Liikkuvuus vastaan kaikki muu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Second
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Militaryphotos sivustolla on muutamalla keskustelijalla on omakohtaista kokemusta.


Get Lighter Body Armor? Hang 30lbs of Land Warrior fax machines off Joe to compensate. Smaller Lighter Helmet? Add Kevlar neck pads to replace the PASGT neck protection. IBA supposed to be Modular, commanders decide every piece will be worn at all times to include DAPS inserts/outserts, Side SAPI's, you name it. At one time Gunners had to wear Wiley-X Ballistic Glasses along with Ballistic Goggles while in the turret, all of whihc does nt give one the best vision to engage the enemy but works for the Risk Assessment worksheet.

Then units add to it. Official Basic Load is 7 30rd Magazines (210 rounds) in Baghdad we carried Minimum 15 mags on us, with reserve mags, ammo in assault packs.

I carried an MBITR and a PRR radio
AN/PVS-14
15 Mags
1 Thermite
2 Frags
1 M8 Smoke
Water 3L min
Medical stuff
Randall Mk.14
gerber tool
and that was the Minimum when I dismounted, at times I carried variously, a Shotgun and ammo, Exspray kits, folding litters, Spotting scopes, and M240 with ammo, an M14 with ammo, a PACBOT and controller unit, etc.


I was wearing a vest, side plates, groin & neck protector, shoulder guards, ACH w/nape protector, 9 rifle mags, first aid kit, M-4 (with CCO, foregrip, PEQ-2, surefire), pistol holster, pistol, 3 mags, knife, multi-tool, two flex cuffs, camel back, gloves, surefire, eye pro, accessory pouch, the sh*t load of paperwork they want you to carry on you, gloves, MBTIR, NVG, plus whatever else I needed to carry.
http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?187604-U.S.-Army-Looks-to-Lighten-Troops-Load
 
1700-luvun linjataktiikka

Mosuri kirjoitti:
Vielä 90-luvun alussa jalkaväen hyökkäys suoritettiin ketjussa syöksyen ja viimeiset 50 metriä rynnäköitiin pistin tanassa ja kauheasti karjuen. Ohjesäännöt ovat kuitenkin muuttuneet, mutta vanhemmat reserviläiset muistavat varmasti kuinka hyökkäämistä harjoiteltiin jäätyneellä suolla tai jopa järven jäällä varusmiesaikana. Vääpeleiden kunnia-asiana oli saada hyökkäysryhmitys pysymymään suorassa ketjussa... Hyökkäystapana se oli melkoisen mekaaninen ja vihollinen olisi kyllä tajunnut tilanteen muutamassa sekunnissa hyökkäyksen alettua. Ilmeisesti kuitenkin luotettiin siihen, että vastustaja olisi kypsytetty epäsuoralla?

Ei siinä mitään kyllä tuollainen toimintapa on joissain olosuhteissa ihan hyväkin. Esimimerkiksi jos vihollinen pääsee väijyttämään marssilla olevan osaston ja selän takana on vesistö.

Se mitä Setämies sanoi maaston käytöstä pitää varmasti paikkansa. Ylipäätänsä pitäisi opettaa miehet käyttämään huomattavasti enemmän maastoa. Harjoituksissa on käynyt kyllä ilmi, että on mahdollista piiloutua "tasaiseen" maastoon esim. kanervikkoon nopeastikkin kun ryhmää ajetaan takaa. Myös suojapaikkojen tai poteroiden rakentamisessa se oikean paikan löytäminen näyttelee jopa tärkeintä osaa.

Voisin sanoa, ettei ainakaan kaikissa prikaateissa toimittu näin enää 1980-luvullakaan. Syöksymään opetettiin ja sitä harjoiteltiin riittävän monta tuntia, että jokainen varmisti varusteensa, katsoi, koska syöksyy, mihin heittäytyy ja mistä toisesta kohdasta lähtee uudelleen liikkeelle.

Miten heikkoa sotilasopetus on voinut taktisesti olla vielä 1990-luvulla ennen akateemikkoja ja syväjohtamista?
 
Kestävyys

Second kirjoitti:
Asevelvolliset yleensä vihaa enemmän marsseja kuin taisteluharjoituksia. Marsseilla on pakko pysyä joukon mukana ja jos alisuorituu niin sen näkee välittömästi. Taisteluharjoituksissa heikommallakin fysiikalla pysyy mukana, kun pysyttelee vain omalla mukavuusalueella. Aika harva kentällä (pois lukien kouluttajat) katsoo että Jääkäri N.N juoksee vain 5 metriä sekunnissa kun hänen pitäisi juosta 7 metriä sekunnissa, ylös nousukin näyttää enemmän emakon astumiselle kuin räjähtävälle jaloilleen nuosemiselle.

Marssien tarkoitus on kehittää marssikestävyyttä ja yleensä tahtia pyrkivät määräämään ne pitkäjalkaisimmat. Marsseilla kymmeneen tai kahteenkymmeneen kilometriin tapahtuu harvoin mitään järkevää tai kehittävää.
 
Back
Top