Linnoittaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pstsika
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Herman30 kirjoitti:
Laivakontit eivät kestä maan painoa katon päällä sellaisenaan, vaativat lisävahvistusta. Mythbustereilla oli jakso jossa hautasivat kontin, eivät ehtineet kovin paljon maata laittaa päälle kun seinät antoivat periksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Se ei tainnut olla metallikontti, vaan ainakin osa seinistä oli vaneria.
 
Old Boy kirjoitti:
Ennen meillä sentään oli kokonainen pst -pataljoona. Kun se lakkautettiin käytiin ihan samat keskustelut pst:n merkityksestä ja väheksymisestä. Sekä muistutettiin pst:n olevan kaikkien aselajien toimintaa.
Aikaa tästä on kulunut 30 vuotta.
Klikkaa laajentaaksesi...

CV9030FIN kirjoitti:
Et lukenut aikasempia viestejäni?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä mä ne luin ja olen siis ihan samaa mieltä. Tuli vaan vahingossa laadittua kaksimielinen teksti. Siinä olivat pst-miehet oikeassa 30 v sitten, että kun aselajin tutkimus- ja kehitys loppuu oman patl mukana
jatkuu alamäki tulevaisuudessa edelleen.
 
Old Boy kirjoitti:
Kyllä mä ne luin ja olen siis ihan samaa mieltä. Tuli vaan vahingossa laadittua kaksimielinen teksti. Siinä olivat pst-miehet oikeassa 30 v sitten, että kun aselajin tutkimus- ja kehitys loppuu oman patl mukana
jatkuu alamäki tulevaisuudessa edelleen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tietaako kukaan onko Parolan HamJP:ssa viela PstK? Vietin virkistavan alokaskauden meinaan siella, ja siita vaunutalleilta tien yli HamJP:n Pst-Aukkiin...
 
Fremen kirjoitti:
Tietaako kukaan onko Parolan HamJP:ssa viela PstK? Vietin virkistavan alokaskauden meinaan siella, ja siita vaunutalleilta tien yli HamJP:n Pst-Aukkiin...
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole HämJP:tä eikä ole PstK:takaan.
HämJP lakkasi olemasta joukko-yksikkönä 1. tammikuuta 2003 jolloin se ja PsvP yhdistettiin Hämeen Panssaripataljoonaksi eli HämPsP:ssi.
PstK lakkautettiin muistaakseni 1999 ja liitettiin PsTiedK:n joka sekin lakkautettiin 2002.
 
CV9030FIN kirjoitti:
Ei ole HämJP:tä eikä ole PstK:takaan.
HämJP lakkasi olemasta joukko-yksikkönä 1. tammikuuta 2003 jolloin se ja PsvP yhdistettiin Hämeen Panssaripataljoonaksi eli HämPsP:ssi.
PstK lakkautettiin muistaakseni 1999 ja liitettiin PsTiedK:n joka sekin lakkautettiin 2002.
Klikkaa laajentaaksesi...
No johan on... olen kaynyt Parolassa kerran sodessakin kylla 2003 jalkeen, olis pitanyt varmaan haahuilla katsomaan josko on viela kultainen torvi vihrealla veralla vaunu-kassun seinassa... harmi, oli hyva joukko-osasto ainakin omasta mielestani.
MTLB:sta nyt ei voi muuta mielta olla kuin etta ihanaa, kaikki yli 185cm pitkat rakastaa sotakyparaansa sen jalkeen, ja pidettakoon se ikuisesti varusmieskaytossa! Itse asiassa kaikki suomalaiset ansaitsevat kunnon yrjo-kyydit neuvosto-mersussa... vaunusikaa!

(A)siattomat alkoon vaivautuko :D.
 
Linnoittamiskonsepti 2015.
SUOJA 2015 -harjoituksen yksi tulos: 40 siviilirakennusmiestä rakensi, kaksi vuoroa, 5 vkr putkeen = 242 linnoitetta. 17 hengen reserviläisistä koottu Linnoittamistoimisto johto-osineen merkitsi ja rakennutti, operatiivinen puoli suunnitteli. Näyttää aika pirun hyvin toimivalta systeemiltä, kannattaa perehtyä.
Siltä osin voi käsitellä, kunhan julkaistuihin lähteisiin perustaa keskustelunsa.

http://www.saimia.fi/docs/ajankohta...rja/Yhteiskunnan_rakenteiden_turvallisuus.pdf
http://docplayer.fi/15326646-Karjalan-prikaatin-kilpi.html#show_full_text sivu 20
 
Tuosta PST:n merkityksestä mistä oli puhe...olisiko Suomalaisessa prikaatissa tarvetta panssarintorjuntapataljoonalle, tai vaikka parille panssarintorjuntaohjusjoukkueelle per pataljoona?
 
CV9030FIN kirjoitti:
Toimii tuossakin ja mm KV-operaatoissa ns. sheltterit useinmiten rakennetaan konttien ympärille. MUTTA eräät PV:n logistikot ovat laskeneet että tyypillisenä arkipäivänä Suomessa (niin uskomattomalta kun se kuulostaakin kun katsoo mm. satamia) ei ole riittävästi merikontteja saatavilla ihan kaikkiin tarvittaviin SA logistiikan tarpeisiinkaan ja mm. siksi meillä ei linnottaminen perustu näihin konttiratkaisuihin pl. eräät komentopaikat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Merikonteista puhuttaessa pitää myös muistaa, että konttikalusto on jonkun rahanarvoista omaisuutta. Suurimman osan satamien konttipinoista omistavat ulkomaiset varustamot. Täyden sodan oloissa tällä ei liene niin merkitystä, mutta tilanteen kiristyessä ei välttämättä ole fiksuin peliliike alkaa takavarikoida varustamoiden kalustoa valtion tarpeisiin. Meriliikenne on kuitenkin meille elintärkeää, eikä sitä parane mennä häiritsemään ennen aikojaan.
 
Mää ihmettele kyllä kauhiast kommentoinnin vähäisyyttä Linnoittamiskonsepti 2015:sta.
Siis on otettu käyttöön täysin uusi tapa linnoittaa, ja sitä testattiin tuossa harjoituksessa viestissä 186.
Homman nimi näyttäisi olevan nopeammin ja enemmän. Ja kanssa ovat onnistuneet siinä.
 
JR49 kirjoitti:
Mää ihmettele kyllä kauhiast kommentoinnin vähäisyyttä Linnoittamiskonsepti 2015:sta.
Siis on otettu käyttöön täysin uusi tapa linnoittaa, ja sitä testattiin tuossa harjoituksessa viestissä 186.
Homman nimi näyttäisi olevan nopeammin ja enemmän. Ja kanssa ovat onnistuneet siinä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ehkä on parempi että näistä hommista ei enään keskustella täällä.
 
Linnoittaminen ei todellakaan ole nykypäivän juttu, mutta tutkimusta asiasta pitäisi säännöllisin väliajoin tehdä. Nykypäivänkin taistelussa Maginot Linja olisi kuitenkin iso hyöty, linnoitukset eivät vain ole lähelläkään rahan arvoisia tällä hetkellä, jokainen penni on tällä hetkellä parempi käyttää esim panssareihin. Mutta eihän linnoituksien vahvuus taistelukentällä mihinkään ole muuttunut, kunhan linnoitus vaan on nykyaikainen. Ja nykyaikaisen linnoituksen rakentaminen ja ylläpito olisi liian kallista jotta siitä olisi mitään vastinetta rahalle.
 
TheRomanRuler kirjoitti:
Linnoittaminen ei todellakaan ole nykypäivän juttu, mutta tutkimusta asiasta pitäisi säännöllisin väliajoin tehdä. Nykypäivänkin taistelussa Maginot Linja olisi kuitenkin iso hyöty, linnoitukset eivät vain ole lähelläkään rahan arvoisia tällä hetkellä, jokainen penni on tällä hetkellä parempi käyttää esim panssareihin. Mutta eihän linnoituksien vahvuus taistelukentällä mihinkään ole muuttunut, kunhan linnoitus vaan on nykyaikainen. Ja nykyaikaisen linnoituksen rakentaminen ja ylläpito olisi liian kallista jotta siitä olisi mitään vastinetta rahalle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Linnoittamisella tarkoittanet ihan sitä kunnollista linnoittamista, etkä kenttälinnoittamista?
 
Onko korsussa turvallisempaa kuin AMV:n kyydissä?

Tähtinen said:
Passiivisen suojan menetelmistä Georgian sodan keskeisin havainto liittyy uudistetun taistelutavan linnoittamiskonseptiin. Uudistetussa taistelutavassa pyritään välttämään paikallaan olevia vahvasti linnoitettuja puolustusasemia, koska niiden tuhoaminen tulenkäytöllä on helppoa. Georgian sodassa kuitenkin ainoa alue, jossa puolustavat joukot eivät kokeneet kovia tappioita ja menettäneet taistelutahtoaan, oli Kodorin solan alue, joka oli ainoa vahvasti linnoitettu alue koko taistelutilassa. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko linnoitetut ja paikallaan pysyvät joukot sittenkään niin helposti tuhottavissa kuin vallitseva käsitys antaa ymmärtää. Ja ky-keneekö heikosti linnoitettu tai siirtyvä joukko säilyttämään taistelutahtonsa, kun sitä vastaan isketään kineettisen vaikuttamisen järjestelmillä. Georgian lyhyen sodan kokemusten mukaan ainoa riittävä suoja puolustaville joukoille oli hyvin rakennettu linnoite. Tässä on huomioitava, että venäläisiltä puuttui käytöstään täsmäaseet, jolloin vaikuttamiseen käytettiin aluevaikutteisia aseita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Georgian sodan tarkastelu strategisen iskun toteutusperiaatteiden ja torjunnan näkökulmasta
Tähtinen, Janne (2013-06)
Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310026454http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/92637/Y2681_TähtinenJP_YEK56.pdf?sequence=2

http://maanpuolustus.net/threads/georgian-sodan-opetukset.838/page-9#post-118973
 
TheRomanRuler kirjoitti:
Ja nykyaikaisen linnoituksen rakentaminen ja ylläpito olisi liian kallista jotta siitä olisi mitään vastinetta rahalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
??? Hyvin tehty linnoitus vaatii vain vähän huoltoa ja ovat ylläpito kustannuksiltaan osittain jopa halvempia kuin pinnalle tehty kylmävarasto koska senaattikiinteistö.
 
kertakenttään kirjoitti:
Siis ne tonnien painoiset, jotka nostetaan jollain kuormaajalla paikalleen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Enemmän tarkoitin niitä betonipoteron osia, ellen ole väärässä, niin jossakin mainittiin niiden painavan vain 100kg. Ja muutenkin, jos käytettävissä on kaivinkone, niin mikä estäisi tekemästä vaikka kaivorenkaista jotakin tälläistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Norcon_pillbox Huomatkaa, että noissa kuvissa näkyy ainoastaan se betonirengas, varsinaisessa bunkkerissa tulisi olla myös hiekkasäkkeja tms. renkaan päällä ja ympärillä. Tuollainen pesäke on korkeintaan partion kokoiselle porukalle sopiva, joten jos noita aletaan korkkaamaan täsmäaseilla, niin vihollisella on ongelma,
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top