Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Muistelinkin mikä linkki ei auennut eikä näyttävästi vieläkään. Oletin että olis ollut noita pienempiä palloja ja tämähän sen selittää miksi ei ole alas tullut ja luulisi tosiaan jo osuvankin.Uutislinkin mukaan pallon koko oli tuossa Kanadan tapauksessa: 100 m korkea ja 5:n jalkapallokentän kokoinen (oletan, että vaipan alaa tarkoitetaan? Uefa suositus jalkapallokentän mitoiksi on 106 m x 68 m ja = 7 140 m2). Ei liene osuman saaminen vaikeaa tuon kokoiseen maaliin. Pallo ajelehti Pohjois-Atlantin yli Kanadasta Norjan ja Suomen ilmatilan kautta Venäjän ilmatilaan.
Pallo on ollut niin suuri, että paine-eron on oltava pieni sisäpuolen ja ilmanpaineen välillä, jotta vaippa kestäisi. Virtaus (kaasun tilavuus- tai massavirta) on vähäinen 20 mm reiästä / rei'istä:
- Yhden reiän ala 0,000314 m2 eli 1/114E6 osa tai (2/114E6 osa, jos menee läpi) vaipan alasta?) / rei'istä
- Tuhannen reiän ala olisi ~0,3 m2 eli 1/114E3 -osa (tai 2/114E3) vaipan alasta, jos kaikki 1000 ls osuivat.
Pienestä reikäpinta-alasta ja vähäisestä paine-erosta johtuen suuren pallon tyhjeneminen on kestänyt / kestää kauan.
1K kg on megagramma eli tuttavallisemmin yksi tonni.Pitäiskö taas tehdä redigoja, hieman tykimmällä moottorilla. Riittäisikö 400km/h. Senmmoinen 1K kg kuormaa kuitenkin. Niitä vois kasata siellä Uudessakaupungissa.![]()
Luulis ammuksen lentoajan mukaan räjähtävän onnistuvan tehtäväksi. Vaikka yhdellä lentoajalla jota ei tarvitse sitten alkaa muuttamaan.Hornetissa on kiertävä 6-putkinen Gatling tyyppinen Vulcan M61A2 konetykki, jossa ei liene ammuksen tai sytyttimen ohjelmointimahdollisuutta.
Hornetin M61 Vulcan Gatling-tykki esillä Rissalan Sotilasilmailusta ammatti -tapahtumassa | lentoposti.fi
Ilmavoimien avoimien ovien päivät, jotka nykyisin tunnetaan nimellä Sotilasilmailusta ammatti, etenivät keskiviikkona Rissalaan ja Karjalan lennostoon. Sää ei suosinut samalla tavoin kuin tiistaina Pirkkalassa, mutta sateelta säästyttiin. Lennoston normaalit lentokierrokset pyörivät...www.lentoposti.fi
F-18 Ampumatarvikevalikoimaan linkki:
F/A-18C Hornet M61A2 LW Vulcan Ammunition
Hello fellow Hornet Drivers, Just a little background on me, I do ballistics work for the ArmA III community on projects like NIArms/HLC, SMA, RHS, EricJ, and I even contributed to the ACE III team. I have also been a ballistics developer and military hardware consultant for other games like Occu...forum.dcs.world
Kovat a-tarvikkeet:
M56 A4 HEI, iskusytytin (M503A3) ja sytytysmassa (I incendiary)
M 242 HEI-T, kuten M56 A4 + valojuova (tracer)
PGU-28 A/B, SAPHEI, pyrotekninen sytytin Al-kärkiosassa, penetraattori perässä, puolikoviin maaleihin
Israel on tutkinut M61 tykin soveltuvuutta dronetorjuntaan, todennäköisesti maa-ajoneuvoasennuksena:
![]()
Israel tutkii Hornetista tuttua tykkiä droonien torjuntaan | Verkkouutiset
Israel tutkii Hornetista tuttua tykkiä droonien torjuntaan | Verkkouutisetwww.verkkouutiset.fi
A1 helikopterin 20 mm tykin ammuksista löytyy tietoa tuolta:
https://www.aircav.com/cobra/ammo20.html
Sieltä näkyy, että räjähtävissä ja sytyttävissä ammuksissa (M56 tyypit) on iskusytytin (osuma pitää saada), jolloin räjähdys (detonaatio) on tehokas.
Itsetuho toiminnolla (M256 tyypit) valojuovan (tracer) palo sytyttää lievän räjähdysvaikutuksen, jolla ei ole merkittävää sirpalevaikutusta, jos suoraa osumaa ja iskusytyttimen räjähdystä ei ole ~5 s aikana tapahtunut.
Panssari-sytytys ammuksissa (M53 tyypit, Hornetille sama lienee edellä mainittu PGU-28 A /B SAPHEI) on kärjessä iskusta osuman iskusta syttyvä pyromassa alumiinikuoressa (pyrotekninen sytytin) ja sen perässä metalli penetraattori.
Näyttää siltä, että F-18 Hornetin tykkiin ei ole saatavilla viiteviestin toiveen kaltaista ampumatarviketta, joka räjähtäisi voimakkaasti jollakin etäisyydellä putken suulla tai jonakin tiettynä hetkenä. Dronen torjunnassa ja muissakin torjuntatehtävissä osuma on saatava ja maalin pitää olla riittävän luja, jotta iskutoiminto aktivoituu.
Totta kai 30mm on parempi mutta pointti näissä on että horneteissa on se 20mm kiinni ja paremmin pitäisi saada droneja alas.20 mm kranaatti on niin pieni, että siihen on vaikea tehdä herätesytytintä ja vaikka sellaisen onnistuisikin askartelemaan, niin 20 mm kranaatin sirpalevaikutus on ihan onneton. Näissä asioissa 30 mm kranaatti on jo ihan eri luokassa: herätesytyttimelle on tarpeeksi tilaa ja sirpalettakin tulee jo sen verran ettei suoraa osumaa välttämättä tarvita.
Yhdellä vakiolentoajalla muuttuu ammuksen kulkema matka riippuen sisä- [panoksen lämpötila laukaistaessa, putken kunto/kuluneisuus, panoserä jne) ja ulkoballistiikan olosuhteista (ilmapaine, -lämpötila, virtaus (tuuli), koneen lentonopeus eli sen vaikutus ammuksen nopeuteen jne). Ammus pitäisi saada räjähtämään jollakin tietyllä tehokkaalla etäisyydellä maalista. Jos ammuksen nopeus vaihtelee esim. edellä kuvatuista syistä, niin vakio lentoaika ei sitä toteuta. Aikaa pitää siis säätää ja niin toimii ymmärtääkseni yksiputkiset IT-aseet aikasytytteisillä, räjähtävillä ammuksilla. Sytyttimen räjähdysaika ohjelmoidaan putken suulla lähtönpeusmittauksen perusteella. Hornetin tykissä mittausmahdollisuutta ei taida olla eikä sitä liene helppo rakentaa rulla-moniputkiseen aseeseen.Luulis ammuksen lentoajan mukaan räjähtävän onnistuvan tehtäväksi. Vaikka yhdellä lentoajalla jota ei tarvitse sitten alkaa muuttamaan.
Tuleeko tarpeeksi vahva räjähdys on sitten eriasia mutta eipä ne dronet mitään kestä ja Hornettien osumatarkkuutta olisi saatava paremmaksi.
Searanger oli tosiaan räjähdyksen voimakkuuden vuoksi tuossa näytillä eikä sytyttimen vuoksi. Se kuinka paljon tehohäviötä aika vs isku sytyttimellä tulisi mikäli olisi mahdollista valmistaa niin jää itsellä kyllä laskematta.Yhdellä vakiolentoajalla muuttuu ammuksen kulkema matka riippuen sisä- [panoksen lämpötila laukaistaessa, putken kunto/kuluneisuus, panoserä jne) ja ulkoballistiikan olosuhteista (ilmapaine, -lämpötila, virtaus (tuuli), koneen lentonopeus eli sen vaikutus ammuksen nopeuteen jne). Ammus pitäisi saada räjähtämään jollakin tietyllä tehokkaalla etäisyydellä maalista. Jos ammuksen nopeus vaihtelee esim. edellä kuvatuista syistä, niin vakio lentoaika ei sitä toteuta. Aikaa pitää siis säätää ja niin toimii ymmärtääkseni yksiputkiset IT-aseet aikasytytteisillä, räjähtävillä ammuksilla. Sytyttimen räjähdysaika ohjelmoidaan putken suulla lähtönpeusmittauksen perusteella. Hornetin tykissä mittausmahdollisuutta ei taida olla eikä sitä liene helppo rakentaa rulla-moniputkiseen aseeseen.
Oerlikon / Rheinmetall Searanger 20 mm aseen ampumatarvike SAPPIE-T on ilman räjähdysainetta, sen pyromassa syttyy iskusta, joten ollaan lähtötilanteessa eli osuma on saatava.
Ohessa linkki aseen esitteeseen, jonka mukaan aseen a-tarvikkeissa ei ole heräte- tai aikasytytteisiä ammuksia:
https://www.rheinmetall.com/Rheinmetall Group/brochure-download/Air-Defence/D675e0222-Oerlikon-Cannon-20mm-KAE.pdf
Ohessa linkki Rheinmetallin ampumatarvikevalikoimaan keskikal. aseille.
https://www.rheinmetall.com/Rheinmetall Group/brochure-download/Weapon-Ammmunition/B233e0920-Rheinmetall-Leadership-in-ammunition-effectiveness-medium-calibre-portfolio.pdf
Aikasytytin ABM ammusta pukkaa isoja drooneja vastaan, ks. esitteen s. 8/9 taulukko. Pienistä drooneista ei mainintaa. Esitteessä on kuvattu aikautusohjelmointi. Muut ammukset edellyttävät osumaiskua, jotta pyromassa (ei räjähdysaine) palaa nopeasti (deflagroi), muttei räjähdä (detonoi).
Herätesytytin olisi ratkaisu, mutta sitä ei pieneen ammukseen saa tehtyä / ei ole tarjolla kuten jäsen @viimeinen mohikaani viestissään jo kertoi.
Tätä samaa pohdin Sergein kanssa.Mikäli laittaisi useampaa eri aikaa sytyttimeen voisi saada kattavampaakin tulta.
...yhden aseen kattama tilavuus on vaatimaton, liikkuvuus perustuu siviilistä pakko-otettuihin Valtroihin, viestiyhteydet ovat (tällä hetkellä) LV217M:n tai kiinteän yhteyden varassa, tuliyksiköillä ei ole minkäänlaista valvonta- tai maaliosoituskykyä. Nykyinen Sergei-patteri on tiensä päässä!Minä epäilen aika paljon veivimallin tehoa. Tulentiheys on mitä on, valmiudessa sitoo puoli ryhmää vähintään per ase ja yötoiminta on kyllä luokkaa toivomuskirjeitä jumalille.
Yksi mahdollisuus on tietysti keskittää tarpeeksi iso asemäärä suojaamaan tai estämään dronetoimintaa per kohde.
Kun katsoo nyt sodassa nähtyä kohdevalikoimaa, niin jotain samaa kai se olisi meilläkin. Energia-sähkö-satama-tukikohdat-logistiikan solmukohdat, rajamäen viinatehdas ja olvi Iisalmessa. Sitten ollaankin jo yettsin ytimessä.![]()
Veivi Sergeihin löytyy eri modernisointi pakettejaSiirsin tämä puolustusvoimien hankinnat -ketjusta paremmin tänne kuuluvana:
...yhden aseen kattama tilavuus on vaatimaton, liikkuvuus perustuu siviilistä pakko-otettuihin Valtroihin, viestiyhteydet ovat (tällä hetkellä) LV217M:n tai kiinteän yhteyden varassa, tuliyksiköillä ei ole minkäänlaista valvonta- tai maaliosoituskykyä. Nykyinen Sergei-patteri on tiensä päässä!
Ja it teknologia on ottanut isoja harppauksia vuodesta -22 lähtien. Mikäli nyt vanhoja veivejä modattaisiin niin 95 versio on melko vanha teknologiaa.Palstaveli Benellin mainitsemista veivi-Sergein modernisointipaketeista kiinnostuneena tein pari hakua ja törmäsin englanninkielisellä ryssäsivustolla otsikkoon "Is modernization of the ZU-23 necessary?" (21.4.2024)
Loppuyhteenvedossa toteavat seuraavaa:
"The Russian military-industrial complex is capable of producing unique “unparalleled” products, but taking into account the state of the domestic industry producing electronic components, there is great doubt about its ability to create reliable fuses in significant volumes, which will be smaller in size than a similar Rheinmetall product.
From the above it follows that it is hardly realistic to make a mass-produced 23-mm projectile with remote air detonation that satisfies the “cost-effectiveness” criterion in the near future, and the most optimal is a “small modernization” of the ZU-23 part with equipping them with XNUMX-hour sighting and search systems systems and modern rangefinders."
Hauskaa huomata, että aiemmin artikkelissa esitellessään muiden maiden jo tekemiä modernisointeja kirjoittivat Suomesta:
"At the end of the 1990s, the Finns radically modernized part of their ZU-23, which in the country of Suomi were designated 23 Itk 61. According to the Military Balance, out of 400 23 Itk 61, 23 units were brought to the level of 95 ItK 50.
The upgraded 23 ItK 95 received a ballistic processor, a thermal imager and a laser rangefinder. This allowed the efficiency to more than double."
Eli ei tainnut ryssän mielestä härmäläisten modernisointiproggis mennä ihan metsään.
Kuinkahan paljon dronen laser valaisu eroaa maamaalin laser valaisemisesta?![]()
Uusi vastaus Venäjän uhkaan: Typhoon-hävittäjästä viritetään lennokintorjujaa – Raketeilla merkittävä etu tykkiin verrattuna
Kehityshanke on vielä alussa, ja sitä pitää tasapainotella muihin päivityksiin nähden.www.tekniikkatalous.fi
"Ukrainassa lentäjät ovat käyttäneet myös hävittäjän tykkiä lennokkien torjuntaan, mutta se on riskialttiimpi ratkaisu: lentäjän täytyy lennokkiin osuakseen lentää verraten lähelle, jolloin hävittäjän ja lennokin nopeuserosta johtuen lennokin jäänteisiin törmääminen on mahdollista. Tämä on aiheuttanut Ukrainalle konetappioita."
Taitaa jäädä haaveeksi vain tykinkäyttö.
NIin kai se valaisun ero liittyy myös käytettävään ohjukseen. Miten ohjus reagoi jos valaisu pätkii ja ohjuksen lentokyky ylipäätänsä.Kuinkahan paljon dronen laser valaisu eroaa maamaalin laser valaisemisesta?
Meinaan esim. Turkin Byraktar TB3 UAV:ssä on olemassa 70mm laserohjattu raketti maakohteeseen.
Voisko tuota suoraan käyttää dronen torjuntaan, ehkä sytytintä vaihtamalla.
Ilmamaalien laser-valaisu lienee helpompaa kuin maamaalien valaisu, koska lasersäde on oikeasti kartio eikä suora pilli. Maamaalin valaisussa osa säteestä osuu maahan ja heijastuu siitä takaisin raketin vastaanottimeen. Tämä aiheuttaa maavälkettä ja vastaanottimen murheeksi jää erottaa oikea kohde välkkeen seasta. Mitä leveämpi keila, niin sitä voimakkaampi välke, ja sitä vaikeammaksi kohteen löytäminen muuttuu.Kuinkahan paljon dronen laser valaisu eroaa maamaalin laser valaisemisesta?
Meinaan esim. Turkin Byraktar TB3 UAV:ssä on olemassa 70mm laserohjattu raketti maakohteeseen.
Voisko tuota suoraan käyttää dronen torjuntaan, ehkä sytytintä vaihtamalla.
Kuitenkin silti laserohjausta käytetään ilmatorjunta ohjuksisa.NIin kai se valaisun ero liittyy myös käytettävään ohjukseen. Miten ohjus reagoi jos valaisu pätkii ja ohjuksen lentokyky ylipäätänsä.
Varmaa tietoa ei kyllä ole.
En kyllä järin paljoa luota uav pohjaseen drone torjunta kykyihin muutenkaan.
Kalliita, Hitaita, kantaa vähän asekuormaa, elsolle alttiita , luultavasti ei pysy kauaa ilmassa vastapuolen tontilla.
Kyllähän sitä laserohjausta käytetään. Parempi kuitenkin että myös ohjus on ilmatorjuntaa varten suunniteltu.Kuitenkin silti laserohjausta käytetään ilmatorjunta ohjuksisa.
En ole lähettämässä UAV koneita vihollisen puolelle, vaan kiertelemään omalla puolella sopivan matkan päässä etulinjoista, toimimaan periaatteessa samassa tehtävässä kuin Ukrainassa ne helikopterit ja potkurikoneet.
Kyllä kuitenkin esim. Bayraktar TB3 vois teoriassa kantaa 10-14 kpl APKWS II ohjusta, toi hitaus on kyllä ongelma, sais olla hiukan nopeampia, auttasko tehokkaapi moottori, tosin taitaa sitten toiminta aika lyhetä.
Siksipä oonkin puhunut niiden Hawk koulukoineiden varustamisesta dronetorjunta kykyiseksi. Nykyisistä 32 Hawk koneesta vois 12 muuttaa torjujiksi jotka otetaan käyttöön kriisissä, muuna-aikana toimisivat koulukoneena. Muut 20 konetta toimisivat koko ajan koulukoneena. Hävittäjill voi kyllä olla paljon muuta tehtäviä, ja F-35 on ongelmallinen tuohon tehtävään minne LAU-131/A kasetti laitetaan.