Linnoittaminen

[ctg]

Jos linnoitustyöt otetaan kokonaan pois ja ajatellaan teoreettisesti, että ameebamainen pallomeri strategia pysyy suojattuna niin kauan kun liikettä syntyy, niin miten kauan meillä riittää teoreettisesti resursseja moisen suorittamiseen? Miten kauan äijät kestää tuota rumbaa?

 

[Ohjus-tiedustelija]

Jos linnoitustyöt otetaan kokonaan pois ja ajatellaan teoreettisesti, että ameebamainen pallomeri strategia pysyy suojattuna niin kauan kun liikettä syntyy, niin miten kauan meillä riittää teoreettisesti resursseja moisen suorittamiseen? Miten kauan äijät kestää tuota rumbaa?

Jos ajatellaan pienempiä ja kevyimpiä kokoonpanoja, niin eihän tuo ole mikään erityinen ongelma fyysisesti, jalkaisin siirtymiset ovat muutaman km luokkaa vain uralta sivuun vihollisen asevaikutuksen alta pois ja kalusto kevyttä. Ongelmat alkavat siitä jos joukkojen täytyy pysyä vihollisen kärjen liikkeiden mukana yötä päivää. Tähän pitäisi pystyä vastaamaan määrällä = isketään sen kimppuun mitä omalle vastuualueelle uraa pitkin ilmestyy, seuraava porukka iskee saman porukan kimppuun seuraavalla vastuualueella jne. Mielellään tietysti vielä niin että sillä yhdelläkin vastuualueella toimitaan periaatteella: toinen siirtyy/huoltaa ja toinen iskee. Tästä hyötyy erityisesti raskaan kaluston aselajit jossa se asemien jatkuva vaihtaminen todellakin alkaa syömään ukoista mehut hyvinkin äkkiä, esim. tykistö kykenee varmaan pysyttelemään samoissa hajautetuissa asemissa huomattavasti pidempäään kuin ennen.

3-4vrk vähän väliä toistuvaa mähinää/enemmän tai vähemmän liikkeellä oloahan se on perinteisesti laskettu että vanhojen operatiivisten joukkojen pitäisi kyetä jaksamaan ja sitten on päästävä isompaan huoltoon/lepoon. En tiedä miten on suunniteltu, mutta uudessa systeemissähän voisi olla paikallaan vuorotella sitä tappioden tuottamisen vastuuta vastuualueen sisällä jolloin toimintaa sillä sektorilla saataisiin jatkettua pidempään. Tiedä sitten mikä on tämän uuden tst-tavan filosofia, kaipa se joskus vielä selviää...

 

[Hande]

esim. tykistö kykenee varmaan pysyttelemään samoissa hajautetuissa asemissa huomattavasti pidempäään kuin ennen.

Ongelmana voi tietysti olla käytettävä kalusto, eli 122H, jolla ei sieltä hajautetuista suojaisista asemista ammu kuin kymmeneen kilometriin.

 

[Iso-Mursu]

esim. tykistö kykenee varmaan pysyttelemään samoissa hajautetuissa asemissa huomattavasti pidempäään kuin ennen.

Ongelmana voi tietysti olla käytettävä kalusto, eli 122H, jolla ei sieltä hajautetuista suojaisista asemista ammu kuin kymmeneen kilometriin.

152 mm 2A36 hankintoja 160 kpl.

Olisi kranaatitkin valmiiksi hankittuina.

Tai telatykkikalustoa idästä, väjyydellä 122mm

:angel:

 

[JOKO]

esim. tykistö kykenee varmaan pysyttelemään samoissa hajautetuissa asemissa huomattavasti pidempäään kuin ennen.

Ongelmana voi tietysti olla käytettävä kalusto, eli 122H, jolla ei sieltä hajautetuista suojaisista asemista ammu kuin kymmeneen kilometriin.

Pidetään tykit liikkeessä ja vaihdetaan miestä lennosta. Uusi miehistö jatkaa saman tykin kanssa, kun edellinen porukka koisii. Tähän vielä päälle muutama pioneerijoukkue per patteristo, joiden tehtävänä on linnoittaa uusia asemia tykeille.

Nykyinen miespula on poliittisen päätöksen tulos, ilman oikeastaan minkäänlaisia kustannussäästöjä. Miesvahvuus voidaan nostaa puoleen miljoonaan ja johan alkaa löytymään vaihtomiehiä sekä väkeä lapionvarteen. Nyt on tarkoitus makuuttaa isoa osaa miehistä kotisohvalla, kuuntelemassa YLE:n uutisista tilanteen kehitystä ja samaan aikaan taistelevat joukot kärsivät turhia tappioita miespulan seurauksena. Hölmöläisen hommaa tuollainen.


Linnoittaminen ja asemien valmistelu kannattaa aivan erityisesti vihollisen hyökkäyskärjen edessä. Asiaa tulee tosin katsoa toisin, kuin aiempien puolustuslinjojen kanssa. Yksittäiset järeät linnoitteet ovat aivan yhtä tyhjän kanssa, jos ne ovat vihollisen nähtävillä. Mieluummin pieniä, mutta kestäviä suojarakennelmia yksittäisille miehille ja taistelupareille. Siis jonkinlainen betoni- tai teräselementeistä kasattu potero. Kyljessä suojakolo ja siinä tukeva ovi. Vain raskaan kranaatin täysosuma tai massamainen polttotaisteluaineiden käyttö tekee miehistä selvän.

Tavoitteena on kestää vihollisen hyökkäyksen edellä siirtyvän tulijyrän ylimeno. Viimeisten kranaattien kintereillä tulee luultavasti hyökkääjä asemiin. Silloin olisi hyvä kyetä laukaisemaan riittävästi tähysteisiä miinoja asemissa ja asemien edessä, jolloin hyökkäyksen paras terä hyytyisi. Poteroista nousevat puolustajat hoitaisivat loput. Useimmiten asemat hylättäisiin tällaisen erävoiton jälkeen. Joskus pidettäisiin tai jätetään muutama mies väijyyn, jotta vihollinen ei voisi turvallisin mielin yrittää uudestaan. Hankalasta paikasta häivytään heti. Sama sirkus uudestaan muutamaa sataa metriä taaempana. Tällä tavalla varsin vähäinen taisteleva joukko kykeneisi tuottamaan hyökkääjälle suuret tappiot.

Syvän puolustuksen valmistelu sitoisi paljon miehiä, koska se pitäisi tehdä kiireellä ja vihollisen häiritessä. Miehiä meillä kuitenkin on, joten miksi pelaisimme vastustajan säännöillä? Meidän kannalta on mielekästä pakottaa vihollinen haaskaamaan ampumatarpeensa metsän kaatamiseen.

 

[SJ]

Miten muutan on, kuinka vaikeaa olisi uudelleen kouluttaa reservin tykkimiehiä uudelle aseelle? Siis jos jostakin saisi vaikkapa m198 kanuunoja (nuohan eivät enää ole haupitseja?) ja miehistö päätettäisiin ottaa 122H miehistöistä tai 152H miehistöistä (jälkimmäisillä joilla ei ole enää aseita). Tai sitten niiden 122mm:n telahaupitsien miehistöt vaikkapa M-109:n miehistöiksi? Jälkimmäinen ei taitaisi onnistua kertauttamalla, mutta entäs tuo eka? Pienempiä määriä noita aseita toki saisi koulutettua ihan normaalissa varusmies kierrossa, mutta mitenkäs jos noita olisi enemmän ja katsottaisiin olevan kiire?

 

[Iso-Mursu]

Miten muutan on, kuinka vaikeaa olisi uudelleen kouluttaa reservin tykkimiehiä uudelle aseelle? Siis jos jostakin saisi vaikkapa m198 kanuunoja (nuohan eivät enää ole haupitseja?) ja miehistö päätettäisiin ottaa 122H miehistöistä tai 152H miehistöistä (jälkimmäisillä joilla ei ole enää aseita). Tai sitten niiden 122mm:n telahaupitsien miehistöt vaikkapa M-109:n miehistöiksi? Jälkimmäinen ei taitaisi onnistua kertauttamalla, mutta entäs tuo eka? Pienempiä määriä noita aseita toki saisi koulutettua ihan normaalissa varusmies kierrossa, mutta mitenkäs jos noita olisi enemmän ja katsottaisiin olevan kiire?

Olisihan se paukku jos yht´äkkiä alatteisiin taas ostamaan venäläistä kalustoa.

Luulisi että sieltä saisi 152mm kalustoa halvalla tänäkin päivänä. Ja yltäisi kauemmaksi kuin 122mm

 

[Ohjus-tiedustelija]

esim. tykistö kykenee varmaan pysyttelemään samoissa hajautetuissa asemissa huomattavasti pidempäään kuin ennen.

Ongelmana voi tietysti olla käytettävä kalusto, eli 122H, jolla ei sieltä hajautetuista suojaisista asemista ammu kuin kymmeneen kilometriin.

Yhdellä tst-osastolla on kaksi patteria, eli yksinkertaistetusti yksi patteri aina kahta jv-komp, kohden. Jos patteri pystyy kattamaan sivusta päin vaikka 8km matkan uraa joka menee kompanioiden vastuualueen läpi, niin onko se liian vähän...? Hommaa voidaan tukea vielä 120mm heittimillä joiden organisoinnista ei ole vielä täyttä selvyyttä...

Mietin vaan että jos kohtuullisen epäsuoran alle saataisiin vaikka 10km uraa samoista asemista, niin onko se liian pieni alue kahdelle jv-komppanialle? Onko jv-joukkojen ja sitä kautta niitä tukevien epäsuoran tarve edes yrittää vaikuttaa tuon alueen ulkopuolelle vai riittääkö että tuollainen pumpu huolehtii tuollaisesta matkasta uraa vuorokauden-pari ja liikkuu vasta sitten tilanteen edettyä sitä vastaavaan paikkaan? Ymmärtääkseni kun tarkoitus ei siis ole yrittääkkään pysyä hyökkäävän kärjen vauhdissa vaan tuottaa ensin tappiota sille kun se "ajaa ohi", ja sen jälkeen sitä seuraavalle osastolle jne.

 

[Iso-Mursu]

esim. tykistö kykenee varmaan pysyttelemään samoissa hajautetuissa asemissa huomattavasti pidempäään kuin ennen.

Ongelmana voi tietysti olla käytettävä kalusto, eli 122H, jolla ei sieltä hajautetuista suojaisista asemista ammu kuin kymmeneen kilometriin.

Yhdellä tst-osastolla on kaksi patteria, eli yksinkertaistetusti yksi patteri aina kahta jv-komp, kohden. Jos patteri pystyy kattamaan sivusta päin vaikka 8km matkan uraa joka menee kompanioiden vastuualueen läpi, niin onko se liian vähän...? Hommaa voidaan tukea vielä 120mm heittimillä joiden organisoinnista ei ole vielä täyttä selvyyttä...

Mietin vaan että jos kohtuullisen epäsuoran alle saataisiin vaikka 10km uraa samoista asemista, niin onko se liian pieni alue kahdelle jv-komppanialle? Onko jv-joukkojen ja sitä kautta niitä tukevien epäsuoran tarve edes yrittää vaikuttaa tuon alueen ulkopuolelle vai riittääkö että tuollainen pumpu huolehtii tuollaisesta matkasta uraa vuorokauden-pari ja liikkuu vasta sitten tilanteen edettyä sitä vastaavaan paikkaan? Ymmärtääkseni kun tarkoitus ei siis ole yrittääkkään pysyä hyökkäävän kärjen vauhdissa vaan tuottaa ensin tappiota sille kun se "ajaa ohi", ja sen jälkeen sitä seuraavalle osastolle jne.

Onhan yksi patteri tykistöä -oli putkimäärä mikä tahansa- aika paljon tulivoimaa parille komppanialle.

Mutta silti 16-10 km leveä alue jossa tykistö voisi vaikuttaa äkkiä siltä se jäisi vähän vajaaksi. Varsinkin jos on mahdollista että aktiivisella toiminnalla olisi mahdollisuus löytää lihaviakin maaleja

 

[SJ]

Miten muutan on, kuinka vaikeaa olisi uudelleen kouluttaa reservin tykkimiehiä uudelle aseelle? Siis jos jostakin saisi vaikkapa m198 kanuunoja (nuohan eivät enää ole haupitseja?) ja miehistö päätettäisiin ottaa 122H miehistöistä tai 152H miehistöistä (jälkimmäisillä joilla ei ole enää aseita). Tai sitten niiden 122mm:n telahaupitsien miehistöt vaikkapa M-109:n miehistöiksi? Jälkimmäinen ei taitaisi onnistua kertauttamalla, mutta entäs tuo eka? Pienempiä määriä noita aseita toki saisi koulutettua ihan normaalissa varusmies kierrossa, mutta mitenkäs jos noita olisi enemmän ja katsottaisiin olevan kiire?

Olisihan se paukku jos yht´äkkiä alatteisiin taas ostamaan venäläistä kalustoa.

Luulisi että sieltä saisi 152mm kalustoa halvalla tänäkin päivänä. Ja yltäisi kauemmaksi kuin 122mm

Jotenkin epäilen, että mitään venäläistä H -kalustoa tullaan hankkimaan, koska niitä on lähetetty sulattoon melkoinen kasa. Mutta jos kyseessä olisi K -kalusto, niin niitähän jo on, joten miksi ei? Ongelma vaan on ammuksissa, ne kun on tietääkseni edelleen sitä neuvostolaatua ja ei tule täyttämään mitään turvallisuus luokituksia. Eli hankittava kalusto olisi lähes väkisin 155 putkista, ellei naapurista ala löytyä laatutavaraa halvalla ja ainakaan tähän asti halpa ja laatu ovat olleet eri hyllyillä.

Mutta voisiko joku nyt vastata kysymykseen? Eli onko tuo muuntokoulutus niin iso homma, vai onko se lähinnä jotakin mikä aiheuttaa toimenpiteitä vain huollossa?

 

[koponen]

Tykkikaluston vaihto ei ole ratkaiseva lisäkoulutustarve minun näkemykseni mukaan. Asian voisi rinnastaa tyyppikoulutukseen tuolla konepuolella muutenkin.

Tietenkin H63-koulutettu joukko osaa joukkokoulutusvaiheen jälkeen kaikki niksit ja toimii vaativissakin olosuhteissa hyvin, mutta kenttätykistön laajamittaisen perustamisen yhteydessä luulisi löytyvän jokunen päivä koulutusaikaa tuollekin asialle.

Ja jos seuraava sota kestää 15 minuuttia, niin samapa tuo...

 

[ctg]

Mutta voisiko joku nyt vastata kysymykseen? Eli onko tuo muuntokoulutus niin iso homma, vai onko se lähinnä jotakin mikä aiheuttaa toimenpiteitä vain huollossa?

Ei. Meillä riittää tykäreitä reservissä loputtomiin asti. Ja jos paikallisille saadaan länsinaapurista pyörillä liikkuvaa 155 millistä kalustoa, niin asiat ovat entisestään paremmalla mallilla, sillä reservistä löytyy ISO lista kuskeja. Itseasiassa, jos koko pumppu on liikkuvaa, niin alueelliset ameebat voivat hyvinkin käyttää liukuvaa työnjakoa.

Mutta tuossa on samanlainen ongelma polttoaine resursseissa kuin mitä aatulla oli jenkkien ja iivanan työntyessä alueelle. Kuitenkin jos tuohon pystytään, ja a-tarvikkeita on tarpeeksi, niin kahdessa viikossa uskoisin armeijakuntien kähinät olemaan aika piipussa. Sillä niin se koko ajan kuluttava sodankäynti kuluttaa myös vastustajaa.

Vastustajan olisi pakko ruvettava kutsumaan reserviä jos homma menee vähääkään nappiin ja siinä vaiheessa heidän on katsottava, että mihin asti he haluavat matsata.

 

[SJ]

Vastustajan olisi pakko ruvettava kutsumaan reserviä jos homma menee vähääkään nappiin ja siinä vaiheessa heidän on katsottava, että mihin asti he haluavat matsata.

Tarkoitatko "reservillä" reserviläisiä, vaiko lisäjoukkoja muualta venäjää. Kysyn sillä, että koetan hahmottaa sitä, että paljonko ukkoja niillä pitäisi olla alunalkaen.

 

[SJ]

Mutta voisiko joku nyt vastata kysymykseen? Eli onko tuo muuntokoulutus niin iso homma, vai onko se lähinnä jotakin mikä aiheuttaa toimenpiteitä vain huollossa?

Ei. Meillä riittää tykäreitä reservissä loputtomiin asti. Ja jos paikallisille saadaan länsinaapurista pyörillä liikkuvaa 155 millistä kalustoa, niin asiat ovat entisestään paremmalla mallilla, sillä reservistä löytyy ISO lista kuskeja. Itseasiassa, jos koko pumppu on liikkuvaa, niin alueelliset ameebat voivat hyvinkin käyttää liukuvaa työnjakoa.

Tulipahan mieleen, että reservissä pitäisi olla kasa T-72 ja T-55 alustalle koulutettuja kuskeja, joten siitäkin koulutuksesta olisi varmaan apua, vaikka tela-alusta olisikin länsimainen?

Archerien saaminen olisi jo sen luokan juttu, että sitä ei edes viitsi ajatella. Niitä ei taida olla edes valmistettu viittä kymmentä, joten miehityksen hankkiminen tuskin olisi ongelma. Jos niitä taas saadaan hankittua rauhan aikana, niin miehistöt oletettavasti saadaan koulutettua samalla jopa jo seuraavasta saapumiserästä (siis kapiaisten koulutuksen jälkeen).

 

[ctg]

Vastustajan olisi pakko ruvettava kutsumaan reserviä jos homma menee vähääkään nappiin ja siinä vaiheessa heidän on katsottava, että mihin asti he haluavat matsata.

Tarkoitatko "reservillä" reserviläisiä, vaiko lisäjoukkoja muualta venäjää. Kysyn sillä, että koetan hahmottaa sitä, että paljonko ukkoja niillä pitäisi olla alunalkaen.

Varmaan ne aloittaa kahdesta neljään prikaatilla, missä kaksi on reservissä. Ei mikään tajuton määrä, mutta mitä Pietarin ja Moskovan väliltä löytyy. Sata kakskyt tuhatta ukkoo. Ja jos noista saa sen mahdollisesti kakskyt viiva nelkyt prossaa telottua siihen kuntoon, että ne on pelistä pois, niin naapurin on ruvettava katsomaan että mitä joukkoja se heittää seuraavaksi kehiin ilman että isoimpiin leluihin kosketaan.

 

[SJ]

Vastustajan olisi pakko ruvettava kutsumaan reserviä jos homma menee vähääkään nappiin ja siinä vaiheessa heidän on katsottava, että mihin asti he haluavat matsata.

Tarkoitatko "reservillä" reserviläisiä, vaiko lisäjoukkoja muualta venäjää. Kysyn sillä, että koetan hahmottaa sitä, että paljonko ukkoja niillä pitäisi olla alunalkaen.

Varmaan ne aloittaa kahdesta neljään prikaatilla, missä kaksi on reservissä. Ei mikään tajuton määrä, mutta mitä Pietarin ja Moskovan väliltä löytyy. Sata kakskyt tuhatta ukkoo. Ja jos noista saa sen mahdollisesti kakskyt viiva nelkyt prossaa telottua siihen kuntoon, että ne on pelistä pois, niin naapurin on ruvettava katsomaan että mitä joukkoja se heittää seuraavaksi kehiin ilman että isoimpiin leluihin kosketaan.

Prikaatin määritelmä tuntuu vaihtelevan maasta toiseen...

Anyway, jotenkin pitäisin sitä mahdottomana, että ryssä aloittaisi mobilisoimaan reservistejä vain meitä varten.

 

[kimmo.j]

Mutta voisiko joku nyt vastata kysymykseen? Eli onko tuo muuntokoulutus niin iso homma, vai onko se lähinnä jotakin mikä aiheuttaa toimenpiteitä vain huollossa?

Ei. Meillä riittää tykäreitä reservissä loputtomiin asti. Ja jos paikallisille saadaan länsinaapurista pyörillä liikkuvaa 155 millistä kalustoa, niin asiat ovat entisestään paremmalla mallilla, sillä reservistä löytyy ISO lista kuskeja. Itseasiassa, jos koko pumppu on liikkuvaa, niin alueelliset ameebat voivat hyvinkin käyttää liukuvaa työnjakoa.

Tulipahan mieleen, että reservissä pitäisi olla kasa T-72 ja T-55 alustalle koulutettuja kuskeja, joten siitäkin koulutuksesta olisi varmaan apua, vaikka tela-alusta olisikin länsimainen?

Pikakoulutus voi toki kestää mitä vain tunnista kahteen, mutta vaunun kunnollinen opettelu kestää vähintään pari viikkoa. Alustan huoltokohteita on paljon ja ilman oikeaa huoltoa vaunu ei kauan liiku. Lisäksi ainakin ampuja tulee oppia ulkoa ammunnanhallinnan erilaiset nappulat ja vivut. Tämä vaatii aikaa harjoituksissa ja/tai simulaattorissa. Sama koskee muitakin miehistön jäsenia, vaikkakaan ei samassa mittakaavassa.

 

[Hande]

Yhdellä tst-osastolla on kaksi patteria, eli yksinkertaistetusti yksi patteri aina kahta jv-komp, kohden. Jos patteri pystyy kattamaan sivusta päin vaikka 8km matkan uraa joka menee kompanioiden vastuualueen läpi, niin onko se liian vähän...? Hommaa voidaan tukea vielä 120mm heittimillä joiden organisoinnista ei ole vielä täyttä selvyyttä...

Mietin vaan että jos kohtuullisen epäsuoran alle saataisiin vaikka 10km uraa samoista asemista, niin onko se liian pieni alue kahdelle jv-komppanialle? Onko jv-joukkojen ja sitä kautta niitä tukevien epäsuoran tarve edes yrittää vaikuttaa tuon alueen ulkopuolelle vai riittääkö että tuollainen pumpu huolehtii tuollaisesta matkasta uraa vuorokauden-pari ja liikkuu vasta sitten tilanteen edettyä sitä vastaavaan paikkaan? Ymmärtääkseni kun tarkoitus ei siis ole yrittääkkään pysyä hyökkäävän kärjen vauhdissa vaan tuottaa ensin tappiota sille kun se "ajaa ohi", ja sen jälkeen sitä seuraavalle osastolle jne.

Vastustajan syvyyteen ryhmitetty lyhytkantamainen vedettävä tykistö olisi varmasti epäsymmetriaa parhaimmillaan. Jotenkin vain tuntuu, että käyttö jäisi vähäiseksi kaluston jäädessä turhan helposti vastapuolen haltuun. Tykistön paikka olisi pikemminkin siellä, missä ei käytetä vapaana vellovia muodostelmia. Tämä tietysti koko taistelutapaa sen enempää tuntematta, mutta lehtijutuissa kaavaillun pörräämisen tukemiseen 122H vaikuttaa amatöörin katsannossa ominaisuuksiltaan kovin rajoitetulle.

Raskaita heittimiä mainittiin jossain tulevan 12kpl per tst-osasto, liekö sitten kaksi komppaniaa vai yksi nelijoukkueinen komppania? Komppaniakin on tietysti kovin joustava käsite, joskus pataljoonaakin suurempi.

 

[baikal]

Olen ajatellut näitä tst-osastoja siten, että ne liittyvät isompaan orkesteriin ja ovat lähes aina osa isompaa pumppaamoa. Eli pääasiassa tarkoitus ollee, että Valmiusprikaati on SE runko, jonka ympärillä kieppuu erilaisia pikkupumppaamoja, mitenkään muuten nämä eivät tule käsitettäviksi. Voi toki olla hetkiä ja tilanteita, joissa joku tst-osasto toimii iha ite jonkin aikaa, mutta silloinkin on oltava kyse rajoitetusta ajasta tms.

Valmiusyhtymän tarjoamien enkelinsiipien alla tai sivussa nuo tst-osastot ajavat varmasti asiansa, itsenäisinä pumppaamoina keskellä ei mitään iha yksin......sanoisin, unohtakaa.

 

[Iso-Mursu]

Olen ajatellut näitä tst-osastoja siten, että ne liittyvät isompaan orkesteriin ja ovat lähes aina osa isompaa pumppaamoa. Eli pääasiassa tarkoitus ollee, että Valmiusprikaati on SE runko, jonka ympärillä kieppuu erilaisia pikkupumppaamoja, mitenkään muuten nämä eivät tule käsitettäviksi. Voi toki olla hetkiä ja tilanteita, joissa joku tst-osasto toimii iha ite jonkin aikaa, mutta silloinkin on oltava kyse rajoitetusta ajasta tms.

Valmiusyhtymän tarjoamien enkelinsiipien alla tai sivussa nuo tst-osastot ajavat varmasti asiansa, itsenäisinä pumppaamoina keskellä ei mitään iha yksin......sanoisin, unohtakaa.

Itse olen käsittänyt -kai omaa toive unta- että kun noista taisteluosastoista muodostetaan se taisteluryhmä, niin sillä ryhmällä olisi jotain järeämpää jolla tukea taisteluosastoja