Puutavara maksaa ja lahoaa.Laudoitus näyttää puuttuvan. Siis linnoitteiden sisäpuolella, joka siis vähentäisi kimmokkeiden vaikutusta.
Enemmän kuin vedestä olisin huolissani kattorakenteesta, eli miten pitää kohdalle sattuvaa jäykkää. Kahteen (vai vain yhteen) kerrokseen tukkeja plus multaa hiekkaa kaipaisin päälle sitä kovaa kerrosta. Jos ei mustan mullan alueella kiviä löydy, niin edes jotain improvisoitua, navetan kivijalkaa yms.Ukrainalaisen korsun rakennusta. Mahtaako tämmöinen kestää syyssateita?
Tweet
— Twitter API (@user) date
Tämä "korsu" ei ole pitkäikäinen. Märkään maahan puurunkoinen hökkeli. Tuskin pystyvät käyttämään edes kolmea kuukautta, vaikka muoveja virittelivätkin.Enemmän kuin vedestä olisin huolissani kattorakenteesta, eli miten pitää kohdalle sattuvaa jäykkää. Kahteen (vai vain yhteen) kerrokseen tukkeja plus multaa hiekkaa kaipaisin päälle sitä kovaa kerrosta. Jos ei mustan mullan alueella kiviä löydy, niin edes jotain improvisoitua, navetan kivijalkaa yms.
Eihän tuo video tietysti kaikkea näytä, mutta jo PR:n takia itse ukrainalaisille olisin näyttänyt kuvissa sen kovan katemateriaalin, jos sitä on.
-------------------------------------------------
Tämän Linnoittaminen-ketjun alku on muuten hyvin mielenkiintoinen. Mielipiteet vaihtelevat, onko nykysodassa kiinteillä linnoituslaitteilla tulevaisuutta. Näkyy monenlainen kannunvalanta siitä, millä aseilla ryssä kävisi linnoitteita vastaan, ja miten siinä kävisi. No, tuli oikea sota, ja kirkasti arvelut näyttöihin perustuviksi.
Suosittelen lukemaan muutaman ekan sivun, näkyy miten on silloin ajateltu, ja voi verrata Ukrainaan.
Videosta tuli sekin mieleen, että suomalainen maasto on muuten linnoittamiseen aivan huippua. Kuopan saaminen on vaivalloisempaa, mutta kranaattien esteiksi löytyy runsaasti kiviä yms. ja tuoretta puuta katemateriaalin alle. Jos ei siis johto toimita teollisuuden tuotteita linnoittamiseen.
Nykyään taitaa olla se korpraalin jämän muotoinen kaivainto kaivurilla tehtynä, ja siihen sellainen kate päälle, että kestää. Olettaakseni se on muutakin kuin kerros pari tukkeja sorakerroksella.
Samoin on huippua PV:n ja poolien valmistautuminen linnoittamiseen. Meillä on jokaisella käsitys siitä mitä tarvitaan.
Nyt kun on omissa muistoissa sen betonipalkeista käsipelissä rakennetun taistelijaparin poteron rakentaminen, niin osaaminen on edelleen olemassa, ja hiki todellakin säästää verta.
Plus että katosta voi tulla sukkana sisään kranaatti kylään.Tämä "korsu" ei ole pitkäikäinen. Märkään maahan puurunkoinen hökkeli. Tuskin pystyvät käyttämään edes kolmea kuukautta, vaikka muoveja virittelivätkin.
Kaikki linnoittaminen ei olla jäykintä mahdollista. Tuo antaa suojaa monelta vaaralta, mutta ei kaikilta. Tämä täytyy hyväksyä jos/kun ei ole aikaa/materiaalia rakentaa sitä parasta mahdollista.Plus että katosta voi tulla sukkana sisään kranaatti kylään.
Silmänlumetta, lopunpelissä, tällainen "linnoittaminen". Drooni johtaa tikkausammuntaa, ja se on siinä.
Joo tässä on nyt vähän tyypillistä "ei ratkaise kaikkia ongelmia joten ei kannata tehdä mitään" -tyyppistä mölinää havaittavissa.Kaikki linnoittaminen ei olla jäykintä mahdollista. Tuo antaa suojaa monelta vaaralta, mutta ei kaikilta. Tämä täytyy hyväksyä jos/kun ei ole aikaa/materiaalia rakentaa sitä parasta mahdollista.
Joo tässä on nyt vähän tyypillistä "ei ratkaise kaikkia ongelmia joten ei kannata tehdä mitään" -tyyppistä mölinää havaittavissa.
Linnoitteiden tarve on edelleen ilmeinen ja Suomi on tässä laiminlyönyt valmiuttaan. Linnoittaminen kunnolla ja syvyyteen asti vaatii myös aikaa.
Missä muualla etulinjassa olevat sotilaat nukkuvat, jos ei peruspommeilta (155 mm asti vähintään) turvaa tuovissa linnoitteissa?
Ja missä vihollisia tähystetään jos ei kunnollisissa juoksuhaudoissa?
Se että kaiken saa nykyaikaisilla aseilla hajalle ei ole syy jättää linnoittamista tekemättä. Siinä on eroa saako vihollinen aaemat tuhottua 155 mm kranaateilla vai tarvitaanko useamman sadan kilon lentopommeja tai risteilyohjuksia.
Itäraja oli ennen toisen talvisotaa vahvemmin linnoitettu kuin nyt. Sen verran liikkuva sodankäynti on tuonut lisää haastetta, että linnoitusverkossa tarvitaan aiempaakin enemmän syvyyttä. Lisäksi erilainen kulkureittien kattaminen on muodostunut droneajalla entistä tärkeämmäksi.
Linnoitteiden tarve on edelleen ilmeinen ja Suomi on tässä laiminlyönyt valmiuttaan. Linnoittaminen kunnolla ja syvyyteen asti vaatii myös aikaa.
Missä muualla etulinjassa olevat sotilaat nukkuvat, jos ei peruspommeilta (155 mm asti vähintään) turvaa tuovissa linnoitteissa?
Ja missä vihollisia tähystetään jos ei kunnollisissa juoksuhaudoissa?
Se että kaiken saa nykyaikaisilla aseilla hajalle ei ole syy jättää linnoittamista tekemättä. Siinä on eroa saako vihollinen aaemat tuhottua 155 mm kranaateilla vai tarvitaanko useamman sadan kilon lentopommeja tai risteilyohjuksia.
Itäraja oli ennen toisen talvisotaa vahvemmin linnoitettu kuin nyt. Sen verran liikkuva sodankäynti on tuonut lisää haastetta, että linnoitusverkossa tarvitaan aiempaakin enemmän syvyyttä. Lisäksi erilainen kulkureittien kattaminen on muodostunut droneajalla entistä tärkeämmäksi.