Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Muistelinkin mikä linkki ei auennut eikä näyttävästi vieläkään. Oletin että olis ollut noita pienempiä palloja ja tämähän sen selittää miksi ei ole alas tullut ja luulisi tosiaan jo osuvankin.Uutislinkin mukaan pallon koko oli tuossa Kanadan tapauksessa: 100 m korkea ja 5:n jalkapallokentän kokoinen (oletan, että vaipan alaa tarkoitetaan? Uefa suositus jalkapallokentän mitoiksi on 106 m x 68 m ja = 7 140 m2). Ei liene osuman saaminen vaikeaa tuon kokoiseen maaliin. Pallo ajelehti Pohjois-Atlantin yli Kanadasta Norjan ja Suomen ilmatilan kautta Venäjän ilmatilaan.
Pallo on ollut niin suuri, että paine-eron on oltava pieni sisäpuolen ja ilmanpaineen välillä, jotta vaippa kestäisi. Virtaus (kaasun tilavuus- tai massavirta) on vähäinen 20 mm reiästä / rei'istä:
- Yhden reiän ala 0,000314 m2 eli 1/114E6 osa tai (2/114E6 osa, jos menee läpi) vaipan alasta?) / rei'istä
- Tuhannen reiän ala olisi ~0,3 m2 eli 1/114E3 -osa (tai 2/114E3) vaipan alasta, jos kaikki 1000 ls osuivat.
Pienestä reikäpinta-alasta ja vähäisestä paine-erosta johtuen suuren pallon tyhjeneminen on kestänyt / kestää kauan.
1K kg on megagramma eli tuttavallisemmin yksi tonni.Pitäiskö taas tehdä redigoja, hieman tykimmällä moottorilla. Riittäisikö 400km/h. Senmmoinen 1K kg kuormaa kuitenkin. Niitä vois kasata siellä Uudessakaupungissa.![]()
Luulis ammuksen lentoajan mukaan räjähtävän onnistuvan tehtäväksi. Vaikka yhdellä lentoajalla jota ei tarvitse sitten alkaa muuttamaan.Hornetissa on kiertävä 6-putkinen Gatling tyyppinen Vulcan M61A2 konetykki, jossa ei liene ammuksen tai sytyttimen ohjelmointimahdollisuutta.
Hornetin M61 Vulcan Gatling-tykki esillä Rissalan Sotilasilmailusta ammatti -tapahtumassa | lentoposti.fi
Ilmavoimien avoimien ovien päivät, jotka nykyisin tunnetaan nimellä Sotilasilmailusta ammatti, etenivät keskiviikkona Rissalaan ja Karjalan lennostoon. Sää ei suosinut samalla tavoin kuin tiistaina Pirkkalassa, mutta sateelta säästyttiin. Lennoston normaalit lentokierrokset pyörivät...www.lentoposti.fi
F-18 Ampumatarvikevalikoimaan linkki:
F/A-18C Hornet M61A2 LW Vulcan Ammunition
Hello fellow Hornet Drivers, Just a little background on me, I do ballistics work for the ArmA III community on projects like NIArms/HLC, SMA, RHS, EricJ, and I even contributed to the ACE III team. I have also been a ballistics developer and military hardware consultant for other games like Occu...forum.dcs.world
Kovat a-tarvikkeet:
M56 A4 HEI, iskusytytin (M503A3) ja sytytysmassa (I incendiary)
M 242 HEI-T, kuten M56 A4 + valojuova (tracer)
PGU-28 A/B, SAPHEI, pyrotekninen sytytin Al-kärkiosassa, penetraattori perässä, puolikoviin maaleihin
Israel on tutkinut M61 tykin soveltuvuutta dronetorjuntaan, todennäköisesti maa-ajoneuvoasennuksena:
![]()
Israel tutkii Hornetista tuttua tykkiä droonien torjuntaan | Verkkouutiset
Israel tutkii Hornetista tuttua tykkiä droonien torjuntaan | Verkkouutisetwww.verkkouutiset.fi
A1 helikopterin 20 mm tykin ammuksista löytyy tietoa tuolta:
https://www.aircav.com/cobra/ammo20.html
Sieltä näkyy, että räjähtävissä ja sytyttävissä ammuksissa (M56 tyypit) on iskusytytin (osuma pitää saada), jolloin räjähdys (detonaatio) on tehokas.
Itsetuho toiminnolla (M256 tyypit) valojuovan (tracer) palo sytyttää lievän räjähdysvaikutuksen, jolla ei ole merkittävää sirpalevaikutusta, jos suoraa osumaa ja iskusytyttimen räjähdystä ei ole ~5 s aikana tapahtunut.
Panssari-sytytys ammuksissa (M53 tyypit, Hornetille sama lienee edellä mainittu PGU-28 A /B SAPHEI) on kärjessä iskusta osuman iskusta syttyvä pyromassa alumiinikuoressa (pyrotekninen sytytin) ja sen perässä metalli penetraattori.
Näyttää siltä, että F-18 Hornetin tykkiin ei ole saatavilla viiteviestin toiveen kaltaista ampumatarviketta, joka räjähtäisi voimakkaasti jollakin etäisyydellä putken suulla tai jonakin tiettynä hetkenä. Dronen torjunnassa ja muissakin torjuntatehtävissä osuma on saatava ja maalin pitää olla riittävän luja, jotta iskutoiminto aktivoituu.
Totta kai 30mm on parempi mutta pointti näissä on että horneteissa on se 20mm kiinni ja paremmin pitäisi saada droneja alas.20 mm kranaatti on niin pieni, että siihen on vaikea tehdä herätesytytintä ja vaikka sellaisen onnistuisikin askartelemaan, niin 20 mm kranaatin sirpalevaikutus on ihan onneton. Näissä asioissa 30 mm kranaatti on jo ihan eri luokassa: herätesytyttimelle on tarpeeksi tilaa ja sirpalettakin tulee jo sen verran ettei suoraa osumaa välttämättä tarvita.
Yhdellä vakiolentoajalla muuttuu ammuksen kulkema matka riippuen sisä- [panoksen lämpötila laukaistaessa, putken kunto/kuluneisuus, panoserä jne) ja ulkoballistiikan olosuhteista (ilmapaine, -lämpötila, virtaus (tuuli), koneen lentonopeus eli sen vaikutus ammuksen nopeuteen jne). Ammus pitäisi saada räjähtämään jollakin tietyllä tehokkaalla etäisyydellä maalista. Jos ammuksen nopeus vaihtelee esim. edellä kuvatuista syistä, niin vakio lentoaika ei sitä toteuta. Aikaa pitää siis säätää ja niin toimii ymmärtääkseni yksiputkiset IT-aseet aikasytytteisillä, räjähtävillä ammuksilla. Sytyttimen räjähdysaika ohjelmoidaan putken suulla lähtönpeusmittauksen perusteella. Hornetin tykissä mittausmahdollisuutta ei taida olla eikä sitä liene helppo rakentaa rulla-moniputkiseen aseeseen.Luulis ammuksen lentoajan mukaan räjähtävän onnistuvan tehtäväksi. Vaikka yhdellä lentoajalla jota ei tarvitse sitten alkaa muuttamaan.
Tuleeko tarpeeksi vahva räjähdys on sitten eriasia mutta eipä ne dronet mitään kestä ja Hornettien osumatarkkuutta olisi saatava paremmaksi.
Searanger oli tosiaan räjähdyksen voimakkuuden vuoksi tuossa näytillä eikä sytyttimen vuoksi. Se kuinka paljon tehohäviötä aika vs isku sytyttimellä tulisi mikäli olisi mahdollista valmistaa niin jää itsellä kyllä laskematta.Yhdellä vakiolentoajalla muuttuu ammuksen kulkema matka riippuen sisä- [panoksen lämpötila laukaistaessa, putken kunto/kuluneisuus, panoserä jne) ja ulkoballistiikan olosuhteista (ilmapaine, -lämpötila, virtaus (tuuli), koneen lentonopeus eli sen vaikutus ammuksen nopeuteen jne). Ammus pitäisi saada räjähtämään jollakin tietyllä tehokkaalla etäisyydellä maalista. Jos ammuksen nopeus vaihtelee esim. edellä kuvatuista syistä, niin vakio lentoaika ei sitä toteuta. Aikaa pitää siis säätää ja niin toimii ymmärtääkseni yksiputkiset IT-aseet aikasytytteisillä, räjähtävillä ammuksilla. Sytyttimen räjähdysaika ohjelmoidaan putken suulla lähtönpeusmittauksen perusteella. Hornetin tykissä mittausmahdollisuutta ei taida olla eikä sitä liene helppo rakentaa rulla-moniputkiseen aseeseen.
Oerlikon / Rheinmetall Searanger 20 mm aseen ampumatarvike SAPPIE-T on ilman räjähdysainetta, sen pyromassa syttyy iskusta, joten ollaan lähtötilanteessa eli osuma on saatava.
Ohessa linkki aseen esitteeseen, jonka mukaan aseen a-tarvikkeissa ei ole heräte- tai aikasytytteisiä ammuksia:
https://www.rheinmetall.com/Rheinmetall Group/brochure-download/Air-Defence/D675e0222-Oerlikon-Cannon-20mm-KAE.pdf
Ohessa linkki Rheinmetallin ampumatarvikevalikoimaan keskikal. aseille.
https://www.rheinmetall.com/Rheinmetall Group/brochure-download/Weapon-Ammmunition/B233e0920-Rheinmetall-Leadership-in-ammunition-effectiveness-medium-calibre-portfolio.pdf
Aikasytytin ABM ammusta pukkaa isoja drooneja vastaan, ks. esitteen s. 8/9 taulukko. Pienistä drooneista ei mainintaa. Esitteessä on kuvattu aikautusohjelmointi. Muut ammukset edellyttävät osumaiskua, jotta pyromassa (ei räjähdysaine) palaa nopeasti (deflagroi), muttei räjähdä (detonoi).
Herätesytytin olisi ratkaisu, mutta sitä ei pieneen ammukseen saa tehtyä / ei ole tarjolla kuten jäsen @viimeinen mohikaani viestissään jo kertoi.
Tätä samaa pohdin Sergein kanssa.Mikäli laittaisi useampaa eri aikaa sytyttimeen voisi saada kattavampaakin tulta.