Muistelinkin mikä linkki ei auennut eikä näyttävästi vieläkään. Oletin että olis ollut noita pienempiä palloja ja tämähän sen selittää miksi ei ole alas tullut ja luulisi tosiaan jo osuvankin.
viimeinen mohikaani
Eversti
1K kg on megagramma eli tuttavallisemmin yksi tonni.Pitäiskö taas tehdä redigoja, hieman tykimmällä moottorilla. Riittäisikö 400km/h. Senmmoinen 1K kg kuormaa kuitenkin. Niitä vois kasata siellä Uudessakaupungissa.
Luulis ammuksen lentoajan mukaan räjähtävän onnistuvan tehtäväksi. Vaikka yhdellä lentoajalla jota ei tarvitse sitten alkaa muuttamaan.Hornetissa on kiertävä 6-putkinen Gatling tyyppinen Vulcan M61A2 konetykki, jossa ei liene ammuksen tai sytyttimen ohjelmointimahdollisuutta.
Hornetin M61 Vulcan Gatling-tykki esillä Rissalan Sotilasilmailusta ammatti -tapahtumassa | lentoposti.fi
Ilmavoimien avoimien ovien päivät, jotka nykyisin tunnetaan nimellä Sotilasilmailusta ammatti, etenivät keskiviikkona Rissalaan ja Karjalan lennostoon. Sää ei suosinut samalla tavoin kuin tiistaina Pirkkalassa, mutta sateelta säästyttiin. Lennoston normaalit lentokierrokset pyörivät...www.lentoposti.fi
F-18 Ampumatarvikevalikoimaan linkki:
F/A-18C Hornet M61A2 LW Vulcan Ammunition
Hello fellow Hornet Drivers, Just a little background on me, I do ballistics work for the ArmA III community on projects like NIArms/HLC, SMA, RHS, EricJ, and I even contributed to the ACE III team. I have also been a ballistics developer and military hardware consultant for other games like Occu...forum.dcs.world
Kovat a-tarvikkeet:
M56 A4 HEI, iskusytytin (M503A3) ja sytytysmassa (I incendiary)
M 242 HEI-T, kuten M56 A4 + valojuova (tracer)
PGU-28 A/B, SAPHEI, pyrotekninen sytytin Al-kärkiosassa, penetraattori perässä, puolikoviin maaleihin
Israel on tutkinut M61 tykin soveltuvuutta dronetorjuntaan, todennäköisesti maa-ajoneuvoasennuksena:
Israel tutkii Hornetista tuttua tykkiä droonien torjuntaan | Verkkouutiset
Israel tutkii Hornetista tuttua tykkiä droonien torjuntaan | Verkkouutisetwww.verkkouutiset.fi
A1 helikopterin 20 mm tykin ammuksista löytyy tietoa tuolta:
https://www.aircav.com/cobra/ammo20.html
Sieltä näkyy, että räjähtävissä ja sytyttävissä ammuksissa (M56 tyypit) on iskusytytin (osuma pitää saada), jolloin räjähdys (detonaatio) on tehokas.
Itsetuho toiminnolla (M256 tyypit) valojuovan (tracer) palo sytyttää lievän räjähdysvaikutuksen, jolla ei ole merkittävää sirpalevaikutusta, jos suoraa osumaa ja iskusytyttimen räjähdystä ei ole ~5 s aikana tapahtunut.
Panssari-sytytys ammuksissa (M53 tyypit, Hornetille sama lienee edellä mainittu PGU-28 A /B SAPHEI) on kärjessä iskusta osuman iskusta syttyvä pyromassa alumiinikuoressa (pyrotekninen sytytin) ja sen perässä metalli penetraattori.
Näyttää siltä, että F-18 Hornetin tykkiin ei ole saatavilla viiteviestin toiveen kaltaista ampumatarviketta, joka räjähtäisi voimakkaasti jollakin etäisyydellä putken suulla tai jonakin tiettynä hetkenä. Dronen torjunnassa ja muissakin torjuntatehtävissä osuma on saatava ja maalin pitää olla riittävän luja, jotta iskutoiminto aktivoituu.
Tuleeko tarpeeksi vahva räjähdys on sitten eriasia mutta eipä ne dronet mitään kestä ja Hornettien osumatarkkuutta olisi saatava paremmaksi.
Totta kai 30mm on parempi mutta pointti näissä on että horneteissa on se 20mm kiinni ja paremmin pitäisi saada droneja alas.
Suht ok pamaus saadaan myös Oerlikon Searanger 20mm llä aikaan vaikka ei nyt suoraan verrannollinen olekkaan.
Yhdellä vakiolentoajalla muuttuu ammuksen kulkema matka riippuen sisä- [panoksen lämpötila laukaistaessa, putken kunto/kuluneisuus, panoserä jne) ja ulkoballistiikan olosuhteista (ilmapaine, -lämpötila, virtaus (tuuli), koneen lentonopeus eli sen vaikutus ammuksen nopeuteen jne). Ammus pitäisi saada räjähtämään jollakin tietyllä tehokkaalla etäisyydellä maalista. Jos ammuksen nopeus vaihtelee esim. edellä kuvatuista syistä, niin vakio lentoaika ei sitä toteuta. Aikaa pitää siis säätää ja niin toimii ymmärtääkseni yksiputkiset IT-aseet aikasytytteisillä, räjähtävillä ammuksilla. Sytyttimen räjähdysaika ohjelmoidaan putken suulla lähtönpeusmittauksen perusteella. Hornetin tykissä mittausmahdollisuutta ei taida olla eikä sitä liene helppo rakentaa rulla-moniputkiseen aseeseen.
Oerlikon / Rheinmetall Searanger 20 mm aseen ampumatarvike SAPPIE-T on ilman räjähdysainetta, sen pyromassa syttyy iskusta, joten ollaan lähtötilanteessa eli osuma on saatava.
Ohessa linkki aseen esitteeseen, jonka mukaan aseen a-tarvikkeissa ei ole heräte- tai aikasytytteisiä ammuksia:
https://www.rheinmetall.com/Rheinmetall Group/brochure-download/Air-Defence/D675e0222-Oerlikon-Cannon-20mm-KAE.pdf
Ohessa linkki Rheinmetallin ampumatarvikevalikoimaan keskikal. aseille.
https://www.rheinmetall.com/Rheinmetall Group/brochure-download/Weapon-Ammmunition/B233e0920-Rheinmetall-Leadership-in-ammunition-effectiveness-medium-calibre-portfolio.pdf
Aikasytytin ABM ammusta pukkaa isoja drooneja vastaan, ks. esitteen s. 8/9 taulukko. Pienistä drooneista ei mainintaa. Esitteessä on kuvattu aikautusohjelmointi. Muut ammukset edellyttävät osumaiskua, jotta pyromassa (ei räjähdysaine) palaa nopeasti (deflagroi), muttei räjähdä (detonoi).
Herätesytytin olisi ratkaisu, mutta sitä ei pieneen ammukseen saa tehtyä / ei ole tarjolla kuten jäsen @viimeinen mohikaani viestissään jo kertoi.
Searanger oli tosiaan räjähdyksen voimakkuuden vuoksi tuossa näytillä eikä sytyttimen vuoksi. Se kuinka paljon tehohäviötä aika vs isku sytyttimellä tulisi mikäli olisi mahdollista valmistaa niin jää itsellä kyllä laskematta.
Harmittavasti tähän mennessä 25mm taitaa olla pienin halkaisija ammuksille.
Noissa osumien muuttujien tekijöissä on samat ongelmat nykyisillä ammuksilla osuttaessa. Mikäli laittaisi useampaa eri aikaa sytyttimeen voisi saada kattavampaakin tulta. Joka tapauksessa lentäjä joutuu tekemään oman osuutensa.
Aika näyttää saako jokin valmistaja tehtyä parempaa ammusta taikka tähtäys /maalinhaku järjestelnää droonin torjuntaa varten. Markkinarakoa varmasti olis.
strelailija
Majuri
Tätä samaa pohdin Sergein kanssa.
Hanski
Respected Leader
Siirsin tämä puolustusvoimien hankinnat -ketjusta paremmin tänne kuuluvana:
...yhden aseen kattama tilavuus on vaatimaton, liikkuvuus perustuu siviilistä pakko-otettuihin Valtroihin, viestiyhteydet ovat (tällä hetkellä) LV217M:n tai kiinteän yhteyden varassa, tuliyksiköillä ei ole minkäänlaista valvonta- tai maaliosoituskykyä. Nykyinen Sergei-patteri on tiensä päässä!Minä epäilen aika paljon veivimallin tehoa. Tulentiheys on mitä on, valmiudessa sitoo puoli ryhmää vähintään per ase ja yötoiminta on kyllä luokkaa toivomuskirjeitä jumalille.
Yksi mahdollisuus on tietysti keskittää tarpeeksi iso asemäärä suojaamaan tai estämään dronetoimintaa per kohde.
Kun katsoo nyt sodassa nähtyä kohdevalikoimaa, niin jotain samaa kai se olisi meilläkin. Energia-sähkö-satama-tukikohdat-logistiikan solmukohdat, rajamäen viinatehdas ja olvi Iisalmessa. Sitten ollaankin jo yettsin ytimessä.
strelailija
Majuri
Nykyinen Sergei-patterikin on parempi kuin ei mitään siellä, missä kiinteitä pistemaaleja drooneilta suojaavaa kehittyneempää ilmatorjuntaa ei ole riittävästi käytettävissä. Aseita piisannee meillä vielä nykyäänkin ja ukkoja on vuosikymmenten mittaan koulutettu reserviin ns. riittävästi. Ukkoja, joiden parasta ennen päiväys tetsaamisen suhteen on kulunut jo umpeen, mutta jotka hoitavat kiinteiden maalien suojaushommaa siinä kuin nuoremmat ikäluokatkin. Luovutaan näistä sitten, kun Stingereitä ja Skyrangereitä on rivissä tarpeeksi.
Aseen nykyisellään vaatimatonta tehoa droonien torjunnassa voi parantaa ainakin ampumatarviketta ja tulenjohtoa kehittämällä. Innovaatioille olisi ehkä vientipotentiaaliakin olemassa. Sen verran näitä aseita pitkin palloa tulee löytymään seuraavina vuosikymmeninäkin.
Aseen nykyisellään vaatimatonta tehoa droonien torjunnassa voi parantaa ainakin ampumatarviketta ja tulenjohtoa kehittämällä. Innovaatioille olisi ehkä vientipotentiaaliakin olemassa. Sen verran näitä aseita pitkin palloa tulee löytymään seuraavina vuosikymmeninäkin.
Benelli
Respected Leader
Veivi Sergeihin löytyy eri modernisointi paketteja
Jos mietitään lennokkien torjuntaa kokonaisuutena.
Ensmäisenä tulee mieleen niiden havaitseminen, tarvitaan kattava sensorien verkko rajalle, osassa voitaneen hyväksikäyttää tulevan raja-aidan tekniikkaa.
Tässä on suomella osaamista omasta takaa jota pitäs hyödyntää.
Toiseksi tulee mieleen Puolan tapaus tarvitaan nopeasti reagoivaan ja halpaa torjuntakykyä.
Tässä vois Hornetit olla ratkaisevassa roolissa, rauhan aikanahan niitä on kokoajan valmiudessa tunnistustehtäviin, reagointiaika lyhyt, lentäminen kallista ja dronen tuhoaminen vielä kalliimpaa, jos tykillä ei onnistu.
Ratkaisuna vois olla APKWS II laserohjatut ohjukset (tai vastaavat) ja Litening AT podi. Ymmärtääkseni Hornetit toimivat pareittain tunnistustehtävässä, laitetaan toiseen koneeseen pari kasetia APKWS II ohjuksi ja LITENING AT podi. Toimii Puolan tapauksen kaltaisessa tilanteessa.
Tulevaisuudessa F-35 aikakautena on minulle epäselvää voiko LAU-131/A:n kaltaisia kasetteja käyttää, todennäköisesti onnistuis rauhanaikana siipiripustimissa samoin kuin niissä on AIM-9 ohjuksia, siis tunnistustehtävien ohella.
Mutta kriisin ollessa päällä, F-35 kalustolla on tärkeämpääkin tekemistä, kuin droneja jahdata, tässä tulevat mukaan:
Maavoimien puolella on sitten enemmän vaihtoehtoja.
Siviili kohteen torjunnassa ELSO ja antidrone dronet parvi kyvyllä, liikkuvina noita voi asentaa siviiliautoihin, pienempi vaara sivullisille, varsinkin jos noi antidronet pystyy kaappaamaan pienemmät verkkoon. Isommat dronet pitäs torjuu jo rajalla.
Taistelualueella edellisten lisäksi tulee sitten ammus ilmatorjunta mukaan, 12,7mm kk ja 40mm Krkk, airburst ominaisuudella, kaukoohjattuna ja AI avusteisena.
Toivottavasti Laser tekniikka on pian käytössä.
Tässä vähä minun ajatuksia.
Ensmäisenä tulee mieleen niiden havaitseminen, tarvitaan kattava sensorien verkko rajalle, osassa voitaneen hyväksikäyttää tulevan raja-aidan tekniikkaa.
Tässä on suomella osaamista omasta takaa jota pitäs hyödyntää.
Toiseksi tulee mieleen Puolan tapaus tarvitaan nopeasti reagoivaan ja halpaa torjuntakykyä.
Tässä vois Hornetit olla ratkaisevassa roolissa, rauhan aikanahan niitä on kokoajan valmiudessa tunnistustehtäviin, reagointiaika lyhyt, lentäminen kallista ja dronen tuhoaminen vielä kalliimpaa, jos tykillä ei onnistu.
Ratkaisuna vois olla APKWS II laserohjatut ohjukset (tai vastaavat) ja Litening AT podi. Ymmärtääkseni Hornetit toimivat pareittain tunnistustehtävässä, laitetaan toiseen koneeseen pari kasetia APKWS II ohjuksi ja LITENING AT podi. Toimii Puolan tapauksen kaltaisessa tilanteessa.
Tulevaisuudessa F-35 aikakautena on minulle epäselvää voiko LAU-131/A:n kaltaisia kasetteja käyttää, todennäköisesti onnistuis rauhanaikana siipiripustimissa samoin kuin niissä on AIM-9 ohjuksia, siis tunnistustehtävien ohella.
Mutta kriisin ollessa päällä, F-35 kalustolla on tärkeämpääkin tekemistä, kuin droneja jahdata, tässä tulevat mukaan:
- Suuret Bayraktar TB3 kaltaiset ( tai vastaava) pitkän toiminta-ajan omaavat ja kohtuullisella asekuormalla varustetut "partioivat" UAV:eet. Tällä tarkoitan sitä, että esim. toi TB3 olis varustettu vaikka kahdella LAND-LGR-2 kasetilla (4 kpl APKWS II / kasetti) (laskujeni mukaan kaksi täysinäistä LAU-131/A kasettia voi olla liikaa TB3:lle) ja kahdella Stingerin kaltaisella AA ohjuksilla. Kriisin aikana ne kiertää kehää määrätyllä alueelta ja ampuvat alas sinne tulevat dronet, kohotetussa valmiudessa voisivat päivystää sopivalla lentokentällä toimintavalmiudessa
- Jos mahdollista niin päivitetyt Hawk harjoitushävittäjät, (ja niiden seuraajat) olisivat edullisimpana lentää ja kuitenkin ne pystyy varsin hyvin aseistamaan drone torjuntaan, nopeina koneina pystyvät keskittämään torjunta kykyä alueelle missä droneja on paljon ja muuta torjunta kykyä ei ole tarpeeksi. Ruotsin vanhemmat Gripen A/B sopisivat myös tähän, auttamaan suomalaisia.
- Siviili ilma-alukset voivat täydentää edellisiä, mutta vaarana on niiden aiheuttana sekaannus ilmavalvonnassa, pitää olla hyvin tiedossamisdä niitä on ja niiden pitää näkyä tutkissa oma tunnisteineen.
Maavoimien puolella on sitten enemmän vaihtoehtoja.
Siviili kohteen torjunnassa ELSO ja antidrone dronet parvi kyvyllä, liikkuvina noita voi asentaa siviiliautoihin, pienempi vaara sivullisille, varsinkin jos noi antidronet pystyy kaappaamaan pienemmät verkkoon. Isommat dronet pitäs torjuu jo rajalla.
Taistelualueella edellisten lisäksi tulee sitten ammus ilmatorjunta mukaan, 12,7mm kk ja 40mm Krkk, airburst ominaisuudella, kaukoohjattuna ja AI avusteisena.
Toivottavasti Laser tekniikka on pian käytössä.
Tässä vähä minun ajatuksia.
strelailija
Majuri
Palstaveli Benellin mainitsemista veivi-Sergein modernisointipaketeista kiinnostuneena tein pari hakua ja törmäsin englanninkielisellä ryssäsivustolla otsikkoon "Is modernization of the ZU-23 necessary?" (21.4.2024)
Loppuyhteenvedossa toteavat seuraavaa:
"The Russian military-industrial complex is capable of producing unique “unparalleled” products, but taking into account the state of the domestic industry producing electronic components, there is great doubt about its ability to create reliable fuses in significant volumes, which will be smaller in size than a similar Rheinmetall product.
From the above it follows that it is hardly realistic to make a mass-produced 23-mm projectile with remote air detonation that satisfies the “cost-effectiveness” criterion in the near future, and the most optimal is a “small modernization” of the ZU-23 part with equipping them with XNUMX-hour sighting and search systems systems and modern rangefinders."
Hauskaa huomata, että aiemmin artikkelissa esitellessään muiden maiden jo tekemiä modernisointeja kirjoittivat Suomesta:
"At the end of the 1990s, the Finns radically modernized part of their ZU-23, which in the country of Suomi were designated 23 Itk 61. According to the Military Balance, out of 400 23 Itk 61, 23 units were brought to the level of 95 ItK 50.
The upgraded 23 ItK 95 received a ballistic processor, a thermal imager and a laser rangefinder. This allowed the efficiency to more than double."
Eli ei tainnut ryssän mielestä härmäläisten modernisointiproggis mennä ihan metsään.
Loppuyhteenvedossa toteavat seuraavaa:
"The Russian military-industrial complex is capable of producing unique “unparalleled” products, but taking into account the state of the domestic industry producing electronic components, there is great doubt about its ability to create reliable fuses in significant volumes, which will be smaller in size than a similar Rheinmetall product.
From the above it follows that it is hardly realistic to make a mass-produced 23-mm projectile with remote air detonation that satisfies the “cost-effectiveness” criterion in the near future, and the most optimal is a “small modernization” of the ZU-23 part with equipping them with XNUMX-hour sighting and search systems systems and modern rangefinders."
Hauskaa huomata, että aiemmin artikkelissa esitellessään muiden maiden jo tekemiä modernisointeja kirjoittivat Suomesta:
"At the end of the 1990s, the Finns radically modernized part of their ZU-23, which in the country of Suomi were designated 23 Itk 61. According to the Military Balance, out of 400 23 Itk 61, 23 units were brought to the level of 95 ItK 50.
The upgraded 23 ItK 95 received a ballistic processor, a thermal imager and a laser rangefinder. This allowed the efficiency to more than double."
Eli ei tainnut ryssän mielestä härmäläisten modernisointiproggis mennä ihan metsään.