Linnoittaminen

[Hande]

Itse olen käsittänyt -kai omaa toive unta- että kun noista taisteluosastoista muodostetaan se taisteluryhmä, niin sillä ryhmällä olisi jotain järeämpää jolla tukea taisteluosastoja

Kaikki järeämpi, mikä olisi tuohon sopinut, on jo luiskassa. Uushankinta tai ei mitään, siinä näyttäisivät olevan vaihtoehdot. Alueelliset prikaatit tulevat edustamaan erittäin kevyttä jalkaväkeä. Vain kevyttä epäsuoraa, ei ilmatorjuntaa jne. Toivottavasti nuo puutteet saadaan korvattua hyvällä johtamisjärjestelmällä, en kyllä ymmärrä miten se edes voisi olla mahdollista?

 

[Hande]

Olen ajatellut näitä tst-osastoja siten, että ne liittyvät isompaan orkesteriin ja ovat lähes aina osa isompaa pumppaamoa. Eli pääasiassa tarkoitus ollee, että Valmiusprikaati on SE runko, jonka ympärillä kieppuu erilaisia pikkupumppaamoja, mitenkään muuten nämä eivät tule käsitettäviksi. Voi toki olla hetkiä ja tilanteita, joissa joku tst-osasto toimii iha ite jonkin aikaa, mutta silloinkin on oltava kyse rajoitetusta ajasta tms.

Valmiusyhtymän tarjoamien enkelinsiipien alla tai sivussa nuo tst-osastot ajavat varmasti asiansa, itsenäisinä pumppaamoina keskellä ei mitään iha yksin......sanoisin, unohtakaa.

Ei kai valmiusprikaatilla ole lihaksia ottaa ketään siipiensä suojiin, vaan sekin tarvitsee vahvistuksia vähän joka osa-alueella.

 

[Hanski]

Olen ajatellut näitä tst-osastoja siten, että ne liittyvät isompaan orkesteriin ja ovat lähes aina osa isompaa pumppaamoa. Eli pääasiassa tarkoitus ollee, että Valmiusprikaati on SE runko, jonka ympärillä kieppuu erilaisia pikkupumppaamoja, mitenkään muuten nämä eivät tule käsitettäviksi. Voi toki olla hetkiä ja tilanteita, joissa joku tst-osasto toimii iha ite jonkin aikaa, mutta silloinkin on oltava kyse rajoitetusta ajasta tms.

Valmiusyhtymän tarjoamien enkelinsiipien alla tai sivussa nuo tst-osastot ajavat varmasti asiansa, itsenäisinä pumppaamoina keskellä ei mitään iha yksin......sanoisin, unohtakaa.

Ei kai valmiusprikaatilla ole lihaksia ottaa ketään siipiensä suojiin, vaan sekin tarvitsee vahvistuksia vähän joka osa-alueella.

Herroilta unohtui pari johtoporrasta, jotka nimenomaan toimivat alueellisten joukkojen "pumppaamona": vanhat sotilasläänit ja sotilasalueet. Lainaus Puolustusvoimien sivuilta "Suomen puolustusratkaisu".
"... Puolustusvoimien johtamisrakenteen taktisen tason paikalliset johtoportaat
perustetaan valmiuden kohottamisen yhteydessä johtamaan
paikallisen tason operaatioita. Maavoimien aluetoimisto vastaa maavoimien
paikallisen tason johtoportaan, sotilasalueen, toiminnan
suunnittelusta ja valmisteluista normaalioloissa...."
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/c69e6b00487f09f382488b88ae12af8a/Taitto_5.1_WEB.pdf?MOD=AJPERES

Valmiusprikaateilla on omat tehtävänsä eikä niitä voida kuormittaa koko Suomen alueellisella puolustuksella. Valmareita on kuitenkin vain 3 kpl, sotilasalueita X kpl.

Sotilasläänit katoavat uuden organisaation myötä ja näiden tehtävät ilmeisesti siirtyvät joltain osin sotilasalueille.

Hande (kaima?): eikö siipien suojiin otto ole juuri sama asia kuin vahvistaminen?

 

[Hande]

Hande (kaima?): eikö siipien sujiin otto ole juuri sama asia kuin vahvistaminen?

Kyllä,esimerkiksi noin, enkä usko, että ensimmäistäkään alueellista tst-osastoa tullaan koskaan ikinä vahventamaan valmiusprikaatilla tai sen osilla. Päinvastoinkaan homma ei oikein toimi, kun aluellisilla joukoilla ei riitä jerkkua. Yhteistoiminta muutoin on toki mahdollista. Siipien suojaa Voisi myös ajatella niin, että esim. osa prikaatin tykistöstä tai ilmatorjunnasta keskittäisi tarmonsa tuettavan joukon tarpeisiin. Moiseen ei sittenkään taida olla resursseja?

 

[Hanski]

Hande (kaima?): eikö siipien sujiin otto ole juuri sama asia kuin vahvistaminen?

Kyllä,esimerkiksi noin, enkä usko, että ensimmäistäkään alueellista tst-osastoa tullaan koskaan ikinä vahventamaan valmiusprikaatilla tai sen osilla. Päinvastoinkaan homma ei oikein toimi, kun aluellisilla joukoilla ei riitä jerkkua. Yhteistoiminta muutoin on toki mahdollista. Siipien suojaa Voisi myös ajatella niin, että esim. osa prikaatin tykistöstä tai ilmatorjunnasta keskittäisi tarmonsa tuettavan joukon tarpeisiin. Moiseen ei sittenkään taida olla resursseja?

Ei varmasti alueellista taisteluosastoa vahisteta valmiusprikaatilla, kyllä siinä menisi helmet sioille! Toisinpäin tilanne saattaisi tulla eteen, esim. valmiusprikaatin hyökkäys alueelle, jolle alueellinen taisteluosasto on ryhmittynyt. Eikö silloin TSTOS kannattaisi alistaa valmarille, vaikka TSTOS:n taistelukyky onkin alhaisempi?

Valmarin tykistön tai IT:n osan käyttö alueellisen taisteluosaston tukemiseen varmaan olisi periaatteessa mahdollista (esim. AMOS-joukkue tai ITO2005-jaos). Millaistahan komentoketjua pitkin tämä pyyntö menisi ja kuinka pitkä olisi vasteaika siihen, että tuki löytyisi?

 

[Hande]

Ei varmasti alueellista taisteluosastoa vahisteta valmiusprikaatilla, kyllä siinä menisi helmet sioille! Toisinpäin tilanne saattaisi tulla eteen, esim. valmiusprikaatin hyökkäys alueelle, jolle alueellinen taisteluosasto on ryhmittynyt. Eikö silloin TSTOS kannattaisi alistaa valmarille, vaikka TSTOS:n taistelukyky onkin alhaisempi?

Valmarin tykistön tai IT:n osan käyttö alueellisen taisteluosaston tukemiseen varmaan olisi periaatteessa mahdollista (esim. AMOS-joukkue tai ITO2005-jaos). Millaistahan komentoketjua pitkin tämä pyyntö menisi ja kuinka pitkä olisi vasteaika siihen, että tuki löytyisi?

Teoriassa ja teknisesti mahdollista, mutta käytännössä ei, koska vähäinenkin purkaminen käytännössä veisi toiselta etelään sijoitetulta sa-prikaatiltamme toimintakyvyn. Näkisin, että prikaatilla on oltava valmius, jossa yhtään sen pataljoonista ei riisuta epäsuorasta tai ilmatorjunnasta. Tuo ei ainakaan voi olla päämenetelmä.

Uuden johtamisjärjestelmän pitäisi kaiketi mahdollistaa yhteistoiminta ilman alistuksia. Yleensäkin jalkapelissä liikkuvan ja vailla kunnollisia maastokelpoisia ajoneuvoja olevan joukon suora alistus mekanisoidulle pumpulle voisi olla hitusen ongelmallinen. Yhteinen johto riittänee hyvin, koska tarkoitus olisi vain toimia samalla alueella.

 

[Hanski]

Itse olen käsittänyt -kai omaa toive unta- että kun noista taisteluosastoista muodostetaan se taisteluryhmä, niin sillä ryhmällä olisi jotain järeämpää jolla tukea taisteluosastoja

Kaikki järeämpi, mikä olisi tuohon sopinut, on jo luiskassa. Uushankinta tai ei mitään, siinä näyttäisivät olevan vaihtoehdot. Alueelliset prikaatit tulevat edustamaan erittäin kevyttä jalkaväkeä. Vain kevyttä epäsuoraa, ei ilmatorjuntaa jne. Toivottavasti nuo puutteet saadaan korvattua hyvällä johtamisjärjestelmällä, en kyllä ymmärrä miten se edes voisi olla mahdollista?

Kaik on mänt'.... :a-embarassed:

Ei kai nyt ihan sentään, tulevien alueellisten prikaatien kokoonpanoja ei ole julkaistu ja ne lienevät joka tapauksessa modulaarisia: kerätään saman johdon alle sellainen pumppu, mitä suunnitellaan tarvittavaksi. Mikään ei estäne esimerkiksi ylijohdon yksikköjen alistamista alueelliselle prikaatille. Painopistesuunnan prikaati voisi periaatteessa saada ylempää tarvittavan määrän IT-ohjuspattereita, ylijohdon tykistöä, PSTOK:ita jne. Muualla on sitten hetken aikaa hiljaisempaa. Kuten jo ilmatorjuntaketjussa todettiin, mm. nykyiset IT-järjestelmät ovat aika hyvin liikkuvia.

 

[Hanski]

Ei varmasti alueellista taisteluosastoa vahisteta valmiusprikaatilla, kyllä siinä menisi helmet sioille! Toisinpäin tilanne saattaisi tulla eteen, esim. valmiusprikaatin hyökkäys alueelle, jolle alueellinen taisteluosasto on ryhmittynyt. Eikö silloin TSTOS kannattaisi alistaa valmarille, vaikka TSTOS:n taistelukyky onkin alhaisempi?

Valmarin tykistön tai IT:n osan käyttö alueellisen taisteluosaston tukemiseen varmaan olisi periaatteessa mahdollista (esim. AMOS-joukkue tai ITO2005-jaos). Millaistahan komentoketjua pitkin tämä pyyntö menisi ja kuinka pitkä olisi vasteaika siihen, että tuki löytyisi?

Teoriassa ja teknisesti mahdollista, mutta käytännössä ei, koska vähäinenkin purkaminen käytännössä veisi toiselta etelään sijoitetulta sa-prikaatiltamme toimintakyvyn. Näkisin, että prikaatilla on oltava valmius, jossa yhtään sen pataljoonista ei riisuta epäsuorasta tai ilmatorjunnasta. Tuo ei ainakaan voi olla päämenetelmä.

Uuden johtamisjärjestelmän pitäisi kaiketi mahdollistaa yhteistoiminta ilman alistuksia. Yleensäkin jalkapelissä liikkuvan ja vailla kunnollisia maastokelpoisia ajoneuvoja olevan joukon suora alistus mekanisoidulle pumpulle voisi olla hitusen ongelmallinen. Yhteinen johto riittänee hyvin, koska tarkoitus olisi vain toimia samalla alueella.

Vähäistä purkamista olisi juuri tukiaselajin jaoksen / joukkueen irrottaminen valmarista. Valmiusprikaatin toimintakyky ei lopu siihen, jos siltä hetkeksi irrotetaan esim. (AMOS) KRH-joukkue. Kokonaistilanne varmaan ratkaisisi, tehtäisiinkö näin käytännössä. Sen kyllä arvaan, että jonkin joukon irrottaminen vakiokokoonpanostaan vaatii aikamoisen komentoketjun ja päätöksen ylempää.

Yhteinen johto -kohtaan kommentti: näitä yhteisen johdon vaihtoehtoja olisivat esimerkiksi armeijakunta, valmiusprikaati tai sotilasalue (-lääni). Alueellisen joukon tehtävä ja kyvyt poikkeavat joka tapauksessa mekanisoidusta joukosta, mutta ei kai sekään olisi huono ratkaisu, että jokin alueellinen pumppu on hetken aikaa omalla tehtävällään alistettu valmiusprikaatille.

 

[Hande]

Itse olen käsittänyt -kai omaa toive unta- että kun noista taisteluosastoista muodostetaan se taisteluryhmä, niin sillä ryhmällä olisi jotain järeämpää jolla tukea taisteluosastoja

Kaikki järeämpi, mikä olisi tuohon sopinut, on jo luiskassa. Uushankinta tai ei mitään, siinä näyttäisivät olevan vaihtoehdot. Alueelliset prikaatit tulevat edustamaan erittäin kevyttä jalkaväkeä. Vain kevyttä epäsuoraa, ei ilmatorjuntaa jne. Toivottavasti nuo puutteet saadaan korvattua hyvällä johtamisjärjestelmällä, en kyllä ymmärrä miten se edes voisi olla mahdollista?

Kaik on mänt'.... :a-embarassed:

Ei kai nyt ihan sentään, tulevien alueellisten prikaatien kokoonpanoja ei ole julkaistu ja ne lienevät joka tapauksessa modulaarisia: kerätään saman johdon alle sellainen pumppu, mitä suunnitellaan tarvittavaksi. Mikään ei estäne esimerkiksi ylijohdon yksikköjen alistamista alueelliselle prikaatille. Painopistesuunnan prikaati voisi periaatteessa saada ylempää tarvittavan määrän IT-ohjuspattereita, ylijohdon tykistöä, PSTOK:ita jne. Muualla on sitten hetken aikaa hiljaisempaa. Kuten jo ilmatorjuntaketjussa todettiin, mm. nykyiset IT-järjestelmät ovat aika hyvin liikkuvia.

It:n puolella näyttää olevan sellainen ongelma, että esim. kevyemmän kaluston suuri pääosa sitoutuu valmiusprikaateihin nyt, kun mahdollisesti tulevien olkapääohjusten hankintasuunnitelmakin on kutistettu reilusti alle puoleen alkuperäisestä, eli alle 100m€ ( noin 40- 50 kpl Stingerin hinnalla ). Siitä määrästä ei oikein riitä kuin operatiivisille joukoille. Jollain yhdellä patterilla on paha luoda valtakunnallista painopistettä. Pelimerkit lienevät siis hyvin pitkälle Crotale-merkkisiä. Prikaati, jonka it:nä on Kk:t ja Crotale-patteri taas ei vaikuta oikein tasapainoiselle kokonaisuudelle.

En pyri luomaan tappiomielialaa, mutta kalustotilanne on vähintäänkin haasteellinen. Tilannetta ei lähivuosina helpota se, että juuri maavoimien alueelliset joukot on Pv:n toimesta ( jo totuttuun tapaan ) määritelty säästötoimien vahvaksi painopisteeksi. En siis näe aihetta kovin suurelle hurmoksellekaan.

 

[Hande]

ei kai sekään olisi huono ratkaisu, että jokin alueellinen pumppu on hetken aikaa omalla tehtävällään alistettu valmiusprikaatille.

Luulisin, että jotain erillistehtävää, vaikka rinnakkaistakin, suorittavaa ja ominaisuuksiltaan täysin poikkeavaa pumppua ei kannata sälyttää prikaatin murheeksi, vaan koordinoida toiminta ylempää. Tämän pitäisi olla johtamisjärjestelmän puolesta hyvin mahdollista. Rinta rinnan ei voida toimia, joten tiedon kulku riittää.

Prikaatin johtaminen on itselle hiukan vieraampi laji, joten tämän enempää en lähde arvailemaan...

 

[Hanski]

Itse olen käsittänyt -kai omaa toive unta- että kun noista taisteluosastoista muodostetaan se taisteluryhmä, niin sillä ryhmällä olisi jotain järeämpää jolla tukea taisteluosastoja

Kaikki järeämpi, mikä olisi tuohon sopinut, on jo luiskassa. Uushankinta tai ei mitään, siinä näyttäisivät olevan vaihtoehdot. Alueelliset prikaatit tulevat edustamaan erittäin kevyttä jalkaväkeä. Vain kevyttä epäsuoraa, ei ilmatorjuntaa jne. Toivottavasti nuo puutteet saadaan korvattua hyvällä johtamisjärjestelmällä, en kyllä ymmärrä miten se edes voisi olla mahdollista?

Kaik on mänt'.... :a-embarassed:

Ei kai nyt ihan sentään, tulevien alueellisten prikaatien kokoonpanoja ei ole julkaistu ja ne lienevät joka tapauksessa modulaarisia: kerätään saman johdon alle sellainen pumppu, mitä suunnitellaan tarvittavaksi. Mikään ei estäne esimerkiksi ylijohdon yksikköjen alistamista alueelliselle prikaatille. Painopistesuunnan prikaati voisi periaatteessa saada ylempää tarvittavan määrän IT-ohjuspattereita, ylijohdon tykistöä, PSTOK:ita jne. Muualla on sitten hetken aikaa hiljaisempaa. Kuten jo ilmatorjuntaketjussa todettiin, mm. nykyiset IT-järjestelmät ovat aika hyvin liikkuvia.

It:n puolella näyttää olevan sellainen ongelma, että esim. kevyemmän kaluston suuri pääosa sitoutuu valmiusprikaateihin nyt, kun mahdollisesti tulevien olkapääohjusten hankintasuunnitelmakin on kutistettu reilusti alle puoleen alkuperäisestä, eli alle 100m€ ( noin 40- 50 kpl Stingerin hinnalla ). Siitä määrästä ei oikein riitä kuin operatiivisille joukoille. Jollain yhdellä patterilla on paha luoda valtakunnallista painopistettä. Pelimerkit lienevät siis hyvin pitkälle Crotale-merkkisiä. Prikaati, jonka it:nä on Kk:t ja Crotale-patteri taas ei vaikuta oikein tasapainoiselle kokonaisuudelle.

En pyri luomaan tappiomielialaa, mutta kalustotilanne on vähintäänkin haasteellinen. Tilannetta ei lähivuosina helpota se, että juuri maavoimien alueelliset joukot on Pv:n toimesta ( jo totuttuun tapaan ) määritelty säästötoimien vahvaksi painopisteeksi. En siis näe aihetta kovin suurelle hurmoksellekaan.

Keskusteluissa unohtuu usein, että mm. Helsingin joukot ovat alueellisia joukkoja siinä kuin esim. Närpiönkin. Helsingin alueella toimiva alueellinen joukko saisi jo luonnostaan aika hyvän sateenvarjon ilmauhille. Vastaavasti esim. Kymenlaaksossa toimiva alueellinen joukko saisi ne pelimerkit, joita se tarvitsee ja jotka on muualta irroitettavissa. Jos tilanne olisi Kymenlaaksossa oikeasti kriittinen, todennäköisesti sinne haalittaisiin kaikki se voima, mikä olisi irrotettavissa. Samaan aikaan se Närpiötä puolustava erillisjoukkue joutuisi tyytymään ilmatorjunnan osalta joukkueen omaan RSKK:hon tai pelkkiin RK:hin.

 

[Hande]

Keskusteluissa unohtuu usein, että mm. Helsingin joukot ovat alueellisia joukkoja siinä kuin esim. Närpiönkin. Helsingin alueella toimiva alueellinen joukko saisi jo luonnostaan aika hyvän sateenvarjon ilmauhille. Vastaavasti esim. Kymenlaaksossa toimiva alueellinen joukko saisi ne pelimerkit, joita se tarvitsee ja jotka on muualta irroitettavissa. Jos tilanne olisi Kymenlaaksossa oikeasti kriittinen, todennäköisesti sinne haalittaisiin se voima, mikä olisi irrotettavissa. Samaan aikaan se Närpiötä puolustava erillisjoukkue joutuisi tyytymään ilmatorjunnan osalta joukkueen omaan RSKK:hon tai pelkkiin RK:hin.

Aivan, onhan alueellisille joukoille hankittu mm. NASAMS-järjestelmät.

Ja sama toisinpäin. Savossa, Pohjois-Karjalassa tai Lapissa ei lämmitä yhtään, vaikka asiat olisivat etelässä miten hyvin. Keskiarvoilla ei yleensäkään ole juuri merkitystä ja painopiste on pakko olla, koska joka paikkaan ei millään venytä. Toivottavasti tehdyt valinnat osoittautuvat oikeiksi, jos niitä joskus naapurin toimesta mitataan.

 

[pstsika]

Millaisista aikamääreistä puhutaan noiden ”lego”-linnoitteiden ja elementtikorsujen kanssa?
Naamiointia lukuun ottamatta kaikki muu taitaa tapahtua konevoimalla?

 

[Hanski]

Keskusteluissa unohtuu usein, että mm. Helsingin joukot ovat alueellisia joukkoja siinä kuin esim. Närpiönkin. Helsingin alueella toimiva alueellinen joukko saisi jo luonnostaan aika hyvän sateenvarjon ilmauhille. Vastaavasti esim. Kymenlaaksossa toimiva alueellinen joukko saisi ne pelimerkit, joita se tarvitsee ja jotka on muualta irroitettavissa. Jos tilanne olisi Kymenlaaksossa oikeasti kriittinen, todennäköisesti sinne haalittaisiin se voima, mikä olisi irrotettavissa. Samaan aikaan se Närpiötä puolustava erillisjoukkue joutuisi tyytymään ilmatorjunnan osalta joukkueen omaan RSKK:hon tai pelkkiin RK:hin.

Aivan, onhan alueellisille joukoille hankittu mm. NASAMS-järjestelmät.
Ja sama toisinpäin. Savossa, Pohjois-Karjalassa tai Lapissa ei lämmitä yhtään, vaikka asiat olisivat etelässä miten hyvin. Keskiarvoilla ei yleensäkään ole juuri merkitystä ja painopiste on pakko olla, koska joka paikkaan ei millään venytä. Toivottavasti tehdyt valinnat osoittautuvat oikeiksi, jos niitä joskus naapurin toimesta mitataan.

Painopisteen luominen ja hallittu riskinotto ovat aivan keskeisiä asioita kaikessa sotilaallisessa suunnittelussa ja ovat olleet jo kauan! Vihulainenkin joutuu valitsemaan painopisteensä.

Jos ilkeän vihulaisen hyökkäyksen painopiste olisikin Pohjois-Lapissa, suomalainen tiedustelu olisi saanut tämän tietoonsa riittävissä ajoin ja halu puolustaa koko maata on/olisi olemassa, eiköhän pohjoisesta löytyisi tarvittaessa juuri ne kamppeet, joita suomalaisilla olisi käytettävissä. NASAMS-patteri liikkuu tarvittaessa kumipyörillä aika vinhaan, tältä osin tilanne on muuttunut esim. ITO79:n kantalinnoitettujen asemien.

Editoin vielä vastausta: en sinällään ole huolissani yksittäisten aseitten tai joukkojen määristä, niitä on juuri se määrä mitä niitä on. Huolissani olen siitä, että näitä (sinällään vähäisiä) joukkoja osataan / uskalletaan käyttää oikein = tarvittaessa löytyy riskinottokykyä luoda oikea painopiste (-et) ja tarvittaessa painopistettä pystytään vaihtamaan. Tilanne on joka tapauksessa huomattavasti parempi voimasuhteiden osalta kuin esim. 1980-luvulla.

 

[Isäm Maam Puolustaja]

Ruotsalaisten mallia linnoittamisesta.
http://web.archive.org/web/200012062044/http://www.wendel.se/rswa/engineers.htm

 

[Hande]

Millaisista aikamääreistä puhutaan noiden ”lego”-linnoitteiden ja elementtikorsujen kanssa?
Naamiointia lukuun ottamatta kaikki muu taitaa tapahtua konevoimalla?

Rakentamiseen harjaantuneen pioneeriryhmän voisi olettaa tekevän ryhmälle korsun, haudat ja poterot kaivamisineen ja peittämisineen yhdessä aamusta iltaan-työvuorossa. Käytössä on tuoloin traktorikaivuri.

Tuo onnistui ainakin kertausharjoituksissa naulalevyristikoista tehden porukalta, joka ei entuudestaan tuntenut toisiaan. Mahdolliseen louhintaan ja lopputuloksen naamiointiin tarvittaisiin lisää aika.

Ongelmaksi saattaisi muodostua valmisosamateriaalin saaminen rakennuspaikalle. Etenkin betonielementtien siirteleminen saattaa olla hyvinkin haasteellista.

 

[pstsika]

Upseerin käsikirja vuodelta 1953 antaa seuraavanlaisia aikoja linnoittamistyölle:

Polvelta ampuvan miehen potero – työaika 40 min
Seisaalta ampuvan miehen potero - työaika 1 tunti.
Seisaalta ampuvan miehen potero suojakololla - työaika 3 tuntia.
Konekiväärin (jalustalla oleva Maxim toim. huom.) potero - työaika 2 mieheltä 3 tuntia.
Keveyen kranaatinheittimen potero – työaika 6 mieheltä 4 tuntia.
20 Itkk:n potero - työaika 4 mieheltä 6 tuntia.
40 Itkk:n potero - työaika 7 mieheltä 8 tuntia.
Kenttäkeittimen potero - työaika 6 mieheltä 8 tuntia.
Auton potero - työaika 4 mieheltä 5 tuntia.
Teltan potero - työaika 8 mieheltä 7 tuntia.

Työaikoja laskettaessa on oletettu työskenneltävän vihollisen tähystetyn tulen ulottumattomissa, koska taistelun vaikutusta työn suorittamiseen on mahdotonta tarkkaan arvioida. Toisaalta tuli hidastaa työtä, toisaalta se saattaa pakottaa taistelijan tavallista suurempaan työtehoon hänen työskennellessään oman turvallisuutensa puolesta. Laskelmat perustuvat kenttälapion käyttämiseen paikoissa, missä ei ole tilaa soralapion käyttöön. Maaperä on edellytetty kovanlaiseksi. Aivan pehmeässä maaperässä työaika saattaa supistua puoleen ja hyvin kovassa lisääntyä kaksinkertaiseksi edellä esitetystä.

Noita it-tykkejä ei enää ole, mutta onkohan 20 milliselle tarkoitettu sopiva Sergeille ja 40 milliselle sopiva taas 35 milliselle Oerlikonille?

 

[SJ]

Noita it-tykkejä ei enää ole, mutta onkohan 20 milliselle tarkoitettu sopiva Sergeille ja 40 milliselle sopiva taas 35 milliselle Oerlikonille?

Sergei ainakaan tarvitse kummoista koloa, se on sen verran matala kapine. Jotenkin minulla on sellainen kuva mielessä, että Oerlikon olisi myös matalampi kuin Bofors.

 

[Hande]

Millaisista aikamääreistä puhutaan noiden ”lego”-linnoitteiden ja elementtikorsujen kanssa?
Naamiointia lukuun ottamatta kaikki muu taitaa tapahtua konevoimalla?

Liitteenä Linnoittamisopas 1:n ( vuodelta 2001 ) sivut 53-55, joissa tuoreempia nyrkkisääntöjä työmenekeistä.

 

[Hande]

Noita it-tykkejä ei enää ole, mutta onkohan 20 milliselle tarkoitettu sopiva Sergeille ja 40 milliselle sopiva taas 35 milliselle Oerlikonille?

Sergei ainakaan tarvitse kummoista koloa, se on sen verran matala kapine. Jotenkin minulla on sellainen kuva mielessä, että Oerlikon olisi myös matalampi kuin Bofors.

Muistan nähneeni useammankin kerran kuvia Oerlikonista maanpäällisessä linnoitteessa, joka on toteutettu hiekkatäytteisistä suursäkeistä. Kuoppa ei välttämättä olisikaan kovin näppärä suoja it-tykille, samaisen porukan muille osille kylläkin.