan Vekaralle, huolimatta vaikka olen kutsunnoissa maininnut haluavani Uttiin, pääsenkö kuitenkin hakemaan laskuvarjojääkäriksi?
Pääset, mutta jos jo kutsunnoissa kerrot haluavasi LJK:hon ja olet ihan tosissasi, niin varmaan sinut ohjataan hakemaan LJK:n valintakokeisiin ennen sijoittamista minnekkään muualle.

https://varusmies.fi/laskuvarjojaakarit
Varusmiespalveukseen laskuvarjojääkärikurssille hakeudutaan vapaaehtoisesti. Hakuaika päättyy vuosittain 6. joulukuuta.

Kaksipäiväinen valintakoe järjestetään tammikuussa. Koe sisältää fyysiset ja psykologiset soveltuvuustestit, haastattelut sekä lääkärintarkastuksen. Valintakokeen perusteella koulutukseen valitaan 60 - 80 parhaiten soveltuvaa henkilöä. Valinnoista ilmoitetaan maaliskuussa.

Koulutukseen voi hakea, vaikka olisi aloittanut varusmiespalveluksen jossakin toisessa joukko-osastossa. Muualla palveltua aikaa ei kuitenkaan hyvitetä, vaan laskuvarjojääkärikoulutus kestää kaikilla 347 vuorokautta. Jos varusmiespalvelus toisessa joukko-osastossa on suoritettu loppuun asti, ei sitä voi aloittaa uudelleen.
 
#15
jos jo kutsunnoissa kerrot haluavasi LJK:hon ja olet ihan tosissasi, niin varmaan sinut ohjataan hakemaan LJK:n valintakokeisiin ennen sijoittamista minnekkään muualle.
Väärin! Kutsunnoissa lakisääteisesti kaikki 18 vuotiaat kelvolliset miehet määrätään palvelukseen johonkin joukko-osastoon. Tätä sitten on noudatettava ellei tule valituksi haun kautta johonkin erikoistehtäviin. Näitähän on Rajan ja taistelusukeltajien lisäksi myös Ilmavoimien lentoruk sekä tekniikkahommat. Näitä viimemainittuja löytyy ihan Kouvolastakin, Maavoimien helikopterien apumekaanikkohommat.
 
#16
Joo tosiaan varasuunnitelmia on aikamoinen läjä. Kaikki erätaidot, suunnistus ja kartan lukeminen on peruskauraa minulle. Samoin ammuntaa löytyy taustalta, vaikkakin ei varmaan kovin suuressa asemassa ole jos mainitsen haussa. Uimista varmaan täytyy vahvistaa. Jos armeijahommat ei mennytkään suunnitelmien mukaisesti niin poliisikoulu ollut yksi vaihtoehto. Tiedä sitten aiheutuuko siellä pituudestani jotain haittaa. Eipä tälläinen suhari kovin helpolla voita 100 kiloista ja yli 180 senttistä. Miten muutes jos minut sijoitetaan Vekaralle, huolimatta vaikka olen kutsunnoissa maininnut haluavani Uttiin, pääsenkö kuitenkin hakemaan laskuvarjojääkäriksi? Valmiusjoukot on myös yksi vaihtoehto mistä kiinnostunut.
Tosiaan jos sitten joskus kaukaisessa tulevaisuudessa pääsen erikoisjääkäriksi ja työskentelen siellä sen min. 5 vuotta, jos ei inttihommat kiinnosta sitten niin haku poliisikouluun.
Nyt tuntuu hyvältä. Sinulla on vaihtoehtoja ja halu

Tavoitteellisuus on hyvä asia. Jos haluaa erinomaista kuntoa vaativiin juttuihin ja testeissä pitää osoittaa peruskuntoa, silloin pitää harjoitella. Jos tulevaisuutta ei vähän suunnittele, sitä ei ansaitse.

Silti elämä ei ole täysin oma näytelmä, ja pettymys on aina suhteessa odotuksiin. Niitä ei edes tule, kun on aina varasuunnitelma ja viime kädessä voi laittaa vaikka heinänkorren suuhun ja laulaa että talijalilai ja mennä kalaan.

Yliyrittämistä pitää varoa, ettei tule mitään revähtymiä vartaloon tai mieleen. Mieli on ykkönen. Se on taitavalla soturilla 90%. Tehdään asiat määrätietoisesti ja rauhallisesti tai ripeästi, mutta ei hötkyillä. Fysiikassakin on yliyrittämistä joskus. Nivelet ja jänteet pitää vahvistaa kunnolla ja huolellinen venyttely muistaa. Kaikkein parhaaseen kuntoon pääsee, kun tekemisestä nauttii. Lenkistä nauttii, hiihtämisestä nauttii.

Pelaa myös kavereiden kanssa pallopelejä. Se vahvistaa motoriikkaa ja antaa monipuolisuutta. Mieli keveänä.

Kun katson elämääni taaksepäin muistan, ettei minulla ollut suunnitelmaa lainkaan. Menin vain inttiin, kun käsky oli. Edessäni oli helsinkiläispoika, joka puhui varusvaraston jonossa aseista ja sanoi menevänsä aukkiin ja rukkiin. Hän oli kova poika ja tuntui vähän halveksivan maalaisuuttani, kun ei minulla ollut kunnianhimoa yhtään. Enkä minä muuten edes tuntenut mitään systeemeitä.

Ei mennyt se poika ei, mutta minä ammuin valiot kaikilta matkoilta, myös 300 metriltä, pärjäsin kaikissa kokeissa, olin AuK:n puolikurssin korppi ja asekäsittelymestari ja minut pistettiin kaikkiin silloisiin mahdollisiin kouluihin ja kursseille, ja samalla täyttelin nippanappaa ja mietin, onko tässä nyt oikeasti mitään tolkkua. Reserviläisenä olen sittemmin tehnyt eri ympyröissä kaiken sen, mitä reserviläinen nyt voi vielä käytännön asioissa tehdä, vaikka en mikään saunamajuri ole. Olen vain ilmeisesti sydänjuuriani myöten oikeasti isänmaallinen, siinä kaikki. Aina olisin lähtenyt tämän maan puolesta, jos käsky tulee ja vakain sydämin.

Mutta joo, kunto kasvaa kun tekee, mutta ota portaittain ja progressiiivisesti kasvattaen, ettei hajoa mitään. Ja aina voi tulla muuttujia; testien aikaan tulee korkea kuume tai muuta. Tyttöystävä jättää ja mieli keinuu. Elämä on elämää.

Tavoitteellisuudesta on apua ja on hienoa, että pyrit lujasti. Et ole mitään syrjäytyjätyyppiä. Tulet menestymään elämässä, kun sinulla on myös tervettä joustavuutta tiukan paikan tullen, varasuunnitelmia. Kyllä tässä sissin aines tuoksuu.
 
Viimeksi muokattu:

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
#17
Joo tosiaan varasuunnitelmia on aikamoinen läjä. Kaikki erätaidot, suunnistus ja kartan lukeminen on peruskauraa minulle. Samoin ammuntaa löytyy taustalta, vaikkakin ei varmaan kovin suuressa asemassa ole jos mainitsen haussa. Uimista varmaan täytyy vahvistaa. Jos armeijahommat ei mennytkään suunnitelmien mukaisesti niin poliisikoulu ollut yksi vaihtoehto. Tiedä sitten aiheutuuko siellä pituudestani jotain haittaa. Eipä tälläinen suhari kovin helpolla voita 100 kiloista ja yli 180 senttistä. Miten muutes jos minut sijoitetaan Vekaralle, huolimatta vaikka olen kutsunnoissa maininnut haluavani Uttiin, pääsenkö kuitenkin hakemaan laskuvarjojääkäriksi? Valmiusjoukot on myös yksi vaihtoehto mistä kiinnostunut.
Tosiaan jos sitten joskus kaukaisessa tulevaisuudessa pääsen erikoisjääkäriksi ja työskentelen siellä sen min. 5 vuotta, jos ei inttihommat kiinnosta sitten niin haku poliisikouluun.

LJK:lle on nykyään hyviä vaihtoehtoja. Esim PorinPr valmiusjoukot - vaikka sinne on hivenen helpompi päästä niin toisaalta karsintaa tapahtuu ko joukossa vielä koulutuksen aikanakin ja pyrkijöitä kansainvälisiin tehtäviin ja kertauksiin onkin jo reippaasti paikkoihin nähden. Sitäpaitsi heidän barettimarssi on jo ollut LKN:n vastaavaa rankempi.
Erikoisrajajääkärit on sitten hieman metsänläheisempi versio erikoisjoukoista. Merivoimien ja rannikköjääkärien erikoistouhuista on myös pidetty. Polkuja on siis useita eikä yhtä oikeaa.

Ja sinne poliisikouluunhan pitää ensin hommata valkolakki tai ammatti.
 

JaniH

Korpraali
#18
Hei juolahti mieleen, vaikuttaako luokalle jääminen hakua laskuvarjojoukkoihin? Ettei tämä homma nyt tyssää tähän..
 

JaniH

Korpraali
#20
Nuorempana kun vanhemmat erosi ja samantien muutto, niin ei ollut koulu ihan ensimmäisenä mielessä. Sen takia nyt kyselenkin. Toki nyt on eri homma, mahd. nopeesti koulu pois alta, lukiokin 2 vuoteen.
 
Top