Linnoittaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pstsika
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Periskoopilla ei voi ampua, se pitäisi myös olla jäähdytetty ympäristön lämpötilaan
Tuota periskooppi+kivääri yhdistelmiä on ollut ensimmäisestä maailmansodasta alkaen. Nykyään voisi olla joku kauko-ohjattu kivääri itsetuholla esimerkiksi vastaanottopesäkkeessä tai sivustassa.
 
Baltian linnoituksista video. Eikö olisi meilläkin aiheellista rakentaa jo valmiiksi hidasteita (kaivanteita, pansssriesteitä) riskipaikkoihin? Ei meillä nyt Baltiaan verrattuna niin paljon enemmän ole syvyyttä.


PV video linnoitteista, jossa otettu Ukrainan oppeja huomioon.

 
Baltian linnoituksista video. Eikö olisi meilläkin aiheellista rakentaa jo valmiiksi hidasteita (kaivanteita, pansssriesteitä) riskipaikkoihin? Ei meillä nyt Baltiaan verrattuna niin paljon enemmän ole syvyyttä.


PV video linnoitteista, jossa otettu Ukrainan oppeja huomioon.

Betoniblokki rakenteet ei kestä moukarointia ilman raudotettua parin metrin paksua kattoa.
 
Tulisi louhia luolia, joissa olisi huollon tiloja, sidonta paikkoja, vaihtoasemia, tunneleihin poistumisteitä, ja oikein kunnon mittaisia, että pääsee loitolle etulinjassa täysin kiven sisässä.
Ukrainassa on ongelmana, kun ei ehditä tekemään muuta, kuin maamonttuja.
Teitä jotka suojataan teräs verkoilla pitkälle taakse.
 
Videon kaltaisia linnoiterakennelmia pystytään Suomessa rakentamaan ehkä 5%-10% pinta-alasta joka sijoittuu viedon tavoin jääkauden muodostamille hiekkaharjuille.
Muualla vastaan tulee joko peruskallio tai pohjavesi. Tällöin vaihtoehtoina on maanpäällinen linnoittaminen tai kallioon louhiminen kuten Salpalinjalla.
Kustannustehokkainta saattaisi itseasiassa olla linjan kunnostaminen ja lisärakentaminen.
 
Kuten Maginot linjassa
Sehän olikin menestystarina.
Ei ne luolat sinänsä ollut ongelma, vaan se mitä sieltä puuttui: kattava taisteluhautaverkosto maanpäälliseen taisteluun, koska ranskalaisten fokus oli liikaa pitää miehet suojassa.

Välirauhan aikana suomalaiset upseerit kyllä antoivat kritiikkinsä Maginot-linjan toteutuksesta, johon voi tänäkin päivänä yhtyä. Kritiikkiä tuli myös puutteellisesta naamioinnista ja vähäisestä tulivoimasta suhteessa linnoitelaitteiden kustannuksiin. Suomalaisessa linnoittamiskirjallisuudessa korostettiin, että linnoittamisen tarkoitus on mahdollistaa joukkojen tehokas taistelu, mistä suoja on vain osa.
 
Joko pitäisi ruveta linnoittamaan rajaa tai valmistautua puskemaan rintamaa kauemmaksi.
Kuten Maginot linjassa
Sehän olikin menestystarina.
Se oli. Linnoite/miinoite jonka vihollinen kiertää on tehnyt tehtävänsä.
Jos katsoo Ardennien taistelua 1944 niin se kertoo vähän siitä miten natsit olisi voitu pysäyttää 1940.
Jos linnoitetaan rajan lähellä korkea maasto teiden kohdalla niin meidän pitää myös valmistauta korpisotaan muualla.
 
Joko pitäisi ruveta linnoittamaan rajaa tai valmistautua puskemaan rintamaa kauemmaksi.

Se oli. Linnoite/miinoite jonka vihollinen kiertää on tehnyt tehtävänsä.
Jos katsoo Ardennien taistelua 1944 niin se kertoo vähän siitä miten natsit olisi voitu pysäyttää 1940.
Jos linnoitetaan rajan lähellä korkea maasto teiden kohdalla niin meidän pitää myös valmistauta korpisotaan muualla.
Maginotia ei pelkästään kierretty, vaan myös läpäistiin Elsass Lothringenin alueella, jolloin muodostui Vosgesiin n. puolen miljoonan ranskalaisen saarrostus. Saksalainen linnoittaminen kuten Länsivalli oli menestyksekkäämpää kun ei keskitetty resursseja yksittäisiin massiivisiin linnakkeisiin, vaan tehtiin paljon mutta pientä ja kantalinnoitteet yhdistyivät kenttälinnoitteisiin, oli kattavat taisteluhautaverkostot, enemmän syvyyttä yms.
 
Maaston mukaanhan se pitäisi katsoa mihin järeämmät linnoitteet tai kevyemmät vastaanottopesäkkeet laitetaan.
Isompia kulkureittejä ei nyt hirveästi ole.
Tuollaisessa linnakkeessa voisi olla muutama kesäkersantti sotilaspoliiseina ja osa aktiivireservistä nakitettuna.
Riittävästi ruokaa ja ammuksia pidempää saartoa varten. Se että pitävät tärkeimpiä teitä tulen alla rajoittaisi jo hyökkäystä ja bunkkerinmurtajia pudottavat örkkikoneet joutuisivat lentämään linnakkeiden päältä tehden näistä helpompia maaleja omille ilmavoimille ja IT:lle.
 
Halutaanko viholliselle antaa linjan itäpuoli? Ukrainasta nähdään, että venäläinen tarttuu joka neliömetriin kuin punkki. Pitäisi joko siirtyä heti alkuvaiheessa Venäjän puolelle ja/tai pyrkiä pysäyttämään rajalle.
Pitäisi tehdä niinkuin venäläiset, etenemisen jälkeen linnoitetaan välittömästi. Edellyttää tietysti että vihulainen saadaan heitettyä itäänpäin
 
Maginotia ei pelkästään kierretty, vaan myös läpäistiin Elsass Lothringenin alueella, jolloin muodostui Vosgesiin n. puolen miljoonan ranskalaisen saarrostus. Saksalainen linnoittaminen kuten Länsivalli oli menestyksekkäämpää kun ei keskitetty resursseja yksittäisiin massiivisiin linnakkeisiin, vaan tehtiin paljon mutta pientä ja kantalinnoitteet yhdistyivät kenttälinnoitteisiin, oli kattavat taisteluhautaverkostot, enemmän syvyyttä yms.
Onko tästä maginotin läpäisystä laittaa jotain linkkiä. Jäänyt itsellä ainakin pimentoon. Eikä nopeasti kyllä löydykkään mitään.
 
Onko tästä maginotin läpäisystä laittaa jotain linkkiä. Jäänyt itsellä ainakin pimentoon. Eikä nopeasti kyllä löydykkään mitään.
Itse luin taistelukuvaukset Osprey publishingin kirjasta Maginot line 1940 – battles on the French Frontier. Mutta kyllä sama tieto löytyy myös vaikka wikipedian artikkelista Fall Rotista, operaatio Tiger (ei pidä sekoittaa liittoutuneiden samannimiseen harjoitukseen). Suurin huomio tietysti kohdistuu siihen ratkaisevaan iskuun Ardennien kautta ja sitten Dunkerquen evakuointiin ja loppuosa taistelusta Ranskasta jää vähän syrjään.

Tässä gradussa on myös kuvaus suomalaisten upseerien vierailusta Maginot-linjalla ja Länsivallilla, olivat mm. paikalla, jossa saksalaiset olivat hyökänneet Reinin yli ja läpäisseet Maginot-linjan. Löytyy myös upseerien arvioita linjoista. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170041/SM1395.pdf?sequence=1&isAllowed=y
 
Back
Top