Linnoittaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pstsika
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
http://www.saimia.fi/docs/ajankohta...rja/Yhteiskunnan_rakenteiden_turvallisuus.pdf, tuolta voi diat 30-32 katsoa, jotta tietää mistä puhutaan. Edelleenkään en keksi miten joku raskasosalinnoite olisi kallis ylläpitää. Mietitään jotain Salpalinjan linnoituksia, niin nehän ovat käytännössä ilmaisia ylläpitää. Ei LVI:tä, ei sähköjä, ei asukkaita, ei haittaa vaikka hieman kosteaa olisi. Etukäteen linnoittamisessa on vaan se paha puoli, että se paljastuu ja antaa osvittaa mitä milläkin alueella aiotaan tehdä. Jos linnoitteita aletaan tekemään niin niitä on tehtävä ihan hitsisti, jotta vihollinen ei saa selvää kuvaa omista aikeistamme. Kertokaa tuo ylläkuvattu tilanne, jossa viidessä päivässä pieni porukka rakensi 242 linnoitetta, vaikka nyt kolmellakymmenellä. Yli 7000 erilaista linnoitetta pitkin X-Karjalaa, koska pohjoisesta hyökkäävä vihollinen haluaa katkaista maayhteyden ystävälliseen Vihreään valtioon idässä.
 

Suomen Sotilas

4 hrs ·

Suomalaisen betoniteollisuuden ylijäämäbetoni valetaan PV-Betonimoduuleiksi, joita sitten voidaan käyttää taistelukentän suojarakentamisessa.
Betonimoduuleista voi rakentaa nopeasti ja joustavasti ennalta suunniteltuja suojarakenteita käyttäen apuna tavanomaisia rakennustyökoneita ja -välineitä. Ylijäämäbetonin käyttäminen vähentää osaltaan betonintuotannon ympäristövaikutuksia. Lisäksi se on kustannustehokas tapa tuottaa suuria määriä valmiusrakentamismateriaalia, Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta kerrotaan.
Valmiusrakentamisessa moduuleista voidaan koota helposti ennalta suunniteltuja rakennelmia joukkojen ja materiaalin suojaksi
Betonifirmojen yhteinen Betonia Oy koordinoi ylijäämäbetonista valmistettujen moduulien tuotannon ja varastoinnin Puolustusvoimien tarpeisiin.
Järjestelyn tavoitteena on luoda betonimoduuleille mahdollisimman laaja valtakunnallinen toimittajaverkosto kotimaisten betoniteollisuusyritysten piirissä.
//pm

Ylijäämäbetoniharkkoja hyödynnetään valmiusrakentamisessa​

Puolustusvoimien logistiikkalaitos
4.3.2021 11.24
TIEDOTE
Kaivinkone nostaa betonimoduulia. Vieressä betonimoduuleista koottu suojarakenne
Kotimainen betoniteollisuus valmistaa ylijäämäbetonimoduuleita Puolustusvoimien käyttöön. Valmiusrakentamisessa moduuleista voidaan koota helposti ennalta suunniteltuja rakennelmia joukkojen ja materiaalin suojaksi.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja kotimainen betoniteollisuus ovat käynnistäneet yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on hyödyntää ylijäämäbetonia taistelukentän suojarakentamisessa. Tuloksena syntyi kotimaisen teollisuuden valmistama betonimoduuli, joilla voidaan tuottaa nopeasti ja helposti suojaa Puolustusvoimien joukoille ja materiaalille.
Betonia Oy:n ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen välinen palvelusopimus solmittiin vuonna 2020, ja se kattaa betoniteollisuuden valutyöstä ja rakennustyömailta jäävät ylijäämäbetonista valmistettavat betonimoduulit sekä niiden tuottamiseen liittyvät palvelut vuoteen 2024 asti. Sopimuksen arvo on kaksi miljoonaa euroa.
Tarkoitusta varten Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja alan teollisuuden yhteistyönä on kehitetty erityinen PV-Betonimoduuli. Moduulin tuotannossa on huomioitu Puolustusvoimien valmiusrakentamisen vaatimukset. Betonimoduuleista voi rakentaa nopeasti ja joustavasti ennalta suunniteltuja suojarakenteita käyttäen apuna tavanomaisia rakennustyökoneita ja -välineitä. Ylijäämäbetonin käyttäminen vähentää osaltaan betonintuotannon ympäristövaikutuksia. Lisäksi se on kustannustehokas tapa tuottaa suuria määriä valmiusrakentamismateriaalia.
Betonia Oy koordinoi betoniteollisuuden yritysten ylijäämäbetonista valmistettujen moduulien tuotannon ja varastoinnin Puolustusvoimien tarpeisiin. Järjestelyn tavoitteena on luoda betonimoduuleille mahdollisimman laaja valtakunnallinen toimittajaverkosto kotimaisten betoniteollisuusyritysten piirissä.
Lisätietoja:
Valmiusrakentamispäällikkö majuri Sauli Hongisto, Puolustusvoimien logistiikkalaitos, p. 0299 800 (vaihde)
Tiedottaja Ville Tuokko, Puolustusvoimien logistiikkalaitos, p. 0299 800 (vaihde)

 
Tarvitseeko noissa yhtään raudoituksia taikka sidosaineita, vai onko ne suunniteltu siten että ne voidaan myös mahdollisesti purkaa?
 

Suomen Sotilas

4 hrs ·

Suomalaisen betoniteollisuuden ylijäämäbetoni valetaan PV-Betonimoduuleiksi, joita sitten voidaan käyttää taistelukentän suojarakentamisessa.
Betonimoduuleista voi rakentaa nopeasti ja joustavasti ennalta suunniteltuja suojarakenteita käyttäen apuna tavanomaisia rakennustyökoneita ja -välineitä. Ylijäämäbetonin käyttäminen vähentää osaltaan betonintuotannon ympäristövaikutuksia. Lisäksi se on kustannustehokas tapa tuottaa suuria määriä valmiusrakentamismateriaalia, Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta kerrotaan.
Valmiusrakentamisessa moduuleista voidaan koota helposti ennalta suunniteltuja rakennelmia joukkojen ja materiaalin suojaksi
Betonifirmojen yhteinen Betonia Oy koordinoi ylijäämäbetonista valmistettujen moduulien tuotannon ja varastoinnin Puolustusvoimien tarpeisiin.
Järjestelyn tavoitteena on luoda betonimoduuleille mahdollisimman laaja valtakunnallinen toimittajaverkosto kotimaisten betoniteollisuusyritysten piirissä.
//pm

Ylijäämäbetoniharkkoja hyödynnetään valmiusrakentamisessa​

Puolustusvoimien logistiikkalaitos
4.3.2021 11.24
TIEDOTE
Kaivinkone nostaa betonimoduulia. Vieressä betonimoduuleista koottu suojarakenne
Kotimainen betoniteollisuus valmistaa ylijäämäbetonimoduuleita Puolustusvoimien käyttöön. Valmiusrakentamisessa moduuleista voidaan koota helposti ennalta suunniteltuja rakennelmia joukkojen ja materiaalin suojaksi.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja kotimainen betoniteollisuus ovat käynnistäneet yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on hyödyntää ylijäämäbetonia taistelukentän suojarakentamisessa. Tuloksena syntyi kotimaisen teollisuuden valmistama betonimoduuli, joilla voidaan tuottaa nopeasti ja helposti suojaa Puolustusvoimien joukoille ja materiaalille.
Betonia Oy:n ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen välinen palvelusopimus solmittiin vuonna 2020, ja se kattaa betoniteollisuuden valutyöstä ja rakennustyömailta jäävät ylijäämäbetonista valmistettavat betonimoduulit sekä niiden tuottamiseen liittyvät palvelut vuoteen 2024 asti. Sopimuksen arvo on kaksi miljoonaa euroa.
Tarkoitusta varten Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja alan teollisuuden yhteistyönä on kehitetty erityinen PV-Betonimoduuli. Moduulin tuotannossa on huomioitu Puolustusvoimien valmiusrakentamisen vaatimukset. Betonimoduuleista voi rakentaa nopeasti ja joustavasti ennalta suunniteltuja suojarakenteita käyttäen apuna tavanomaisia rakennustyökoneita ja -välineitä. Ylijäämäbetonin käyttäminen vähentää osaltaan betonintuotannon ympäristövaikutuksia. Lisäksi se on kustannustehokas tapa tuottaa suuria määriä valmiusrakentamismateriaalia.
Betonia Oy koordinoi betoniteollisuuden yritysten ylijäämäbetonista valmistettujen moduulien tuotannon ja varastoinnin Puolustusvoimien tarpeisiin. Järjestelyn tavoitteena on luoda betonimoduuleille mahdollisimman laaja valtakunnallinen toimittajaverkosto kotimaisten betoniteollisuusyritysten piirissä.
Lisätietoja:
Valmiusrakentamispäällikkö majuri Sauli Hongisto, Puolustusvoimien logistiikkalaitos, p. 0299 800 (vaihde)
Tiedottaja Ville Tuokko, Puolustusvoimien logistiikkalaitos, p. 0299 800 (vaihde)

Näitä tulee tuhansia vuosittain ja ovat ilmaisia.
( saa helposti, vähän tukevamman esteen vaikka tielle (~300kg kpl)
concrete-sleepers-4481801_960_720.jpg
 

Liitteet

  • 1614973569887.jpeg
    1614973569887.jpeg
    7.2 KB · Luettu: 26
1/21 Betoni lehdessä oli parempi kuva betoni-legosta, reikiä noissa näyttäisi olevan joten legoseinää kai voi vahvistaa kiinni valettavilla pystysaumaraudoilla?
99_original_file_I2.jpg

Eikä tartte valaakaan vaan sivuttainen sidos syntyy pelkästä tangosta sekä noista nystyistä ja tietysti harkon massasta. Rakenne on varmaankin tarkoitettu nopeasti pystytettäviin ja vähemmän pysyviin suojarakenteisiin.
 
Eikä tartte valaakaan vaan sivuttainen sidos syntyy pelkästä tangosta sekä noista nystyistä ja tietysti harkon massasta. Rakenne on varmaankin tarkoitettu nopeasti pystytettäviin ja vähemmän pysyviin suojarakenteisiin.
Verrokkirakenne olisi ilmeisesti joku soralla täytetty suursäkki tms.
 
1/21 Betoni lehdessä oli parempi kuva betoni-legosta, reikiä noissa näyttäisi olevan joten legoseinää kai voi vahvistaa kiinni valettavilla pystysaumaraudoilla?

Pitipähän kysyä päivänselvää, mutta kysympähän varmistaakseni: Eli tuohan tarkoittaa sitä, että PV tuottaa noita pikkuhiljaa varastoon jemmaan?

Kysyn ihan sillä, että ajattelin erästä keskustelua mikä täällä käytiin taannoin. Siinä tuli esille, että kaivoksilta/louhoksilta voisi saada graniitti möhkäleitä lähes pois kanto hintaan kunhan niiden ei tarvitse olla parasta laatua. Olisiko siis mitään järkeä jemmata myös niitä?
 
Nuohan lakoavat kuin Jokisen eväät jos lähellä räjähtää. Pitäisi olla vaikka salvokset niin nurkat kestäisivät kasassa.
Ei ihan helpolla liiku kun kouralla pudottelee ristikkäin (sikin sokin).

Koska ovat raudoitettuja niin vaikka katkeavat eivät osat irtoa soistaan.
Eikä näihin käytetty betoni ole kaikkein huonointa laatua.

Kuvassa näkyy muuten kätevä kuljetus levitys väline.

34ratap%C3%B6lkyt2.jpg
 
Minä olen linnoittanut aikoinani katetun taistelijaparin poteron periaatteessa samantyyppisistä betonipilareista. Siitä oli joskus keskusteluakin täällä, postasin vanhan valokuvani siitä.
Tosin ne taisivat olla lyhyempiä. Poteron sisälle neljään nurkkaan joku järeä pystypaalu, joka surrataan kiinni maahan muutaman metrin päähän metrin syvyyteen, ja nuo ladotaan sitten kerroksittain.
Kyllä onnistuu. Joskin vaatii ison kuopan (koneapu) ja siirtoon samaten kone, mikä voisi hyvinkin olla tuo tuossa ylhäällä Ottovillen postauksessa.
Vaan hidasta hommaa, mutta jos muuta ei ole, niin periaatteessa mahdollista.

Miten pitkiä nuo on @Ottoville ? Tulee mieleen nykyinen nopeampi tyyli, jossa kaapaistaan korpraalin kulmaraudan muotoinen kaivanto kaivurilla, ja puolet siitä katetaan. Nuohan voisi soveltua sellaisen kaivannon kattamiseen ladottuna kahteen kerrokseen, ettei välejä jää.
 
Minä olen linnoittanut aikoinani katetun taistelijaparin poteron periaatteessa samantyyppisistä betonipilareista. Siitä oli joskus keskusteluakin täällä, postasin vanhan valokuvani siitä.
Tosin ne taisivat olla lyhyempiä. Poteron sisälle neljään nurkkaan joku järeä pystypaalu, joka surrataan kiinni maahan muutaman metrin päähän metrin syvyyteen, ja nuo ladotaan sitten kerroksittain.
Kyllä onnistuu. Joskin vaatii ison kuopan (koneapu) ja siirtoon samaten kone, mikä voisi hyvinkin olla tuo tuossa ylhäällä Ottovillen postauksessa.
Vaan hidasta hommaa, mutta jos muuta ei ole, niin periaatteessa mahdollista.

Miten pitkiä nuo on @Ottoville ? Tulee mieleen nykyinen nopeampi tyyli, jossa kaapaistaan korpraalin kulmaraudan muotoinen kaivanto kaivurilla, ja puolet siitä katetaan. Nuohan voisi soveltua sellaisen kaivannon kattamiseen ladottuna kahteen kerrokseen, ettei välejä jää.
Betonihirsipoteron nimellä on ainakin ohjesäännöissä valmislinnoitetyyppi olemassa. Ratapölkkyihin tai teräsbetonipaalujen hukkapätkiin verraten se poikkeaa siinä että palikoissa on salvokset jolloin niistä kasattu kehikko on nurkistaan jäykkä rakenne eikä "sikin sokin" ladottu random-rytökasa jota @Ottoville tuossa edellä esitti.

Toki ratapölkkykasan tai betonipaalun taakse voi aina suojautua. 20-30 cm betonia ei koskaan ole huonosta jos suojaa kaivataan.
 
teräsbetonipaalujen hukkapätkiin verraten se poikkeaa siinä että palikoissa on salvokset jolloin niistä kasattu kehikko on nurkistaan jäykkä rakenne
Meillä se oli enempi hukkapätkä-tyyppisistä rakentamista. Salvokset olisi tarvittu ehdttomasti, tekemään rakenteesta tukeva sekä ennen kaikkea nopeuttamaan rakentamista. Ne pystypaalut tehtiin nimittäin samoista hukkapätkistä, ja oli meinaan kova urakka saada ne kaivettua oikein oikealle syvyydelle.
Se ei siis ollut valmisosa-linnoite. Enemmänkin oli jostain rakennuksen paaluttamisesta jäänyt yli tavaraa.
Näkisin, että jos ovat tarpeeksi pitkiä, niin kaivanto maahan vain ja betonipölkkyä päälle katteeksi.
 
Meillä se oli enempi hukkapätkä-tyyppisistä rakentamista. Salvokset olisi tarvittu ehdttomasti, tekemään rakenteesta tukeva sekä ennen kaikkea nopeuttamaan rakentamista. Ne pystypaalut tehtiin nimittäin samoista hukkapätkistä, ja oli meinaan kova urakka saada ne kaivettua oikein oikealle syvyydelle.
Se ei siis ollut valmisosa-linnoite. Enemmänkin oli jostain rakennuksen paaluttamisesta jäänyt yli tavaraa.
Näkisin, että jos ovat tarpeeksi pitkiä, niin kaivanto maahan vain ja betonipölkkyä päälle katteeksi.
Aika riskaabelia tuokin jos kyseessä on ratapölkky joka on tarkoitettu tiiviisti maata vasten asennettavaksi tai paalu joka on mitoitettu pystyyn asennettavaksi. Kestääkö tuollainen vaakarakenteena vaikkapa 1,5 metrin jännevälillä edes omaa painoaan kun siinä ei ole tuollaiseen tarkoitukseen mitoitettua raudoitusta?

Omaa kokemusta on vain omakotitalon rakenteista mutta maata vasten tai pystyyn rakennetut osathan ovat lähes raudoittamattomia ja heti kun seinässä on vaikka oviaukko niin siihen pitäää tehdä aika reippaasti palkkirakennetta. Pelkkä betoni ei paljoa siedä tyhjän päällä roikottamista. Eli jonkun poteron seinässä tuollainen satunnainen betonikappale kestäisi mutta nimenomaan kattoon se ei käy. Lisämurheena tietysti se että jos kappaleet eivät ole määrämittaisia niin täsmällisen muotoisen rakennelman teko voi olla hankalaa.
 
Aika riskaabelia tuokin jos kyseessä on ratapölkky joka on tarkoitettu tiiviisti maata vasten asennettavaksi tai paalu joka on mitoitettu pystyyn asennettavaksi. Kestääkö tuollainen vaakarakenteena vaikkapa 1,5 metrin jännevälillä edes omaa painoaan kun siinä ei ole tuollaiseen tarkoitukseen mitoitettua raudoitusta?

Omaa kokemusta on vain omakotitalon rakenteista mutta maata vasten tai pystyyn rakennetut osathan ovat lähes raudoittamattomia ja heti kun seinässä on vaikka oviaukko niin siihen pitäää tehdä aika reippaasti palkkirakennetta. Pelkkä betoni ei paljoa siedä tyhjän päällä roikottamista. Eli jonkun poteron seinässä tuollainen satunnainen betonikappale kestäisi mutta nimenomaan kattoon se ei käy. Lisämurheena tietysti se että jos kappaleet eivät ole määrämittaisia niin täsmällisen muotoisen rakennelman teko voi olla hankalaa.
Pitäsköhän joskus "eksyä" Mikkelissa Kalevankankaan ulkoilureitiltä sen verran, että kävisi katsomassa miten tuo ainoa rakennuttamani betonilaite on aikaa kestänyt :unsure:
 
Betoniselle ratapölkylle on varmasti paljon hyödyllistä käyttöä (perinteisessä) linnoittamisessa. Itse kuitenkin näen betoni legojen toimivan maanpäälisessä rakentamisessa. Eli pinotaan niistä seinämä jonka suojaan saadaan ajoneuvo, tai kontti, tai teltta, tai mitä nyt ikinä halutaankaan suojata.
 
Laitoinpa tänne, kun tuli sattumalta kuvat vastaan. Onko tämä mainitsemaasi betonihirttä vai alun perin rakennusten pohjiin tarkoitettua ylijäämäpaalua? Sitä näyttää olevan eripituista. Alakuvan saappaat antavat hyvää mittasuhdetta.
Katso liite: 27439

Katso liite: 27440
@Rannari
Silloin ei ollut nettiä, mutta olisi tästä saanut vähän samanlaisen videon kuin klassikkohitti "On tämä saatana työmaa".
 
@Rannari
Silloin ei ollut nettiä, mutta olisi tästä saanut vähän samanlaisen videon kuin klassikkohitti "On tämä saatana työmaa".
Uskon ettei ole ihan kevyttä hommaa maastossa. Betonikappaleilla on taipumus olla painavia. Tuolla konstilla nurkat saa tosiaan sidottua jos paalujen ylimääräiselle hännälle on tilaa. Ei yhtä helppo ja tukeva kuin loveukset mutta toimii. Saako tuosta sitten merkittävää etua vaikkapa suhteessa puupölkkyihin on taas toinen asia.
 
Back
Top