Liikenneinfran tuhoaminen viivytystaktiikkana

[skärdis]

Reiät pitäisi tehdä tarpeeksi ajoissa, niiden täyttäminen myöhemmin emulsioräjähteellä onnistuu nopeasti.

Suomessakin on käytössä ainakin Forcitilla tuollaisia emulsioautoja, joissa räjähdysaine sekoitetaan työkohteessa ja lasketaan suoraan letkusta porareikiin. Jossakin kaivoksella olin mukana tuollaisen esittelyssä ja kyllä kovasti kehuivat nopeaksi, käteväksi ja turvalliseksi toimintamalliksi.

Ei siitä kuitenkaan taida ihan kaikille pioneerijoukoille sopivasta työkaluksi olla, mutta erityiskohteet lienevät mahdollisuuksien rajoissa.

 

[Torrakko]

Onhan niitä, ja nykyään valtaosa kaapeleista ja putkista porataan tien ja muiden esteiden ali.

http://www.lannenalitus.com/

Vähän hidas keino taitaa olla, jos vanja jo höökii kohti, mutta pitemmällä valmiusajalla strategisissa kohteissa.

Tuo on pieni versio. Noita mahtuisi auton lavalle aika monta ja monta miestä voisi kairata reikiä tien penkkaan jossei se ole liian kovaa matskua. Tuollaisia ruuveja saa myös traktoriin tai kaivinkoneeseen yms. vehkeeseen kiinni. Eikä reikäkään ole pieni että kyllä sinne jopa satojen kilon tervetuliaiset voisi pirullinen finski kätkeä.

En niin huolehdi armeijan ulkopuolisesta kalustosta koska sotavaltio ottaa mitä sotavaltio tarvitsee. Enemmän huolehdin onko tietynlaista erikoiskalustoa tarpeeksi että hommat toimisi rivakasti eikä tarvitsisi yhden porukan aina yhden läänin tiestöä miinoittaa yksinään.

 

[SJ]

Tuo on pieni versio. Noita mahtuisi auton lavalle aika monta ja monta miestä voisi kairata reikiä tien penkkaan jossei se ole liian kovaa matskua. Tuollaisia ruuveja saa myös traktoriin tai kaivinkoneeseen yms. vehkeeseen kiinni. Eikä reikäkään ole pieni että kyllä sinne jopa satojen kilon tervetuliaiset voisi pirullinen finski kätkeä.

En niin huolehdi armeijan ulkopuolisesta kalustosta koska sotavaltio ottaa mitä sotavaltio tarvitsee. Enemmän huolehdin onko tietynlaista erikoiskalustoa tarpeeksi että hommat toimisi rivakasti eikä tarvitsisi yhden porukan aina yhden läänin tiestöä miinoittaa yksinään.

Mainittakoon, että se pora mikä on sulutusajoneuvossa on kovasti tuon kaltainen, mutta tarkoitettu kovempaan materiaaliin, kuten asfalttiin tai jäiseen maahan. Ja se sama pora on näkynyt myös traktorien ja kaivinkoneiden keulilla.


Mitä taas tulee tuohon maaporaan, niin jos sillä on tarkoitus saada tie poikki, niin muistaakseni se panos piti saada alkuun kolmen metrin syvyyteen ja panoskokoa laskettiin hävityspanoksina.

Mutta sellainen juttu, että minä en muista millään, että miten ison reiän tellu vaatisi tiehen miinansijaksi?

Ja tuota em. videota katsoin ja seurasin tarjottua linkkiä pitkin tähän videoon:

Tuosta sain sellaisen idean, että tuossa videolla kun on 1:27 laitettu rantaan tuollaisia tolppia tekemään jotakin, niin tuollaisilla voisi varmaan myöskin haitata erillaisia vesistönylityksiä, kun laitetaan tolppia rannalle tukoksi. Ei liene väliä onko kyseessä MBT joka ylittää ojaa tai uiva rynnäkkövaunu joka ylittää suurempaa vesistöä, niin tolpat siinä vastarannalla olisivat melkoinen riesa kun vaunu ei vedessä pääse kiihdyttämään tarpeeksi, että pystyisi työntämään noiden läpi.

 

[Tyrsky]

Yksi rauhanturvaaja kertoi aikanaan että kun oli palveluksessa tuolla entisen Jugoslavian alueella niin siellä oli paikalliset keksineet pirullisen tellun asennustavan. Olivat poranneet maahan reiän jonka pohjalle tellu laitettiin ja sitten siihen päälle laitettiin puutukin pätkä. Tämä siis sen vuoksi ettei näitä miinoja löydettäisi metallinpaljastimilla.

 

[skärdis]

En niin huolehdi armeijan ulkopuolisesta kalustosta koska sotavaltio ottaa mitä sotavaltio tarvitsee.

Tyhjästä on paha nyhjäistä, vaikka olisi minkälainen vääpeli käskemässä.

Tuollaiset porayksiköt eivät ole mitään jokapojan kaluja ja tuo alituspalvelukin näyttää tekevän heittokeikkaa koko valtakunnassa. Myöskään käyttäjäksi ei taida sopia kuka tahansa metsästä repäisty pioneeri vaan pitäisi käyttäjä koneen mukana. Miten lie nykypäivänä tuohon panostettu.

Luulenpa myös, että huoltovarmuuskeskuksella on tuollaisille porayksiköille jo varattua käyttöä energia-, vesihuolto- ja tietoliikennetoimintojen turvaamiseen.

 

[SJ]

Yksi rauhanturvaaja kertoi aikanaan että kun oli palveluksessa tuolla entisen Jugoslavian alueella niin siellä oli paikalliset keksineet pirullisen tellun asennustavan. Olivat poranneet maahan reiän jonka pohjalle tellu laitettiin ja sitten siihen päälle laitettiin puutukin pätkä. Tämä siis sen vuoksi ettei näitä miinoja löydettäisi metallinpaljastimilla.

Toimisi varmaankin TM-65:n tapauksessa, kun se voipi olla vaikea löytää metallinpaljastimella muutenkin ja jos joku olisi liikkeellä miinatutkaimen kanssa, niin sen puutukin löytänyt jantteri ei välttämättä vaivautuisi nostamaan tukkia pois montusta. Kysymys vaan kuuluu, että miten paljon tuo tellu mahtaisi menettää tehojaan, kun on kohtuullisen syvällä maassa.

Edit: Se miten tuollainen reikä porattaisiin maahan on sitten mielenkiintoisempi juttu, etenkin niille joiden tehtävä olisi asentaa yhdistelmä Tellu+REP+häväri jonnekin.

 

[Honcho]

Tuossa kun vanhana pioneerinä (jonka emäntä on muuten nimeltään Miina)

Priceless Niin räjähdysherkkä nainen ettei mikään perusjääkäri saatika tykkimies voi turvallisesti käsitellä...vaaditaan ammattimiehiä...

 

[Torrakko]

Tyhjästä on paha nyhjäistä, vaikka olisi minkälainen vääpeli käskemässä.

Tuollaiset porayksiköt eivät ole mitään jokapojan kaluja ja tuo alituspalvelukin näyttää tekevän heittokeikkaa koko valtakunnassa. Myöskään käyttäjäksi ei taida sopia kuka tahansa metsästä repäisty pioneeri vaan pitäisi käyttäjä koneen mukana. Miten lie nykypäivänä tuohon panostettu.

Luulenpa myös, että huoltovarmuuskeskuksella on tuollaisille porayksiköille jo varattua käyttöä energia-, vesihuolto- ja tietoliikennetoimintojen turvaamiseen.

Sitähän minä huolehdinkin. Vaikka ois kuin nappeja kauluksessa niin joku ovela yksilö piilottaa koneitaan eikä anna niitä armeijalle tuhottavaksi..

Tässä esimerkki miten hevosia otettiin:

Suomessa oli vuonna 1939 vain 53 000 autoa, kun niitä oli vuonna 2006 lähes kolme miljoonaa. Puolustusvoimien rauhanajan joukoilla oli syyskuussa 1939 käytössään 4700 hevosta, mutta vain 134 kuorma-autoa. Armeijan palvelukseen otettiin sodan aikana siviilistä noin 72 000 hevosta. Hevosten hankinnasta vastasivat alueittain määrätyt ottolautakunnat, jotka ottivat vastaan ja tarkistivat hevoset sekä tarvittavat ajoneuvot. Hevosella piti olla mukanaan tietyt varusteet ja jonkin verran rehuja. Suurin osa hevosista otettiin siviilistä ja ne saattoivat olla omistajilleen hyvinkin rakkaita.

Talvisodan aikana menehtyi 7200 hevosta. Huhtikuussa 1940 aloitettiin hevosten kotiuttaminen, sillä niitä tarvittiin kipeästi alkaviin kevään kylvötöihin. Välirauhan aikana hevosten määrää joukkojen organisaatioissa vähennettiin ja vastaavasti moottoriajoneuvojen määrää lisättiin, vaikka mahdollisuudet tähän olivatkin rajalliset. Hevosia tarvittiin edelleen. Kesäkuussa 1941 ennen jatkosotaa otettiin puolustusvoimien käyttöön 35 000 hevosta armeijan omien 9500 hevosen lisäksi. Sodan aikana otettiin vielä lisää 15 000 hevosta. Jatkosodan hyökkäysvaihe oli hyvin raskas ja hevosia nääntyi rasituksen tai heikon ravitsemuksen johdosta. Yhteensä jatkosodassa menetettiin noin 15 000 hevosta.

Sotaan pakko-otettiin myös autoja:

Suomen puolustusvoimilla oli ennen YH:n julistamista vain 95 henkilö- ja 134 kuorma-autoa sekä 85 ns. erikoisajoneuvoa. Siviilistä YH:n aikana pakko-otetut autot mukaan lukien oli kokonaismäärät marraskuussa 1939 nousseet 1 197 henkilö- ja 4 423 kuorma-autoon, joiden lisäksi puolustusvoimilla oli mm. 494 linja-autoa ja 186 moottoripyörää. Myöhemmin sodan aikana otettiin armeijan käyttöön siviilistä vielä noin 1000 kuorma-autoa, joista korjaamalla saatiin käyttöön noin 500 autoa. Ulkomailta saatiin sodan aikana hankituksi hieman yli 300 kuorma-autoa (Ruotsista 240 kpl ja Tanskasta lahjaksi 50 kpl). Lisäksi osa sotasaaliina saaduista n. 330:sta kuorma-autosta kunnostettiin jo sodan aikana joukkojen käyttöön.[26]

YH:n aikana moottoriajoneuvojen määrää pidettiin vielä turhankin suurena, mutta sotakokemusten myötä autojen tarve arvioitiin uudelleen aiempaa suuremmaksi ja lisähankintoja pyrittiin suorittamaan (mm. Yhdysvallat lupautui myymään Suomelle peräti 4 500 kuorma-autoa, mutta ne eivät ehtineet maahan sodan aikana.). Suomen autokanta oli vuonna 1939 kokonaisuudessaan noin 53 000 autoa, joista henkilöautoja oli noin 29 000 kpl ja muita autoja noin 24 000 kpl (joista noin 19 600 kuorma-autoa), joten henkilöautokannasta vain pieni osa päätyi puolustusvoimien käyttöön, mutta kuorma-autojen kokonaismäärästä armeijan palvelukseen päätyi noin neljännes (linja-autoista noin kuudesosa). Tämä aiheutti luonnollisesti hankaluuksia kotiseudun kuljetusten järjestämiselle ja siviilien liikkumiselle. Puolustusvoimien ottoteitse saaman moottoriajoneuvokaluston käyttöarvoa vähensi kaluston yleinen heikkokuntoisuus ja tavaton mallikirjavuus (eräänkin divisioonan käytössä olleessa kalustossa oli 21 erimerkkistä ajoneuvoa), joka asetti autojen huollon lähes ylivoimaisten vaikeuksien eteen esim. varaosien saatavuuden suhteen.

Sotataloudesta vielä pikkulainaus:

Sotien aikaisista valtiontalouden menoista on laadittu jälkikäteen melko tarkkojakin laskelmia, joiden mukaan Suomen valtion menot lähes kolminkertaistuivat talvisodan, välirauhan sekä jatko- ja Lapinsodan ajaksi vuoden 1938 menoihin verrattuna. Vuonna 1938 Suomen valtion menot olivat noin 5,1 miljardia markkaa (vuoden 2010 euroina noin 1,7 miljardia). Vuoden 1939 menot kasvoivat jo 7,5 miljardiin markkaan ja tämän jälkeen valtion menot olivat vuoden 1938 markoiksi muunnettuina tasoltaan 13–14 miljardia markkaa (4,3 miljardia – 4,7 miljardia vuoden 2010 euroa) vuoteen 1944 asti, jonka jälkeen niissä tapahtui pientä laskua vuonna 1945. [3]

Valtiontalouden menot nousivat pahimmillaan jopa 45 %:iin bruttokansantuotteesta, joista puolustusministeriön osuus ylitti lähes vuosittain 60 %:n rajan. Suomen kokonaistuotannosta ohjautui siis suoraan maanpuolustuksen tarpeisiin välittömästi noin neljännes, vaikka erilaisten sodasta johtuneiden menetysten/vaurioiden korvaamiseen ei sotien aikana käytetty juurikaan valtion varoja. Puolustusmenojen erittäin voimakas kasvu asetti valtiontalouden merkittävien haasteiden eteen, jonka rahoittamista kuvataan alempana artikkelissa.

Pitää myöntää että tuohon aikaan pystyi ottamaan rennommin koska infra ei ollut niin kehittynyttä ja ihmisten elämä ei ollut siitä kiinni.

 

[PSS]

Tyhjästä on paha nyhjäistä, vaikka olisi minkälainen vääpeli käskemässä.

Tuollaiset porayksiköt eivät ole mitään jokapojan kaluja ja tuo alituspalvelukin näyttää tekevän heittokeikkaa koko valtakunnassa. Myöskään käyttäjäksi ei taida sopia kuka tahansa metsästä repäisty pioneeri vaan pitäisi käyttäjä koneen mukana. Miten lie nykypäivänä tuohon panostettu.

Luulenpa myös, että huoltovarmuuskeskuksella on tuollaisille porayksiköille jo varattua käyttöä energia-, vesihuolto- ja tietoliikennetoimintojen turvaamiseen.

Tulipa mieleeni tapahtuma noin 20 vuoden takaa Jämsästä.
Tekivät kaapelialitusta tien ali hieman soiselle vanhan joenpohjan päälle rakennetulle tielle. Jotain meni pieleen alituskärki lähti painumaan keskellä tietä alas. Yrittivät vetää, mutta nyt se kallis kärki sitten irtosi ja jäi 17 metrin syvyyteen. Yhteys vakuutustoimistoon ja sieltä lupa katkaista tie ja alkaa kaivaa kärkeä ylös. Pääsivät jo 15 metrin syvyyteen, kun märkä pohja pakotti lopettamaan työt ja antamaan periksi.
Tästä voi päätellä, että saattavatpa olla hintavia pelejä nuo.

 

[Nurkantakanen]

https://twitter.com/x/status/869402442273894400

 

[c-paprut]

Tuosta sain sellaisen idean, että tuossa videolla kun on 1:27 laitettu rantaan tuollaisia tolppia tekemään jotakin, niin tuollaisilla voisi varmaan myöskin haitata erillaisia vesistönylityksiä, kun laitetaan tolppia rannalle tukoksi. Ei liene väliä onko kyseessä MBT joka ylittää ojaa tai uiva rynnäkkövaunu joka ylittää suurempaa vesistöä, niin tolpat siinä vastarannalla olisivat melkoinen riesa kun vaunu ei vedessä pääse kiihdyttämään tarpeeksi, että pystyisi työntämään noiden läpi.

Kerran mietin olisiko nousevat turvapilarit hyvä ja nopea viivästystaktiikka:

Jos tuollaisia olisi sopivissa pullonkauloissa, voisi toimia hidasteena. Vielä jokin täyttömekanismi pilarin pohjaan, että kun kerran on noussut, ei enää saa alas ja täytyy leikata.

Tosin voi olla, että saa pois tieltä vain räjäyttämällä... mutta voisi toimia muun häirinnän ohella.

 

[SJ]

Kerran mietin olisiko nousevat turvapilarit hyvä ja nopea viivästystaktiikka:

Jos tuollaisia olisi sopivissa pullonkauloissa, voisi toimia hidasteena. Vielä jokin täyttömekanismi pilarin pohjaan, että kun kerran on noussut, ei enää saa alas ja täytyy leikata.

Tosin voi olla, että saa pois tieltä vain räjäyttämällä... mutta voisi toimia muun häirinnän ohella.

Nuo ei taida olla sellaisia, mitä alettaisiin rakentamaan sodan sytyttyä, ellei sitten odoteta konfliktin kestävän kauan ja niiden olisi tarkoitus suojata jotakin takalinjan kohdetta. Mutta ei missään tapauksessa alettaisi asentamaan noita etenevän vihollisen reitille. Noilla pitäisi aina olla jokin rauhanajan tarkoitus.

 

[Tyrsky]

Nuo ei taida olla sellaisia, mitä alettaisiin rakentamaan sodan sytyttyä, ellei sitten odoteta konfliktin kestävän kauan ja niiden olisi tarkoitus suojata jotakin takalinjan kohdetta. Mutta ei missään tapauksessa alettaisi asentamaan noita etenevän vihollisen reitille. Noilla pitäisi aina olla jokin rauhanajan tarkoitus.

Tietyissä paikoissa noilla maasta nousevilla terästolpilla olisi jo nykypäivänä käyttötarkoitus yleisötapahtumien turvaamisessa, mutta tietysti tuokin tarve rajoittuu lähinnä vaan kaupunkikeskustoihin ja siellä on ihan erilaiset mahdollisuudet jo lähtökohtaisesti hidastaa vihua.

Lisäksi tuollaiset tolpat vaatinee aika paljon ylläpitoakin suhteessa hyötyyn (pl. kaupunkikeskustat) kun meidän kotomaan olosuhteet tuo jo aikamoisia vaatimuksia. Talvisin teitä suolataan ja hiekotetaan ja sinne väliin pääsee ties mitä töhnää joka kovettuu eli niitä pitäisi putsailla aika useinkin. Voin tietysti olla väärässä mutta tuollainen ongelma tuli mieleen kun nopeasti asiaa pohdin.

 

[Herman30]

Eikö saman asian ajaisi parin metrin syvyisiä reikiä ja sinne pudotettuja rautatiekiskoja pystyyn? Onhan ne helposti poistettavissa mutta ainakin vihollisen liike pysähtyy hetkeksi ja voihan ne olla myös miinoitettuja.

 

[SJ]

Tietyissä paikoissa noilla maasta nousevilla terästolpilla olisi jo nykypäivänä käyttötarkoitus yleisötapahtumien turvaamisessa, mutta tietysti tuokin tarve rajoittuu lähinnä vaan kaupunkikeskustoihin ja siellä on ihan erilaiset mahdollisuudet jo lähtökohtaisesti hidastaa vihua.

Lisäksi tuollaiset tolpat vaatinee aika paljon ylläpitoakin suhteessa hyötyyn (pl. kaupunkikeskustat) kun meidän kotomaan olosuhteet tuo jo aikamoisia vaatimuksia. Talvisin teitä suolataan ja hiekotetaan ja sinne väliin pääsee ties mitä töhnää joka kovettuu eli niitä pitäisi putsailla aika useinkin. Voin tietysti olla väärässä mutta tuollainen ongelma tuli mieleen kun nopeasti asiaa pohdin.

Kaupungeissa ja mahdollisesti isommilla teillä (sillat?) noilla voisi olla paikkansa, mutta niiden käyttö vaatisi että niiden olemassaolon voidaan perustella rauhanaikana.

 

[Tyrsky]

Kaupungeissa ja mahdollisesti isommilla teillä (sillat?) noilla voisi olla paikkansa, mutta niiden käyttö vaatisi että niiden olemassaolon voidaan perustella rauhanaikana.

Siltatullit? :-D

 

[c-paprut]

Eikö saman asian ajaisi parin metrin syvyisiä reikiä ja sinne pudotettuja rautatiekiskoja pystyyn? Onhan ne helposti poistettavissa mutta ainakin vihollisen liike pysähtyy hetkeksi ja voihan ne olla myös miinoitettuja.

Lähinnä ajattelin, että tolpilla pystyisi haittaamaan liikkumista heti ensi metreillä, jolloin ei ole aikaa/mahdollisuutta rakentaa esteitä.

 

[SJ]

Eikö saman asian ajaisi parin metrin syvyisiä reikiä ja sinne pudotettuja rautatiekiskoja pystyyn? Onhan ne helposti poistettavissa mutta ainakin vihollisen liike pysähtyy hetkeksi ja voihan ne olla myös miinoitettuja.

Ratakisko tuskin kestää panssarivaunua, mutta teräsprofiili on halpaa, joten tukevampi tolppa voidaan järjestää. Ja uskoakseni homman voisi hoitaa paaluttamalla, eli kone junttaa tolpan haluttuun syvyyteen.

 

[SJ]

Lähinnä ajattelin, että tolpilla pystyisi haittaamaan liikkumista heti ensi metreillä, jolloin ei ole aikaa/mahdollisuutta rakentaa esteitä.

Eli tarkoitatko, että raja-asemalla olisi tolpat jo valmiiksi asennettuna? Tämä olisi varmaankin mahdollista, mutta onkohan mikään raja-asema sellaisessa paikassa, että vihollinen ei pääse ohi? Sinne asemalle ei kukaan jää tekemään mitään merkittävää vastarintaa, etenkään jos vihollinen on päässyt jo ohi.

Lisäksi noissa on myös samat ongelmat mitä muilla kiinteillä linnoitteilla, eli vihollinen saa niiden sijainnit selville ja osaa varautua etukäteen.

 

[c-paprut]

Eli tarkoitatko, että raja-asemalla olisi tolpat jo valmiiksi asennettuna? Tämä olisi varmaankin mahdollista, mutta onkohan mikään raja-asema sellaisessa paikassa, että vihollinen ei pääse ohi? Sinne asemalle ei kukaan jää tekemään mitään merkittävää vastarintaa, etenkään jos vihollinen on päässyt jo ohi.

Lisäksi noissa on myös samat ongelmat mitä muilla kiinteillä linnoitteilla, eli vihollinen saa niiden sijainnit selville ja osaa varautua etukäteen.

Sillat ja metsäalueiden läpi menevät tiet olivat ajatuksena. Kunhan ohi ei pääse helpolla.

Tolpat voisi myös sijoittaa siinä mielessä vittumaisesti, että niiden sijainnin tietäminen ei auttaisi kovin paljon. Esimerkiksi sillan päässä olevien tolppien tuhoaminen ilmasta voi olla vaikeaa ilman samalla tuhoamatta itse siltaa. Mutta olisi kyllä huvittavaa, jos vihollisen omat ilmavoimat tuhoaisia siltoja joukkojensa edestä.

Metsäalueilla tolpat voisi sijoittaa kurveihin ja alamäkiin, jolloin ainakaan tankit ei voisi pamautella niitä pois etäisyydeltä, vaan jonkun täytyisi pysähtyä niitä tuhoamaan. Ja jos tolpat ei paljon maksa, niin niitä voisi asentaa sattumanvaraisesti pidemmälle matkalle, jolloin käytännössä pitäisi pommittaa koko tie, jos haluaa niistä eroon ennen kuin maajoukot saapuvat paikalle.

Mutta tämä ei ole mitään syvällisesti ajateltua teoriaa. Tuli vain mieleen, että nuo toimisivat ensimmäisten hetkien paniikkihidasteena ja alkutaistelujen tukena.

Edit: Tuli myös mieleen, että alhaalla oleva tolppa voi olla vaikea tuhota. Täytyisi päästä tykistöllä tai ohjuksella niin syvälle, että tuhoaisi nostomekanismin tai lyhentäisi tolppaa niin paljon, että nostettuna sen yli pääsisi.

Edit: Niiin, eihän noita tarvitse pintaan asentaan. Asentaa asfaltin alle, jolloin vihollistiedustelunkin on vaikeampi saada selville missä ne on. Ja vaikkei mitään asentaisi, vuotaisi julkisuuteen, että aikoo sellaisia asentaa, jolloin vihollistiedustelun täytyy alkaa tarkkailemaan Suomen tietöitä. Lähettää vaikka silloin tällöin armeijan rekan työmaalle ja käskee pystyttään teltan työstettävän tieosuuden päälle ja pelaavan korttia päivän, jotta satelliittikuvissa näkyy jotain epäilyttävää. Vähän kotikutoista masirovkaa.