Linnoittaminen

Ei niitä kaikkia traktoreitakaan kannata ottaa sotavaltion käyttöön. Jotenkin pitäisi saada ruokakin viljellyksi sekä konfliktin aikana että sen jälkeen.
 
EK kirjoitti:
Ei niitä kaikkia traktoreitakaan kannata ottaa sotavaltion käyttöön. Jotenkin pitäisi saada ruokakin viljellyksi sekä konfliktin aikana että sen jälkeen.

Eiköhän noita traktoreita löydy muualtakin, kuin maanviljeliöiltä. Ja eikös useimmilta löydy kerralla useampi. Tulipahan mieleen, että aika iso osa maan pelloista taitaa löytyä justiinsa tuossa vaalimaan ja Helsingin välistä. Myöskin melkein koko itäinen Suomi pystynee luopumaan traktoreistaan.
 
web_sisaltosivu_valmisosali.jpg

Valmisosalinnoitteet

Erilaisiin linnoitustarkoituksiin käytetään korsuja, tilakorsuja, poteroja, kulkusuojia, asepoteroja ja ajoneuvosuojia. Samaan käyttötarkoitukseen voi olla erilaisia linnoitemalleja, jotka poikkeavat toisistaan valmistustavan tai materiaalin osalta (esim. betoni- ja puulaattapotero).
web_betonilaattapotero_210p.jpg

Betonilaattakorsu

Valmisosalinnoitteet koostuvat pääosin rakennusteollisuuden valmistamista linnoite-elementeistä. Käyttöperiaatteensa ja painonsa mukaisesti elementit jaetaan kevyisiin ja raskaisiin. Kevyiden elementtien maksimipaino on 100 kg, joten taisteleva henkilöstö pystyy asentamaan ne paikoilleen. Raskaiden elementtien paino voi olla jopa 6-10 t, joten elementtien asentamiseen tarvitaan rakentamiseen kykenevä pioneerijoukko tai rakennusurakoitsija. Tyypillisiä raskasosalinnoitteita ovat betonilaattapotero sekä -korsu ja kevytosalinnoitteita puuhirsipotero sekä -korsu.
Valmisosalinnoitteet asennetaan maahan kaivettuihin kaivantoihin tai niiden ympärille siirretään maa-aineksia. Yleensä valmisosalinnoitteiden ja niiden ympärillä olevan maa-aineksen tuottama suoja riittää pysäyttämään käsiaseiden ja rynnäkkövaunujen suora-ammunnan sekä kranaattien ja lentopommien osumat ja sirpalevaikutuksen.


web_s_suurhiekkasakkijarjes.jpg


Suurhiekkasäkkijärjestelmä
Suurhiekkasäkkijärjestelmä on sotilaskäyttöön suunniteltu kohteensuojaamisjärjestelmä. Järjestelmää käytetään linnoitteiden rakentamiseen ja kohteiden suojaamiseen.
Suurhiekkasäkkijärjestelmää käytetään linnoitteiden rakentamiseen ja kohteiden suojaamiseen. Järjestelmään kuuluu kaksi suurhiekkasäkkimallia, hiekkasäkkejä ja täyttökehikko. Säkit täytetään maa-aineksella pyöräkuormaajaa tai muuta kuormaajaa käyttäen. Niiden nostamiseen ja siirtämiseen käytetään nostoapulaitetta ja sopivaa nostotyökonetta. Suurhiekkasäkeistä voidaan rakentaa suojavalleja, ajoneuvo-, kontti- ja henkilösuojia sekä taisteluasemia. Suurhiekkasäkkejä voidaan myös purkaa ja käyttää uudelleen.

Ominaisuus Suurhiekkasäkki Suurhiekkasäkki, matala
Säkin pohjan mitat 93 cm x 93 cm 93 cm x 93 cm
Täytetyn säkin korkeus paino korkeus paino
Hiekkatäytteinen 105 cm 1700 kg 50 cm 850 kg
Soratäytteinen 110 cm 1700 kg 55 cm 850 kg
Mursketäytteinen 120 cm 1700 kg 60 cm 850 kg

Yksi hiekalla, soralla tai murskeella täytetty suurhiekkasäkki pysäyttää käsiaseiden asevaikutuksen sekä kranaattien ja lentopommien sirpalevaikutuksen. Säkkikerroksia lisäämällä suoja-arvoa voidaan parantaa.

web_s_kennosuojajarjestelma.jpg

Kennosuojajärjestelmä
Kennosuojajärjestelmän suojaseinäsarja koostuu seitsemästä teräselementistä. Yhdestä sarjasta saadaan rakennettua 42 metriä 2,45 m korkeaa suojaseinää tai 6,0 m x 5,4 m katettu suoja.
Pakattuna suojaseinäsarja muodostaa 20´ 1C mittojen mukaisen merikontin, jonka ulkomitat ovat 6055 mm x 2440 mm x 2440 mm (paino 13 000 kg).
Suojaseinän rakentaminen toteutetaan nosturin kaivinkoneen tai muun tarkoitukseen soveltuvan nostokoneen avulla. Neljä henkilöä pystyy nostokonetta käyttäen rakentamaan kennosuojasarjasta 42 m pituisen suojaseinän alle kahdessa tunnissa. Katon kantavana rakenteena käytettäessä elementtiä saa kuormittaa 1000 kg/m² lisäkuormalla (esim. 60 cm sorakerros) jännevälin ollessa 5,5 m.
Elementti antaa suojan käsiaseiden asevaikutukselta ja kranaattien sirpaleilta, suurempien kranaattien lähiosumia lukuun ottamatta. Elementin antamaa suojaa voidaan parantaa täyttämällä elementti maa-aineksella.

web_s_sirpalesuojapanelijar.jpg

Sirpalesuojapanelijärjestelmä
Sirpalesuojapanelijärjestelmä on tarkoitettu liikkuville joukoille kenttälinnoittamismenetelmäksi.
Sirpalesuojapanelijärjestelmä koostuu kolmio- ja neliösirpalesuojapaneleista sekä käyttökohteen vaatimusten mukaisista tukijaloista.
Järjestelmän materiaalit kulkevat joukon mukana.
Järjestelmän avulla joukko kykenee hankkimaan suojaa kranaattien sirpaleilta alle kymmenessä minuutissa.
Suojaa voidaan parantaa panelikerroksia lisäämällä. Paneleita voidaan käyttää myös poteroiden katteina.
Sirpalesuojapaneleista muodostetaan sarjoja käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi ryhmän sarja sisältää ajoneuvokiinnikkeet, 8 kpl tukijalkoja, 16 neliö- ja 8 kolmiosirpalesuojapanelia. Sarjasta voidaan rakentaa katetut sirpalesuojat ryhmälle tai rakentaa suojaseinä teltan ympärille. Ajossa sirpalesuojapanelit sijoitetaan ajoneuvon kuormatilan sivuille, jolloin ne suojaavat kuormatilassa olevaa materiaalia ja miehistöä.
web_sirpalesuoja_katettu_ko.jpg

web_sirpalesuoja_katettu_su.jpg


web_s_maastouttamisjarjeste.jpg

Maastouttamisjärjestelmä
Maastouttamisella vaikeutetaan kohteen löytymistä ja maalin paikantamista. Maastouttamiseen kuuluu maaston hyväksikäyttö, muotouttaminen sekä luonnonmateriaalin, naamioverkkojen ja muun naamiomateriaalin käyttö.
Naamioverkot suojaavat ultravioletin, näkyvän valon, lähi-infrapunan, termisen
infrapunan sekä tutkan aallonpituusalueilla.
Maastouttamisjärjestelmä sisältää muotoon ommellun naamioverkon ja varustesarjan. Verkkoja on erikseen talvi- ja kesäkäyttöön sekä erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Varustesarjaan kuuluvat kohotinsauvat, kiinnitysvälineet ja läpivientivarusteet.
Maastouttamisjärjestelmiä on hankittu useisiin järjestelmiin 2000-luvulla.


Lähde: kalustoesittely.
 
joulukuvat-blogiin-4p3kmh.jpg


Suomalainen A-maassa.

http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?221495-Today-s-Photos-Wednesday-December-26th-2012&p=6505758&viewfull=1#post6505758

6dcf62724654893dd56835a.jpg


Turkissa

http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?221495-Today-s-Photos-Wednesday-December-26th-2012&p=6505809&viewfull=1#post6505809
 
full


full


full


Kestääkös tuollainen kontti sellaisenaan sitä, että sen päälle tulisi maata ja kiviä vähän niin kuin osuman kestävässä korsussa? Tai mikä tuollaisen kantavuus on tonneissa tai siinä paljonko sen päälle uskaltaa kauhoa maata metreinä?
Ei nimittäin näytä yhtään pöllömmältä tavalta tehdä suojattu majoite ja olisi aika nopeaakin.
 
image.php


Tuossa on muutama vaurioitunut kontti alareunassa, mutta yllättävän hyväkuntoisiakin. Voisi kuvitella, että maata uskaltaa laittaa aika paljonkin. Tarvittaessa sitten vahvistaa vaikka tukkikerroksella.
 
Joo, konttejahan tosiaan pinotaan laivoissa ja satamissa, mutta silloin ne on pinottu kantavien osien (kulmien) varaan ja sillä mietinkin, että mitä se itse katto kestää. Tukkikerros lisäämällähän tuollaisesta ainakin saa osumankestävän.
 
Kestääkös tuollainen kontti sellaisenaan sitä, että sen päälle tulisi maata ja kiviä vähän niin kuin osuman kestävässä korsussa? Tai mikä tuollaisen kantavuus on tonneissa tai siinä paljonko sen päälle uskaltaa kauhoa maata metreinä?
Ei nimittäin näytä yhtään pöllömmältä tavalta tehdä suojattu majoite ja olisi aika nopeaakin.

Kestää ilmeisesti kasata kahdeksan vastavaa konttia päällekäin. En uskalla sanoa, että saako kaikki olla lastattu täyteen, mutta kontin rusentumisen varalta noita voisi varmaan vahvistaa monella tavalla. Tukki kehikko sisään estämään rusentumista ja kerros tukkeja ulkopuolelle sitä varten, että paino kohdistuu kulmille ja reunoille. Ja mahtaisiko auttaa, jos olisi jonkinlainen ilmarako jossakin välissä, että mahdolliset räjähdykset eivät välittyisi tuohon konttiin suoraan, vaan menisi väliaineesta toiseen. Maakerros ja sen päällä kiviä, jotka estävät kranaattia uppoamasta ja varmistavat sytytyksen.

Mutta PV:llä lienee jo resepti noille olemassa. Niin ja niitä betoniosa suojia.


Mutta mitä veikkaatte, onko nuo savupiiput tehty fiksusti, vaiko vain tehty? Eli onko kranusumppu?
 
Ei nimittäin näytä yhtään pöllömmältä tavalta tehdä suojattu majoite ja olisi aika nopeaakin.
Maahan kaivettujen konttien käyttö varastoina, majoitus- ja johtamistiloina kuuluu uudistettuun taistelutapaan liittyvään uuteen linnoituskonseptiin. Uudet johtamistilat on kaikki suunniteltu kontteihin silmälläpitäen mahdollisuus sijoittaa kontit joko rakennusten sisälle tai maan sisään.
 
Viimeksi muokattu:
Kony
Maahan kaivettujen konttien käyttö varastoina, majoitus- ja johtamistiloina kuuluu uudistettuun taistelutapaan liittyvään uuteen linnoituskonseptiin. Uudet johtamistilat on kaikki suunniteltu kontteihin silmälläpitäen mahdollisuus sijoittaa kontit joko rakennusten sisälle tai maan sisään.

Sitten on se kennosuoja tai mikä se oli se seinänpätkä systeemi?
 
Sitten on se kennosuoja tai mikä se oli se seinänpätkä systeemi?
Kennosuojat on tarkoitettu maapäälliseen linnottamiseen korvaamaan HESCO:ja. Käytetään ulkomailla ja kotimaassa mm. leko/hekotukikohtien suojarakenteina sekä liikkuvien joukkojen tilapäiseen suojaamiseen. Kennosuojia ei kannata kaivaa maahan - niiden hyödyt menetetään silloin ja halvempaa on kaivaa vaikka se kontti sinne maan alle.
 
Noita kontteja käsittääkseni voi varustaa ennakolta esim. viestin, lääkinnän tms. välinein?

Normikontti kestää kevyesti kattaa maalla, sanotaan nyt puoli metriä voi huoletta kauhoa maata päälle. Ystävällismielisessä länsinaapurissa näin sellaisen virityksen, jossa kontti oli juvettu maan sisään, päällä oli noin puoli metriä maata ja päälle oli kylmästi kaadettu ympäriltä puita. Ulostulot kahta päätä isoa konttia, suojattu "porstua", kontti oli varustettu kemiallisella vessalla, osastoitu kelmulla, kerrossänkyjä ja ruokailunurkat, vesisäiliö, lääkekaappi ja jotain muuta. Radiolle oma soppensa ja kamina ei keskellä vaan toisella seinustalla....tuolloin kenenkään ei tarvitse sitä väistellä. Maan sisään juvettu ihana yksiö lämpiää helposti, ihan sama, missä kohti kamina on. Ilmanvaihto siten, että n. 180 cm korkeudella säädettäviä venttiilejä, tuolloin ei tule "saatanan kylmää ja vetävää lattiaa, kuten ymmärrätte. Kamina otti happensa omalla kohdallaan olevan läpiviennin ja maanpintaan ulottuvan hormin kautta.

Helppoja, kohtuuhintaisia ja fiksuja järjestelyjä. Kuorma-auto nakkaa kontin tien varteen ja periaatteessa iso traktori, vetää sen ryökänä paikoilleen. Tai sitten se paikalla oleva kaivuri tai katerpillari.

En sitten tiedä, haluaako pv konttinsa eri spekseillä kuin merikuljetus, en tiedä. Hinta ei päätä nimittäin huippaa ja pari kirvesmiestä nakkaa tarvittavat rakenteet sisään parissa päivässä. Lautakasa ja naulalaatikko, tarvittavat putket ja tykötarpeet.

Millaisen joukon esikunta muuten sopii tuollaiseen tuplakonttiin? Ei taida ihan pataljoonan esikunta sopia?
 
Noita kontteja käsittääkseni voi varustaa ennakolta esim. viestin, lääkinnän tms. välinein?

Millaisen joukon esikunta muuten sopii tuollaiseen tuplakonttiin? Ei taida ihan pataljoonan esikunta sopia?
PV:lla kontteihin on jo nyt sijoitettu kuten sanoin viesti- ja johtamisjärjestelmiä sekä johtamistiloja. Lisäksi on olemassa mm. huollon kontteja, joissa vaikkapa korjaamo sisällä. Osa konteista on NBC ja EMP suojattuja, osa on levitettäviä. Lisäksi on olemassa panssaroituja yleiskontteja. Kyllä sitä valikoimaa löytyy.

Nykyisessä konseptissa TSTOSE on useammassa kontissa ennemminkin hajauttamissyistä ja useampien johtamispaikkojen mukanaan tuoman vaikeamman lamautettavuuden takia kun tila syistä...
 
Viimeksi muokattu:
Ulkomailla olen nähnyt aika erikoisiakin konttivirityksia, ilmastointi ja kaikki.
 
Hankkiutukaa kertausharjoituksiin niin hoksaatte toisena päivänä ennen klo 1200 mitä tarkoittaa Al.tst-osasto. Tai miten sitä aiotaan kieputtaa. Tai mitä tarkoittaa sana "ketterä" puolustusvoimien jargonissa. Miten saavutetaan ketteryys meikäläisissä oloissa ja meikäkamoilla? Täh.

Kyllä tulevat linjaukset ovat ihan selvät, kun vain haluaa ne nähdä. Se on ollut nähtävissä jo pari vuotta, ehkä kauemminkin. Nyt se oikein kirkastuu tulevina vuosina. Viihdyttävää on pohtia, montako haupitsia tai kranaatinheitintä on tst-osastossa, tai montako tst-osastoa on olemassa ja montako varustetaan......kyllä Teidän täytyy tajuta se, että "rahoituksellisen kapeikon" osuttua tähän kohtaan on tst-osastojen perspektiivi entisenlaisina malleina kaputt, finito, finnkaputseera. Se on toinen juttu sitten, että osuiko tuo kapeikko juuri tälle kohtaa vai "osuiko" se? Sama se, lopputulos on mikä on.

Voisi olla paikallaan tutkia joku huokea mutta nopeasti koottava sirpaleilta suojaava yleislego....2x4 mänty ei ole kovin hyvä koska sitä menee paljon..ohuempi kevyempi jota vasten voi paasata muuta suojaamaa materiaalia..mahdollisesti jopa hieman eristävä jotta kamiinassa ei tarvi polttaa jatkuvasti hillitöntä braasua. Toki tukeista saa nopeasti jotakin ja sitä on saatavilla, mutta painaa ja vaatii työkaluja..lisäksi niiden hakkaaminen paljastuu/paljastaa..tästä voisi pitää arkkitehtikilpalun....ehkä suljetun sellaisen.
 
Ulkomailla olen nähnyt aika erikoisiakin konttivirityksia, ilmastointi ja kaikki.
Niin, konttien homehtuminen on ehkä pahin näiden käyttöön liittyvä ongelma meidän ilmastossa.
 
Voisi olla paikallaan tutkia joku huokea mutta nopeasti koottava sirpaleilta suojaava yleislego....2x4 mänty ei ole kovin hyvä koska sitä menee paljon..ohuempi kevyempi jota vasten voi paasata muuta suojaamaa materiaalia..mahdollisesti jopa hieman eristävä jotta kamiinassa ei tarvi polttaa jatkuvasti hillitöntä braasua. Toki tukeista saa nopeasti jotakin ja sitä on saatavilla, mutta painaa ja vaatii työkaluja..lisäksi niiden hakkaaminen paljastuu/paljastaa..tästä voisi pitää arkkitehtikilpalun....ehkä suljetun sellaisen.

No tuo konttijuttu on sellainen. Vaneri kerrosrakenteena on myös lujaa kampetta. Tukki on kova sana, koska niitä ainakin on.
 
Niin, konttien homehtuminen on ehkä pahin näiden käyttöön liittyvä ongelma meidän ilmastossa.

Ei ole. Jos ilmanvaihto hoidetaan ja kontti on terveessä maaperässä, salaojat kunnossa jne. niin eihän se homehdu. Ei niitä mihinkään suonsilmään pudoteta.

Hieman mielikuvittelemalla voi aistia erilaisia viestimahdollisuuksia muuten.
 
Ei ole. Jos ilmanvaihto hoidetaan ja kontti on terveessä maaperässä, salaojat kunnossa jne. niin eihän se homehdu. Ei niitä mihinkään suonsilmään pudoteta.
Tuo on iso jos. Ei jossain Säkylän camp Maurissa missä kontit ovat irti maasta ja katon alla mitään ongelmia ole mutta ikävän suuressa osassa on käytännössä hometta.
 
Back
Top