Linnoittaminen

[Hande]

Jos ilkeän vihulaisen hyökkäyksen painopiste olisikin Pohjois-Lapissa, suomalainen tiedustelu olisi saanut tämän tietoonsa riittävissä ajoin ja halu puolustaa koko maata on/olisi olemassa, eiköhän pohjoisesta löytyisi tarvittaessa juuri ne kamppeet, joita suomalaisilla olisi käytettävissä. NASAMS-patteri liikkuu tarvittaessa kumipyörillä aika vinhaan, tältä osin tilanne on muuttunut esim. ITO79:n kantalinnoitettujen asemien.

Editoin vielä vastausta: en sinällään ole huolissani yksittäisten aseitten tai joukkojen määristä, niitä on juuri se määrä mitä niitä on. Huolissani olen siitä, että näitä (sinällään vähäisiä) joukkoja osataan / uskalletaan käyttää oikein = tarvittaessa löytyy riskinottokykyä luoda oikea painopiste (-et) ja tarvittaessa painopistettä pystytään vaihtamaan. Tilanne on joka tapauksessa huomattavasti parempi voimasuhteiden osalta kuin esim. 1980-luvulla.

Närpiöstä ja Pohjois-Lapista puhuminen on tietysti viihdyttävää, mutta on hyvä muistaa, että käytännössä muilla kuin operatiivisilla joukoilla pitäisi todennäköisimmän skenaarion toteutuessa hoitaa koko itäraja Imatrasta pohjoiseen. Yksittäinen (kevyt) valmiusprikaati sinne Pohjois-Karjalan/Kainuun suunnalle saattaa irrota, mutta päävastuu pitäisi kantaa alueellisilla tst-osastoilla. Onko se realismia, kun joukoille ei kyetä osoittamaan mm. ilmatorjuntaa käytännössä lainkaan.

 

[Tvälups]

Täällä riittää kuusia joiden juurilla voipi piileksiä vihulaisen ilmavoimilta. Oma toiminta ei siis voi olla ainakaan kovin näyttävää...

 

[Hande]

Täällä riittää kuusia joiden juurilla voipi piileksiä vihulaisen ilmavoimilta. Oma toiminta ei siis voi olla ainakaan kovin näyttävää...

Sen puoleen ollaan ilmeisesti oikeilla jäljillä? Hipsitään pikku porukoissa puskissa tehokkaiden pst-aseiden kanssa. Vaan onko lopputulemana torjuntaa vaiko pelkkää häirintää?

Vastustajan resurssit huomioiden pitäisi toimintaa saada aikaiseksi melko massiivisesti ja irtautuneita joukkoja kyetä käyttämään vielä toisessakin taistelussa, ja kolmannessa, ja neljännessä, ja...

 

[baikal]

Täällä riittää kuusia joiden juurilla voipi piileksiä vihulaisen ilmavoimilta. Oma toiminta ei siis voi olla ainakaan kovin näyttävää...

Sen puoleen ollaan ilmeisesti oikeilla jäljillä? Hipsitään pikku porukoissa puskissa tehokkaiden pst-aseiden kanssa. Vaan onko lopputulemana torjuntaa vaiko pelkkää häirintää?

Vastustajan resurssit huomioiden pitäisi toimintaa saada aikaiseksi melko massiivisesti ja irtautuneita joukkoja kyetä käyttämään vielä toisessakin taistelussa, ja kolmannessa, ja neljännessä, ja...

No ihan asiallisesti ottaen tässä voi viitata mm. ammattisotilas-blogiin, jossa arvioidaan resursseja, joita on jakaa ns. koko valtakunnan puolustamiseen. Pohjois-Karjala on pitkä pätkä erityisolosuhteita. Eikä varuskunnan lakkauttaminenkaan ole ihan niin simppeli juttu kuin annetaan julkisuudessa ymmärtää. Moni asia Hande näyttäytyy täältä käsin kovasti toisenlaisena kuin liturgioissa annetaan ymmärtää. baikal eikä Tvälups ole täysin vailla silmiä ja korvia.

 

[Iso-Mursu]

Täällä riittää kuusia joiden juurilla voipi piileksiä vihulaisen ilmavoimilta. Oma toiminta ei siis voi olla ainakaan kovin näyttävää...

Sen puoleen ollaan ilmeisesti oikeilla jäljillä? Hipsitään pikku porukoissa puskissa tehokkaiden pst-aseiden kanssa. Vaan onko lopputulemana torjuntaa vaiko pelkkää häirintää?

Vastustajan resurssit huomioiden pitäisi toimintaa saada aikaiseksi melko massiivisesti ja irtautuneita joukkoja kyetä käyttämään vielä toisessakin taistelussa, ja kolmannessa, ja neljännessä, ja...

No ihan asiallisesti ottaen tässä voi viitata mm. ammattisotilas-blogiin, jossa arvioidaan resursseja, joita on jakaa ns. koko valtakunnan puolustamiseen. Pohjois-Karjala on pitkä pätkä erityisolosuhteita. Eikä varuskunnan lakkauttaminenkaan ole ihan niin simppeli juttu kuin annetaan julkisuudessa ymmärtää. Moni asia Hande näyttäytyy täältä käsin kovasti toisenlaisena kuin liturgioissa annetaan ymmärtää. baikal eikä Tvälups ole täysin vailla silmiä ja korvia.

Sotilasaikakausilehdessä joskus julkaistiin jotain 50- 60-lukujen karkeita yleissuunnitelmia sodan varalle. Silloin Pohjois-Karjalan puolusukseksi oli mietitty 50 000 sissiä.

 

[Ohjus-tiedustelija]

esim. tykistö kykenee varmaan pysyttelemään samoissa hajautetuissa asemissa huomattavasti pidempäään kuin ennen.

Ongelmana voi tietysti olla käytettävä kalusto, eli 122H, jolla ei sieltä hajautetuista suojaisista asemista ammu kuin kymmeneen kilometriin.

Pidetään tykit liikkeessä ja vaihdetaan miestä lennosta. Uusi miehistö jatkaa saman tykin kanssa, kun edellinen porukka koisii. Tähän vielä päälle muutama pioneerijoukkue per patteristo, joiden tehtävänä on linnoittaa uusia asemia tykeille.

Nykyinen miespula on poliittisen päätöksen tulos, ilman oikeastaan minkäänlaisia kustannussäästöjä. Miesvahvuus voidaan nostaa puoleen miljoonaan ja johan alkaa löytymään vaihtomiehiä sekä väkeä lapionvarteen. Nyt on tarkoitus makuuttaa isoa osaa miehistä kotisohvalla, kuuntelemassa YLE:n uutisista tilanteen kehitystä ja samaan aikaan taistelevat joukot kärsivät turhia tappioita miespulan seurauksena. Hölmöläisen hommaa tuollainen.

Se tykkien liikkeessä pitäminen (ja kaikki muukin tiestön liikenne) on nimenomaan tykistön suurin riski koska ko joukkojen it-suoja on lähes olematon. Jos jatkossa kyetään majailemaan samoissa asemissa hajautuksen ansiosta entistä pidempään, niin se on pelkkää plussaa. Ei se nyt vaan mene ihan niin että tuplataan kaikkien mahdollisten miehistöjen määrät ja ongelmat ratkeavat sillä.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Yhdellä tst-osastolla on kaksi patteria, eli yksinkertaistetusti yksi patteri aina kahta jv-komp, kohden. Jos patteri pystyy kattamaan sivusta päin vaikka 8km matkan uraa joka menee kompanioiden vastuualueen läpi, niin onko se liian vähän...? Hommaa voidaan tukea vielä 120mm heittimillä joiden organisoinnista ei ole vielä täyttä selvyyttä...

Mietin vaan että jos kohtuullisen epäsuoran alle saataisiin vaikka 10km uraa samoista asemista, niin onko se liian pieni alue kahdelle jv-komppanialle? Onko jv-joukkojen ja sitä kautta niitä tukevien epäsuoran tarve edes yrittää vaikuttaa tuon alueen ulkopuolelle vai riittääkö että tuollainen pumpu huolehtii tuollaisesta matkasta uraa vuorokauden-pari ja liikkuu vasta sitten tilanteen edettyä sitä vastaavaan paikkaan? Ymmärtääkseni kun tarkoitus ei siis ole yrittääkkään pysyä hyökkäävän kärjen vauhdissa vaan tuottaa ensin tappiota sille kun se "ajaa ohi", ja sen jälkeen sitä seuraavalle osastolle jne.

Vastustajan syvyyteen ryhmitetty lyhytkantamainen vedettävä tykistö olisi varmasti epäsymmetriaa parhaimmillaan. Jotenkin vain tuntuu, että käyttö jäisi vähäiseksi kaluston jäädessä turhan helposti vastapuolen haltuun. Tykistön paikka olisi pikemminkin siellä, missä ei käytetä vapaana vellovia muodostelmia. Tämä tietysti koko taistelutapaa sen enempää tuntematta, mutta lehtijutuissa kaavaillun pörräämisen tukemiseen 122H vaikuttaa amatöörin katsannossa ominaisuuksiltaan kovin rajoitetulle.

Onko asia enää sittenkään näin...?
Höykkääjällä tuntuu olevan nykyään huomattavan kovat aikapaineet päästä tavoitteeseen + joukkojen vahvuudet pienenevät pienenemistään. Minkä joukon tehtäväksi annetaan pääuran sivustojen pienille hiekkateille pureutuneen jv-painotteisen puolustuksen murtaminen, kuinka nopeasti se hoitaa tämän puolustuksen+ sen takana majailevan epäsuoran pois päiviltään ja mistä tähän käytettävä resurssi on pois?

Ja jos vihollisen pari ensimmäistä pataljoonaa painaa ohi, niin onko hyökkäysuran välittömästä läheisyydestä hetkeksi sivuun siirtynyt puolustus hyökkääjän syvyydessä vai hyökkääjä puolustuksen syvyydessä? :a-rolleyes:

Raskaita heittimiä mainittiin jossain tulevan 12kpl per tst-osasto, liekö sitten kaksi komppaniaa vai yksi nelijoukkueinen komppania? Komppaniakin on tietysti kovin joustava käsite, joskus pataljoonaakin suurempi.

Eiköhän tuo selvinne joskus tulevaisuudessa , kaksi komp. olisi siitä hyvä että ne kyettäisiin tehokkaammin jakamaan mahdollisesti toisistaan erillään toimivien 2+2 jv-komp.parien tueksi tykistön tavoin + heittimistökin kykenisi käyttämään tykistön toinen ampuu, toinen siirtyy periaatetta tarvittaessa.

 

[baikal]

Hankkiutukaa kertausharjoituksiin niin hoksaatte toisena päivänä ennen klo 1200 mitä tarkoittaa Al.tst-osasto. Tai miten sitä aiotaan kieputtaa. Tai mitä tarkoittaa sana "ketterä" puolustusvoimien jargonissa. Miten saavutetaan ketteryys meikäläisissä oloissa ja meikäkamoilla? Täh.

Kyllä tulevat linjaukset ovat ihan selvät, kun vain haluaa ne nähdä. Se on ollut nähtävissä jo pari vuotta, ehkä kauemminkin. Nyt se oikein kirkastuu tulevina vuosina. Viihdyttävää on pohtia, montako haupitsia tai kranaatinheitintä on tst-osastossa, tai montako tst-osastoa on olemassa ja montako varustetaan......kyllä Teidän täytyy tajuta se, että "rahoituksellisen kapeikon" osuttua tähän kohtaan on tst-osastojen perspektiivi entisenlaisina malleina kaputt, finito, finnkaputseera. Se on toinen juttu sitten, että osuiko tuo kapeikko juuri tälle kohtaa vai "osuiko" se? Sama se, lopputulos on mikä on.

 

[Hande]

Onko asia enää sittenkään näin...?
Höykkääjällä tuntuu olevan nykyään huomattavan kovat aikapaineet päästä tavoitteeseen + joukkojen vahvuudet pienenevät pienenemistään. Minkä joukon tehtäväksi annetaan pääuran sivustojen pienille hiekkateille pureutuneen jv-painotteisen puolustuksen murtaminen, kuinka nopeasti se hoitaa tämän puolustuksen+ sen takana majailevan epäsuoran pois päiviltään ja mistä tähän käytettävä resurssi on pois?

Kun meikäläisellä joukolla ei tule olemaan muuta it-aseistusta kuin raskaat kk:t, niin suuntaisin huoleni lähinnä naapurin ilmatoimintaan. Mies, partio tai jopa ryhmä kaiketi voi kykkiä kuusen katveessa ihan menestykselläkin, mutta yritäpä piilottaa tykistöpatteristo samalla metodilla, niin haasteet kasvavat vähintään kolmanteen potenssiin.

 

[Hanski]

Hankkiutukaa kertausharjoituksiin niin hoksaatte toisena päivänä ennen klo 1200 mitä tarkoittaa Al.tst-osasto. Tai miten sitä aiotaan kieputtaa. Tai mitä tarkoittaa sana "ketterä" puolustusvoimien jargonissa. Miten saavutetaan ketteryys meikäläisissä oloissa ja meikäkamoilla? Täh.

Kyllä tulevat linjaukset ovat ihan selvät, kun vain haluaa ne nähdä. Se on ollut nähtävissä jo pari vuotta, ehkä kauemminkin. Nyt se oikein kirkastuu tulevina vuosina. Viihdyttävää on pohtia, montako haupitsia tai kranaatinheitintä on tst-osastossa, tai montako tst-osastoa on olemassa ja montako varustetaan......kyllä Teidän täytyy tajuta se, että "rahoituksellisen kapeikon" osuttua tähän kohtaan on tst-osastojen perspektiivi entisenlaisina malleina kaputt, finito, finnkaputseera. Se on toinen juttu sitten, että osuiko tuo kapeikko juuri tälle kohtaa vai "osuiko" se? Sama se, lopputulos on mikä on.

Kaamosko jo painaa, kun on noin synkeät ajatukset? :a-rolleyes:

Kertaamassa olin viimeksi joulukuussa 2011 useamman sadan kilometrin päässä täältä Espoosta ja kyllä vielä ainakin viime jouluna alueellisilla taisteluosastoilla meni lujaa!

Mikä nyt yhtäkkiä aiheuttaa sen, että alueelliset taisteluosastot olisivat kaputt? Panssarintorjunta-aseistuksen uusiminen on aloitettu ja aseistusta hankittaneen lisää vuosien mittaan. Näinhän on aina ennenkin tehty ja kohtuullisen pienisummaiset jatkohankinnat esim. singoille eivät ylitä uutiskynnystä.

Johtamisjärjestelmä on uusittu taisteluosastotasalle ja testaus ja hankintasuunnitelmat on tehty joukkue-partiotason laitteille. Vuosi sitten puolustusvoimat hankki ohjelmistoradioita yli 19 M€:lla. Summa on aika iso radiohankintaan, eiköhän sieltä muutama liikene alueellisille joukoillekin.

Alueellisten joukkojen varustepuolella suurin puute lienee IT-ohjukset. Näidenkin hankinta on selvästi jo pitkällä valmistelussa, en ihmettelisi, vaikka hankintasopimuksesta tiedotettaisiin jo tänä vuonna.

Kerropa nyt Baikal ihan omin sanoin ja selkeästi, mitä siellä kertausharjoituksissa pitäisi hoksata toisena päivänä? Ilmeisesti olen ollut huono reserviläinen, kun en mitään huomannut.

 

[Hande]

Alueellisten joukkojen varustepuolella suurin puute lienee IT-ohjukset. Näidenkin hankinta on selvästi jo pitkällä valmistelussa, en ihmettelisi, vaikka hankintasopimuksesta tiedotettaisiin jo tänä vuonna.

Tuolla osastolla näytti hyvältä vielä jokin aika sitten, mutta säästöt johtivat olkapääohjusten puolella hankintabudjetin leikkaamiseen reilusti alle puoleen suunnitellusta. Nyt rahoitus salliikin käytännössä enää operatiivisten joukkojen varustamisen, kun kyetään hankkimaan enintään 40kpl Stingerin hintaisia välineitä.

Poiminta puolustusministerin vastauksesta kansanedustaja Yrttiahon kirjalliseen kysymykseen (101/2012 vp):

"Erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjushanke (EKITO) on valmisteluvaiheessa. Kyseessä on kansainvälinen tarjouskilpailu, jossa Stinger -ohjus on mukana yhtenä mahdollisena kandidaattina. Hankinta on tulevien vuosien suunnitelmissa siten, että mahdollinen rahoitus olisi vuosille 2014-2017 ja mahdolliset toimitukset vuosina 2015-2017. Puolustusvoimat ei ole vielä tehnyt päätöksiä siitä, mitkä ovat ko. vuosina lopulta toteutettavia hankkeita. Tämän hetkisissä suunnitelmissa rahoitukseen on varattu alle 100 milj euroa, joten kirjallisessa kysymyksessä mainitun 240 milj euron suuruisesta hankkeesta ei joka tapauksessa olisi kysymys."

Tämän ei pitäisi olla yllättävää, koska monellakin suulla on ihan julkisesti todettu, että säästöt tullaan suuntaamaan ensisijaisesti maavoimien alueellisten joukkojen hankintoihin. Hienot viestivehkeet kantavat joukkoa hetken matkaa, mutta aseistuksen puolelle jää kyllä valtavia aukkoja, suurimpana juuri it-kalusto.

 

[baikal]

Hankkiutukaa kertausharjoituksiin niin hoksaatte toisena päivänä ennen klo 1200 mitä tarkoittaa Al.tst-osasto. Tai miten sitä aiotaan kieputtaa. Tai mitä tarkoittaa sana "ketterä" puolustusvoimien jargonissa. Miten saavutetaan ketteryys meikäläisissä oloissa ja meikäkamoilla? Täh.

Kyllä tulevat linjaukset ovat ihan selvät, kun vain haluaa ne nähdä. Se on ollut nähtävissä jo pari vuotta, ehkä kauemminkin. Nyt se oikein kirkastuu tulevina vuosina. Viihdyttävää on pohtia, montako haupitsia tai kranaatinheitintä on tst-osastossa, tai montako tst-osastoa on olemassa ja montako varustetaan......kyllä Teidän täytyy tajuta se, että "rahoituksellisen kapeikon" osuttua tähän kohtaan on tst-osastojen perspektiivi entisenlaisina malleina kaputt, finito, finnkaputseera. Se on toinen juttu sitten, että osuiko tuo kapeikko juuri tälle kohtaa vai "osuiko" se? Sama se, lopputulos on mikä on.

Kaamosko jo painaa, kun on noin synkeät ajatukset? :a-rolleyes:

Kertaamassa olin viimeksi joulukuussa 2011 useamman sadan kilometrin päässä täältä Espoosta ja kyllä vielä ainakin viime jouluna alueellisilla taisteluosastoilla meni lujaa!

Mikä nyt yhtäkkiä aiheuttaa sen, että alueelliset taisteluosastot olisivat kaputt? Panssarintorjunta-aseistuksen uusiminen on aloitettu ja aseistusta hankittaneen lisää vuosien mittaan. Näinhän on aina ennenkin tehty ja kohtuullisen pienisummaiset jatkohankinnat esim. singoille eivät ylitä uutiskynnystä.

Johtamisjärjestelmä on uusittu taisteluosastotasalle ja testaus ja hankintasuunnitelmat on tehty joukkue-partiotason laitteille. Vuosi sitten puolustusvoimat hankki ohjelmistoradioita yli 19 M€:lla. Summa on aika iso radiohankintaan, eiköhän sieltä muutama liikene alueellisille joukoillekin.

Alueellisten joukkojen varustepuolella suurin puute lienee IT-ohjukset. Näidenkin hankinta on selvästi jo pitkällä valmistelussa, en ihmettelisi, vaikka hankintasopimuksesta tiedotettaisiin jo tänä vuonna.

Kerropa nyt Baikal ihan omin sanoin ja selkeästi, mitä siellä kertausharjoituksissa pitäisi hoksata toisena päivänä? Ilmeisesti olen ollut huono reserviläinen, kun en mitään huomannut.

Aion hakeutua kansalaisopiston kurssille, jonka otsikkona on: "kuinka kirjoitan ymmärrettävää tekstiä".

Yritin sanoa sitä, että Veljekset reserviläiset kehittelevät mielikuvissaan jotain hirmuista Alueellisten tst-joukkojen armadaa, joka kieppuu kuin hullun mulkku puurossa pitkin suonlaitoja JUURI sillä varustuksella, jonka on esitelty olevan ortodoksisesti SE jutttu.

En piirtäisi niin isoa rajaa Al-tst-osastojen ja operatiivisten joukkojen väliin, kuten ennen. Siitä sitten tahmoamaan suuruusluokkia, kukin mielensä mukaan.

No sitten miettimään ketteryyttä ja mitä se tarkoittaa? Tässä ei ole kyse puutteesta ja kurjuudesta vaan toimintatavoista ja joukkojen räätälöinnistä, painopisteistä ja lopulta siitä, mitä riittää mihinkin?

Eli kirjoitukseni ei ole kaamosta ja itkua. Paremminkin päinvastoin. Mutta miten säilyttää se mainittu "ketteryys" erilaisissa olosuhteissa? Mitä tulee reserviläisyyteen niin toki Te olette minua parempia reserviläisiä. Mutta ehkä tuo minun kehnouteni sotilaana onkin tekijä, joka pitää silmäni apposen avoimena, niinkuin pöllöllä?

Avainsanoja ovat selvästi: kapenevat voimavarat, sodankäynnin oletetut tai todelliset muutokset, oletetun vastustajan temppukavalkadi jatkossa, tulivoiman vääjäämätön kasvu mm. tarkkuusaseiden yleistyminen, omien voimavarojen keskittäminen turvaamaan valtakunnan ydinalueita jne.

Suosittelen lukemaan ammattisotilas-blogia.....silmät auki kuin peipposen pojilla vaan, niissä teksteissä on ihan selvät sävelet.

 

[Tvälups]

PKARPR sulkee ovensa. TeKa-kalusto laitettiin KAIPR:iin jo reilu vuosi takaperin. KAIPR laittoi vanhimmat NaSu:t hylkyyn ja viime perjantaina niitä kaupattiin Tervolan varikolla rahamiehille. PsTeKa-hanke on kuollut ja kuopattu. Vuoden päästä Kontiorannan A2045 Sisut vaihtaa omistajaa, mutta ei ne silti tässä välissä tai matkalla muutu telakuorma-autoiksi. Ei panssarilla tai ilman.

Ei liity linnoittamiseen kuinkaan mutta muistakaa toki, että nythän on menossa maavoimien alueellisten joukkojen varustamisen vuosikymmen...

 

[Ohjus-tiedustelija]

Onko asia enää sittenkään näin...?
Höykkääjällä tuntuu olevan nykyään huomattavan kovat aikapaineet päästä tavoitteeseen + joukkojen vahvuudet pienenevät pienenemistään. Minkä joukon tehtäväksi annetaan pääuran sivustojen pienille hiekkateille pureutuneen jv-painotteisen puolustuksen murtaminen, kuinka nopeasti se hoitaa tämän puolustuksen+ sen takana majailevan epäsuoran pois päiviltään ja mistä tähän käytettävä resurssi on pois?

Kun meikäläisellä joukolla ei tule olemaan muuta it-aseistusta kuin raskaat kk:t, niin suuntaisin huoleni lähinnä naapurin ilmatoimintaan. Mies, partio tai jopa ryhmä kaiketi voi kykkiä kuusen katveessa ihan menestykselläkin, mutta yritäpä piilottaa tykistöpatteristo samalla metodilla, niin haasteet kasvavat vähintään kolmanteen potenssiin.

Jos tykistölle hankitaan tykkikohtaisen hajautuksen mahdollistava viesti/paikannus välineistö kuten on puheissa mainostettu, niin kyllä kasvaa haaste tuhota se patteristokin asemiinsa aika mielenkiintoiseen pontessiin. Tien päälle lähteminen ajoneuvoilla on ylivoimaisesti se suurin riskitekijä jos it-jää aivan nollaan. Vähintään kourallinen olkapää ohjuksia tulisi saada jokaiselle muiden joukkojen it-vaikutuksen ulkopuolella toimiville tst-osastolle että naapuri ei kykenisi harjoittamaan loputonta ns. vapaata metsästystä joukon alueella ilman huolen häivää alas ampumisesta.

 

[Hande]

Vähintään kourallinen olkapää ohjuksia tulisi saada jokaiselle muiden joukkojen it-vaikutuksen ulkopuolella toimiville tst-osastolle että naapuri ei kykenisi harjoittamaan loputonta ns. vapaata metsästystä joukon alueella ilman huolen häivää alas ampumisesta.

Jep, joku 3-4 olkapääohjusta per tst-osasto muuttaisi tilanteen jo ihan erinäköiseksi. Niiden hankinnan toteutumisen suhteen vain näyttää juuri nyt hyvin huonolle...

 

[baikal]

PKARPR sulkee ovensa. TeKa-kalusto laitettiin KAIPR:iin jo reilu vuosi takaperin. KAIPR laittoi vanhimmat NaSu:t hylkyyn ja viime perjantaina niitä kaupattiin Tervolan varikolla rahamiehille. PsTeKa-hanke on kuollut ja kuopattu. Vuoden päästä Kontiorannan A2045 Sisut vaihtaa omistajaa, mutta ei ne silti tässä välissä tai matkalla muutu telakuorma-autoiksi. Ei panssarilla tai ilman.

Ei liity linnoittamiseen kuinkaan mutta muistakaa toki, että nythän on menossa maavoimien alueellisten joukkojen varustamisen vuosikymmen...

Mitä tarkoittaa se, että Kontioranta oli kuitenkin ns. uuden taistelutavan pilotti? Okei, viisaus ja osaaminen siirtyy veksuun ja kainuuseen????? Vai? Mitä merkitsi ns. alueelliset joukot ja uusi tst-tapa, kun alettiin myllätä? Nada. Ei mitään. Mikä on alueellisten joukkojen TOSIOLEVUUS kehittämisen ja resurssoinnin näkökulmasta? Foorumin panssariohjustajat latelevat hirmuisia joukkomääriä....tst-osastoja ja - ryhmiä vilisee kartoilla, kun Herrat näitä pähkivät. Höpön höpön. Toivon todella, että joku avautuu tästä aiheesta valtakunnan tasolla. Avautuuko?

 

[baikal]

Vähintään kourallinen olkapää ohjuksia tulisi saada jokaiselle muiden joukkojen it-vaikutuksen ulkopuolella toimiville tst-osastolle että naapuri ei kykenisi harjoittamaan loputonta ns. vapaata metsästystä joukon alueella ilman huolen häivää alas ampumisesta.

Jep, joku 3-4 olkapääohjusta per tst-osasto muuttaisi tilanteen jo ihan erinäköiseksi. Niiden hankinnan toteutumisen suhteen vain näyttää juuri nyt hyvin huonolle...

Valitan, mutta ei muuta. Tuplaa tuo määrä, sitten ollaan lähellä totuutta. Tusinan kohdalla aletaan puhua pelotteesta. Lähde: lähteeni ovat joskus omiani.

 

[Hande]

Vähintään kourallinen olkapää ohjuksia tulisi saada jokaiselle muiden joukkojen it-vaikutuksen ulkopuolella toimiville tst-osastolle että naapuri ei kykenisi harjoittamaan loputonta ns. vapaata metsästystä joukon alueella ilman huolen häivää alas ampumisesta.

Jep, joku 3-4 olkapääohjusta per tst-osasto muuttaisi tilanteen jo ihan erinäköiseksi. Niiden hankinnan toteutumisen suhteen vain näyttää juuri nyt hyvin huonolle...

Valitan, mutta ei muuta. Tuplaa tuo määrä, sitten ollaan lähellä totuutta. Tusinan kohdalla aletaan puhua pelotteesta. Lähde: lähteeni ovat joskus omiani.

3 05M:ää on nykyään tyypillinen valmiusprikaatin pataljoonan suojaamiseen korvamerkitty it-joukko ja jääkäriprikaateissa se oli tyypillisesti 6 Iglaa. Jos uusia olkapääohjuksia joskus alueellisille joukoille hankitaan, niin ei sinne ole mitään mahdollisuutta saada esittämääni enempää kalustoa per pataljoona/vastaava kokoonpano.

Noilla täyttäisi joten kuten minimitavoitteen, eli estäisi rynnäkkökoneiden ja kopterien täysin vapaan lentelyn joukon kimpussa. Nythän edes tuohon tavoitteeseen ei tiettävästi pyritä, vaan erllisillä suunnilla toimivat joukot jätetään täysin vihollisen ilmatoiminnan armoille.

6-8 olisi varmasti paljon parempi kuin 3-4, mutta silkkaa haaveilua missään kuviteltavissa olevassa rahoitusratkaisussa.

 

[Hande]

Mitä tarkoittaa se, että Kontioranta oli kuitenkin ns. uuden taistelutavan pilotti? Okei, viisaus ja osaaminen siirtyy veksuun ja kainuuseen????? Vai? Mitä merkitsi ns. alueelliset joukot ja uusi tst-tapa, kun alettiin myllätä? Nada. Ei mitään. Mikä on alueellisten joukkojen TOSIOLEVUUS kehittämisen ja resurssoinnin näkökulmasta? Foorumin panssariohjustajat latelevat hirmuisia joukkomääriä....tst-osastoja ja - ryhmiä vilisee kartoilla, kun Herrat näitä pähkivät. Höpön höpön. Toivon todella, että joku avautuu tästä aiheesta valtakunnan tasolla. Avautuuko?

Onhan se ihan julkistettu asia, että säästöt otetaan täysimääräisesti näiltä uusilta kokoonpanoilta, eiköhän se kerro kaiken olennaisen niiden tosiolevuudesta. Silkkaa huttua koko hanke.

 

[baikal]

Mitä tarkoittaa se, että Kontioranta oli kuitenkin ns. uuden taistelutavan pilotti? Okei, viisaus ja osaaminen siirtyy veksuun ja kainuuseen????? Vai? Mitä merkitsi ns. alueelliset joukot ja uusi tst-tapa, kun alettiin myllätä? Nada. Ei mitään. Mikä on alueellisten joukkojen TOSIOLEVUUS kehittämisen ja resurssoinnin näkökulmasta? Foorumin panssariohjustajat latelevat hirmuisia joukkomääriä....tst-osastoja ja - ryhmiä vilisee kartoilla, kun Herrat näitä pähkivät. Höpön höpön. Toivon todella, että joku avautuu tästä aiheesta valtakunnan tasolla. Avautuuko?

Onhan se ihan julkistettu asia, että säästöt otetaan täysimääräisesti näiltä uusilta kokoonpanoilta, eiköhän se kerro kaiken olennaisen niiden tosiolevuudesta. Silkkaa huttua koko hanke.

En usko hankkeen olevan huttua, mutta mittaluokka on Syvän Reservin mielikuvitelmissa ihan perseillään. / c llään. Deep Reserve mielikuvittelee jotain 50 tuhannen reserviläisen hirmupumppaamoa uusin kamoin.....mittaluokka reilusti alaspäin, sitten alkaa hahmollaan olla tämäkin case.

Veikkaan sen kuuluisan kuuden vuoden takaisen vahvuusennustukseni olevan erittäin hyvää mallia, kun katsotaan asiaa v. 2016.

Missä kohtaa kulkee al. joukon ja paikallisjoukon raja? Missä kohtaa al.joukko voidaan erottaa operatiivisesta? Miten isohko alueellinen pumppaamo sotii ilman valmiusyhtymän sateenvarjoa ja infraa? Tai sotiihan se kategorisesti, mutta onko perspektiiviä?