Linnoittaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pstsika
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mitäs mieltä foorumilaiset ovat tällaisista poteroista?

Tohon vielä periskooppi, niin voi odotella sodeautoa ettei tuule sisään. Onkohan peltien välissä jotain liimapuuviilua tai täytetäänkö ne asennuspaikalla. Luukun lukitus on varmaanki pikamallia, että sen voi potkaista alas, kun kuulee dronen.
 
Tohon vielä periskooppi, niin voi odotella sodeautoa ettei tuule sisään. Onkohan peltien välissä jotain liimapuuviilua tai täytetäänkö ne asennuspaikalla. Luukun lukitus on varmaanki pikamallia, että sen voi potkaista alas, kun kuulee dronen.
Ja etäjärjestelmä kk/MPL periskooppiin niin ei tarvitse jännittää kestääkö roskiksen kansi vai ei.
 
Eiköhän metalli ole saman lämpöistä, kuin ympäröivä luonto vrt kivi.
Ne varaa eri tavalla lämpöä jolloin viimeistään auringon laskettua alkaa erottua. Lämpötähtäimellä supeja pommittaessa huomannut että eri puutkin varaa eri tavoin lämpöä jolloin koivu loistaa paremmin kuin kuusi illalla.
 
Taitaa tuon vahvuinen teräs jäähtyä nopeammin kuin kivi kesällä ja mikään ei estä käyttämästä kunttaa siinä teräksen päällä.
Metalli kuumenee maaperää suuremmaksi.
Tätä yritetään vaimentaa siviili puolen rakenteissa siihen tarkoitetuilla maaleilla ja eriste materiaalilla.
 
Itseäni lähinnä huolettaa ihan erottuvuus paljaalle silmälle. Vaikka snagarin luukut olisi naamioitu kuntalla ja sammaleella viimeisen päälle, niin kioskin kun avaa käyttöä varten niin tuliasema loistaa neliskanttisena mainoskylttinä satojen metrien päähän. Sitten kun avoin kioski on havaittu ja sitä kohti ammutaan, ropisevat luodit mukavasti katepeltiin ja aiheuttavat jopa teräspinnasta mukavia kimmareita asiakaspalvelijan niskaan. Vaikka kimmareita ei jostain ihmeen syystä tulisi, aiheuttaa suoraan niskan takana tapahtuva pauke melkoisen psykologisen karkoitteen oman tulitoiminnan jatkamisesta. Sitten kun vihu sattuu osumaan luodillaan tuon kannen ylhäällä pitävään varteen, sulkeutuu kioski ennenaikojaan ja toimintaa on hankalaa tai jopa mahdotonta jatkaa.
Räjähdysten paineaalloille katteet toimivat mukavina suppiloina jotka ohjaavat muutoin ylipuhaltavan paineen suoraan poteroon.

Ylipäätään pioneerien linnoittamistoiminnassa tunnutaan unohdetun kaikki se oppi, josta maksettiin Jatkosodassa verellä ja jonka konkretisoituma on Salpalinjan asemissa. Tuliasemien ampumasektoreiden tulee olla risteäviä siten, että yksikään taistelija ei ammu suoraan kohti vihollisen hyökkäyssuuntaa.
 
Hyvänä juttuna on singolla ampuminen mietitty siten että takapellin saa myös auki. Mutta vähän semmoista mietin että rauhan aikana insinöörit on miettinyt ”tämmönen tää vois olla” ja sitten ensimmäinen sotavuosi kertoo palautteen. Saksalaisten MG42 korokkeella+periskooppi ovat aika insinööritaidonnäytteitä.

Huomasin että noissa luukkujen kannattimissa on lovet, eli varmaan nyrkin levyiseksi saa luukun auki ampumista varten. Toki PKM ampuja toivoo kuusinkertaista kuulosuojausta kun tuollaisessa boksissa painaa menemään.

Josta päästäänkin siihen että kun luukut on ”raolla” niin siinä ei enää huutoketjut sun muut toimi, vaan mennään niillä puolustuskäskyillä omia parien pikkusotia. Jossain saattaa P78 piristä.
 
Viimeksi muokattu:
Merikontit on suunniteltu että vain kehikko kantaa. Kylki- ja kattolevyt eivät kestä kovinkaan kummoista painetta. Kun kontteja nostetaan tai pinotaan niin kiintopisteenä on kulmat. Eli pinottaessa päällekkäin paine kohdistuu suoraan alaspäin nurkkiin.

Eli linnoittamis-käytössä täytyisi seinät ja katto suojata lisärakenteilla. Lisäksi maahan haudatulla kontilla olisi hyvä olla kunnollinen perustus ja ojitus.

Ei mitenkään mahdotonta, etenkään jos vain väliaikainen järjestely. Mutta jos vähääkään pysyvämpään käyttöön niin samalla työmäärällä rakentaisi jo kunnollisen varastokorsun.

Tuossa on video jossa on selitetty maahan hautaamisen ongelmia:

Maahan haudattavan kontin sisään tehdään tukirakenne puusta. Sen jälkeen pelittää mainiosti. Tuo on siitä hyvä systeemi, että kontin mitoitus on vakio, joten puutavaran voi toimittaa valmiiksi pätkittynä. Tukirakenteen kasaa erittäin nopeasti.
 
Mitäs mieltä foorumilaiset ovat tällaisista poteroista?
Näitä alkaa olla useimmilla PVn harjoitusalueilla ja ilmeisesti virallinen poteroiden katemalli.
Katso liite: 112794
Eikös näiden päälle kannattaisi rakentaa vähän parempaa naamiointi kuin vain pelkästään noiden luukkujen sammaloiminen?

Tyyliin Hangon bunkkerit, missä koko rakennelmat kulkureitteineen ja lähipuolustusasemineen olivat naamioverkon alla.FB_IMG_1735330338647.webp
Bunkkereiden nykyasu antaa hieman väärän kuvan siitä, miltä ne näyttivät täydessä toimintavalmiudessa.
 
Katsoin tämän ketjun ensimmäisiä viestejä yli 10 vuoden takaa. Siellä oli vielä vähän erilaisia näkemyksiä linnoittamisen tarpeellisuudesta. Ajat muuttuvat ja ajatukset siinä sivussa.
 
Kontin sisään puujuoksut kattoon ja lattiaan, väliin tolpat. Joku viisas on ennalta laskenut kuinka tiheään siellä pitää olla puutavaraa ja minkä kokoista. En todellakaan muista tolppaväliä tms. mitoitusta.
Kertopuu syrjällään vaakaan koolattuna voisi tulla kyseeseen, koska kontti on ikäänkuin pystyyn uritettu. Aika tuhtia tavaraa saa olla, normi väliseinätolppa kyllä taipuu. Kuuden metrin konttiin voisi keskelle rakennella väliseinän kulkuaukolla lyhentämään jänneväliä, ja joka tapauksessa sisätilan leveys 2,5 metrin kontissa jää pieneksi
 
Kertopuu syrjällään vaakaan koolattuna voisi tulla kyseeseen, koska kontti on ikäänkuin pystyyn uritettu. Aika tuhtia tavaraa saa olla, normi väliseinätolppa kyllä taipuu. Kuuden metrin konttiin voisi keskelle rakennella väliseinän kulkuaukolla lyhentämään jänneväliä, ja joka tapauksessa sisätilan leveys 2,5 metrin kontissa jää pieneksi
Sahatavara oli varmaankin neljän tuuman parrua.

Ainakin kahta tuentatapaa olen omin silmin nähnyt. Toinen käytännössä jakaa tilan keskeltä ja toinen vähän monimutkaisempi rakenne jättää tilaa avoimemmaksi. Siinäkin toki tulee tolppia keskilinjalle. Jännevälit nyt sattuneesta syystä ovat pieniä ja tilat ahtaita ihan linnoitetyypistä riippumatta.
 
Konteille voi tehdä sopivan suojakolon niistä yllä esitellyistä legopalikoista, tarvitsee vain katon vastaavasti ylijäämäbetonista tehtynä. Jonkun pitää miettiä sopiva modulaarinen koko, olisiko laatan leveys kaksi legopalikkaa 2400 mm ja pituus neljä 4800 mm sekä paksuus puolikas eli 300 mm. Menee jo noilla mitoilla painavaksi, mutta yltää merikontin katteeksi ja mahtuu kuorma-autojen tai traktoreiden lavoille ongelmitta. Siihen päälle sekä kolmelle sivulle maata kaivurilla niin modulaarinen ja ainakin sirpaleilta suojaa antava rakenne on valmis.
 
Konteille voi tehdä sopivan suojakolon niistä yllä esitellyistä legopalikoista, tarvitsee vain katon vastaavasti ylijäämäbetonista tehtynä. Jonkun pitää miettiä sopiva modulaarinen koko, olisiko laatan leveys kaksi legopalikkaa 2400 mm ja pituus neljä 4800 mm sekä paksuus puolikas eli 300 mm. Menee jo noilla mitoilla painavaksi, mutta yltää merikontin katteeksi ja mahtuu kuorma-autojen tai traktoreiden lavoille ongelmitta. Siihen päälle sekä kolmelle sivulle maata kaivurilla niin modulaarinen ja ainakin sirpaleilta suojaa antava rakenne on valmis.
Kestääkö legopalikat pinoamalla maanpainetta, tietty jos ne on suunniteltu maanalaisten korsujen seiniksi
 
Back
Top