Linnoittaminen

pstsika

Haukka
Kuinkas moni on saanut joskus linnoittamiseen koulutusta ja minkätyyppistä?
Miten näette eri linnoiteiden yhteensopivuuden 2010-luvun taistelukenttään?

Itselläni vm-aikainen linnoittaminen rajoittuu puolenkymmeneen ampumapoteroon eli pikalinnoittamiseen. Reservissä sitten olen puuhannut kenttälinnoittamisen kanssa. Kantalinnoitteita olen nähnyt ainoastaan Salpa-linjalla ja kuullut juttua elementtikorsuista yms...
Yhden ampumapesäkkeen olen kasapanoksella tuhonnut ja jonkinlaisen pätkän juoksuhautaa vyöryttänyt. Mahtoiko olla hyödyllistä harjoittelua? Linnoittaako naapuri?

Pikalinnoittaminen eli ampumapoterot ja tulialueenraivaukset ovat ihan peruskauraa kaikille sotilaille, jotka ovat taistelualueella. Osalle ne ovat ihan tavanomaisia lähipuolustusasemia ja esim. sisseille ylläkköpaikkoja. Ne ovat tuikitarpeellisia ja nopeita rakentaa.
Kenttälinnoitteet alkavat jo vähän mietityttää. Noiden valmistaminen vie kuitenkin ihan eritavoin aikaa.
Jos ennakkoon ehtii valmistamaan niin silloin nuo tietysti ovat hyödyllisiä, mutta onko niiden rakentaminen vaivan arvoista, koska taistelukentän liike on jatkuvasti nopeutunut linnoittamisen kulta-ajasta eli WW2 ja aika sitä ennen. Sama kantalinnoitteiden osalta.
Mitkään varsinaiset "Mannerheim-linjat" eivät tule nykypäivänä kysymykseenkään, mutta entäs muuten. Alueellisilla joukoilla ja niillä, jotka pääosin puolustavat nuo ovat varmasti ainakin jossain määrin käyttökelpoisia, koska antavat elävällä materiaalille suojaa ja siten vähentävät tappioita.

Ajatuksia?


 
Last edited by a moderator:
Joukot lähinnä pikalinnoittavat, apuna ovat erilaiset työkoneet ja taisetuluajoneuvoita ne joita voidaan soveltaa tällaiseen työhön. Samoin apuna pitäisi olla valmisosalinnoitteita, kuten kotimaisia komposiittipala linnoitteita, Hescoja, yms. Näillä haetaan suojaa epäsuoraa ja ilmavaikutusta vastaan.
 
-88 eräässä joukkoharjoituksessa, ennen sovellettua vaihetta, tehtiin ihan kenttälinnoitettu korsu, ja tietenkin sen jälkeen purettiin se. Osallistujille se antoi hieman enemmän kuin poteron kaivaminen ja täyttäminen. Silloin materiaalina oli tukit, kivet, hiekka ja muut. Uudemmat tukirakenteet olivat tuntemattomat silloin.
 
Jaa-a. Linnoittaako naapuri, kysyy ketjun aloittaja. Linnoittaahan se, jos puolustaa aikoo. Toisaalta eikös hyökkäys ole puolustava tapa näillä suurvalloilla eli ei heillä ole aikomusta jäädä käkkimään suonlaitoihin pienempiään vastaan. Van eipä ihan niinkään.

Kuvitteellinen maahanlasku, jossa lasketaan parisataa taistelijaa alueelle A, jossa otetaan haltuun tärkeä silta ja joku muukin kohde niin taatusti nuo jannut kaivavat itsensä ensitöikseen kaulaa myöten kunttaan. Siinäpä sitten pömistele tuo poppoo taipaleelle, kun käytössä on kv-krh ja kaksi itkoa.

Mitä haluan sanoa? Isossa mielessä ja kuvassa linnoittelut ovat historiaa, mutta on joukkoja, jotka taatusti edelleen joutuisivat senkin asian kanssa tekemisiin, jos niikseen tulee. Joko kaivavat itsensä Isänmaan poveen tai sitten höyhentävät niitä, jotka ovat jo kaivautuneet.

Onko kohta tärkeämpää se, että kyetään suojautumaan tähystykseltä kuin että ollaan "turvassa" asevaikutukselta? Molempi hyvä tietysti, mutta toinen on ehkä SE juttu tämän päivän sodassa enemmän kuin se, että ollaan 7 metriä maan sisällä odottamassa....mitä?

Painopistealueella hyökkääjä käyttäisi tasan varmasti kaikkia häijyjä aseita linnoittunutta puolustajaa vastaan, aseita, jotka kyllä ulottavat vaikutuksensa hyvinkin valmisteltuun suojaan. Parempi ehkä pysyä liikkuvana, ameebamaisena pallomerenä ja toimia niillä keinoin kuin kategorisesti juntata Niinistö-linja johonkin jokiuomaan ja saada sitten siihen sellainen asevaikutus, että kohdalle osuneiden kotipitäjiin virtaisi katkeamaton arkkuarmada monta päivää.

Lähtökohtaisesti pidän staattista linnoittautumista houreena tänä päivänä, jos vastassa on esim. venäläinen tulivoima. Ihan houreena, ja jos joku kenraali vielä raapii tällaisten asioiden parissa suht pitkiä niskavillojaan niin eikun eläkkeelle ja vähän äkkiä.
 
kimmo.j kirjoitti:
Joukot lähinnä pikalinnoittavat, apuna ovat erilaiset työkoneet ja taisetuluajoneuvoita ne joita voidaan soveltaa tällaiseen työhön. Samoin apuna pitäisi olla valmisosalinnoitteita, kuten kotimaisia komposiittipala linnoitteita, Hescoja, yms. Näillä haetaan suojaa epäsuoraa ja ilmavaikutusta vastaan.

Meillä on luotu valmius teettää rakennustuoteteollisuudella runsaasti erilaisia valmisosalinnoitteita puusta, betonista tai teräksestä. Oikeastaan jokaiselle teollisuudenalalle on omat tyyppinsä, eli puupuolella löytyy variantit hirrestä, naulalevyristikosta, puuelementistä jne.

Erilaisia malleja on omiin silmiin osunut luokkaa 15 kpl, mutta niitä on varmaan enemmänkin. Valmisosalinnoitteet ovat pääsääntöisesti maahan kaivettavia. Viime aikoina on panostettu maan pinnalle tai matalaan kaivantoon sijoitettaviin ratkaisuihin, kuten komposiittipaneelit, kennoseinät ja suursäkit. Yksi tyypillinen valmisosalinnoite on tietysti merikontti, jonka voi kaivaa maahan vaikka sellaisenaan.

Kantalinnoittamiseen yms. poikkeusolojen rakentamiseen on huoltovarmuuden osasena luotu valmiussuunnitelmat ja mm. rakennusteollisuuden piirissä on olemassa valmiit konseptit toiminnan nopeaan käynnistämiseen. Työn tekisivät käytännössä rakennusliikkeet normaalilla kalustollaan ja miehistöllään.

http://www.rakennusteollisuus.fi/RT/Rakennuspooli/

Jos joku alue aiotaan pitää, niin se tyypillisesti myös linnoitetaan. Ameeba on toimiva ryhmitys vain osassa tapauksia, kyllä pidettäviä alueita jatkossakin riittää.
 
Nykyajan aseilla linnoitteet jotka voidaan havaita voi tuhota. Siksi en usko niihin. Toki pikasuojaa valleista ja valmisosalinnoitteista saadaan, mutta olen samaa mieltä Baikalin kanssa kenttälinnoitteiden vanhanaikaisuudesta. Jossain tietyssä poikkeuksessa voivat toki olla paikallaan.
 
KesR 97 1k ainakin linnoitti. Ja Tekno tarjosi apuun raskaat välineet. En usko että pioneeritoimijnta pysyy samalla tasolla, kun osaamiskeskus lakkautetaan.
 
Linnoittaminen kannattaa aina!

Pioneeritoiminta on suojelun ohessa mielenkiintoisinta touhua mitä sotavaltio ammunntojen lisäksi voi tarjota.

Kantalinnoitteita lukuunottamatta on kenttä- ja pikalinnoittaminen tullut aikanaan tutuksi.

2001 valmistunut video ja vielä ährätään metsän siimeksessä... AKE+linnoittaminen on 2000-lukua.
 
Tvälups kirjoitti:
Linnoittaminen kannattaa aina!

Pioneeritoiminta on suojelun ohessa mielenkiintoisinta touhua mitä sotavaltio ammunntojen lisäksi voi tarjota.

Kantalinnoitteita lukuunottamatta on kenttä- ja pikalinnoittaminen tullut aikanaan tutuksi.

2001 valmistunut video ja vielä ährätään metsän siimeksessä... AKE+linnoittaminen on 2000-lukua.

Oon lukenu tätä ja perinne palstaa vuosikaudet. Huomannut että olet varmaan ikäsi ollut tvällärinä. Saankö kysäistä, että oletko palvellut aina aliupseerina? Vai joskus välistä siviilinä?
 
kimmo.j kirjoitti:
Nykyajan aseilla linnoitteet jotka voidaan havaita voi tuhota. Siksi en usko niihin. Toki pikasuojaa valleista ja valmisosalinnoitteista saadaan, mutta olen samaa mieltä Baikalin kanssa kenttälinnoitteiden vanhanaikaisuudesta. Jossain tietyssä poikkeuksessa voivat toki olla paikallaan.

Sodanajan joukoista voi tulevaisuudessa olla ihan maksimissaan neljännes varustettu sellaiselle tasolle, että linnoittaminen voidaan korvata liikkeellä. Noiden osalta maanpäälliset ja siirrettävissä olevat rakennelmat passaavat hyvin. Kaikkien muiden osalta tilanne säilynee ennallaan. Linnoite on totta kai haavoittuvainen, mutta niin on suojaton joukkokin.

Tvälups nosti esiin tärkeän pointin, eli onko meillä riittävä valmius rakennetun ympäristön linnoittamiseen, joka on kovasti erilaista kuin perinteiset monttubileet.

Pv on ainakin huomioinut miehiä sijoiteltaessa sen, että linnoittamishommiin löytyy kosolti pioneerikoulutettuja ammattirakentajia. Teknisenä suorituksenahan linnoitteet ovat helpoimmasta päästä ja valmisosahimmelien mukana tuleva ohjeistus erinomaisen hyvää.
 
baikal kirjoitti:
Jaa-a. Linnoittaako naapuri, kysyy ketjun aloittaja. Linnoittaahan se, jos puolustaa aikoo. Toisaalta eikös hyökkäys ole puolustava tapa näillä suurvalloilla eli ei heillä ole aikomusta jäädä käkkimään suonlaitoihin pienempiään vastaan. Van eipä ihan niinkään.

Kuvitteellinen maahanlasku, jossa lasketaan parisataa taistelijaa alueelle A, jossa otetaan haltuun tärkeä silta ja joku muukin kohde niin taatusti nuo jannut kaivavat itsensä ensitöikseen kaulaa myöten kunttaan. Siinäpä sitten pömistele tuo poppoo taipaleelle, kun käytössä on kv-krh ja kaksi itkoa.

Mitä haluan sanoa? Isossa mielessä ja kuvassa linnoittelut ovat historiaa, mutta on joukkoja, jotka taatusti edelleen joutuisivat senkin asian kanssa tekemisiin, jos niikseen tulee. Joko kaivavat itsensä Isänmaan poveen tai sitten höyhentävät niitä, jotka ovat jo kaivautuneet.

Onko kohta tärkeämpää se, että kyetään suojautumaan tähystykseltä kuin että ollaan "turvassa" asevaikutukselta? Molempi hyvä tietysti, mutta toinen on ehkä SE juttu tämän päivän sodassa enemmän kuin se, että ollaan 7 metriä maan sisällä odottamassa....mitä?

Painopistealueella hyökkääjä käyttäisi tasan varmasti kaikkia häijyjä aseita linnoittunutta puolustajaa vastaan, aseita, jotka kyllä ulottavat vaikutuksensa hyvinkin valmisteltuun suojaan. Parempi ehkä pysyä liikkuvana, ameebamaisena pallomerenä ja toimia niillä keinoin kuin kategorisesti juntata Niinistö-linja johonkin jokiuomaan ja saada sitten siihen sellainen asevaikutus, että kohdalle osuneiden kotipitäjiin virtaisi katkeamaton arkkuarmada monta päivää.

Lähtökohtaisesti pidän staattista linnoittautumista houreena tänä päivänä, jos vastassa on esim. venäläinen tulivoima. Ihan houreena, ja jos joku kenraali vielä raapii tällaisten asioiden parissa suht pitkiä niskavillojaan niin eikun eläkkeelle ja vähän äkkiä.

Linnoittautuneen puolustajan kaivaminen koloistaan tietenkin onnistuu, mutta millä hinnalla? Salamasotaa käyvää hyökkäysarmeija ei kykene kovinkaan montaa puolustuskeskusta murtamaan mukana kulkevilla ammuksilla. Panssarivaunujen ja telatykkien kranaattit on nopeasti ammuttu.

Sellainen toisen maailmansodan aikainen venäläinen tulivalmistelu, palttiarallaa 100.000 kranaattia, painaa noin 10.000 tonnia. Sellaisen lastin kuljettamiseen tarvitaan 2000 Ziliä. Tuollainen onnistuu hyökkäyksen aluksi, kun valmisteluja on tehty riittävän kauan. Liikkeestä vastaava ei onnistu. Syvään porrastettu ja huolella linnnoitettu puolustus on pakko murtaa lähitaisteluissa. Se taas maksaa hyökkääjälle miehiä ja kalustoa.

linnoittaminen ja linjapuolustus pitää erottaa toisistaan. Linnoittamisen tavoitteena ei tarvitse olla kuukausien asemasota, vaan ainoastaan yhden vähäisen tulivalmistelun kestäminen tappioitta.
 
JOKO jättää huomiotta sen ettei kaikkea tauhkaa tarvise ampua putkesta taivaalle vaan iso osa siitä vain pudotetaan suoraan kohteeseen.. Tulen osuvuuden ja tehon kasvun ansiosta tauhkaa taas ei tarvitse edes ampua niin paljon saadakseen aikaan sen mihin toisessa maailmanreippailussa meni vaikkapa se 100.000 kranaattia. Toisaalta sitten, kuorma-autot ja tiet ovat nykyään isompia ja kuljetuskykyisempiä, joten sen raudan maakuljettaminenkin on helpompaa kuin muinoin.

Kokonaisuutta tarkastellen nyt ollaan kuitenkin asian ytimessä: Jotta jäykäntorjuvat ja linnoitetut joukot selviävät tehtävästään, no hyökkääjän huoltoketjua ja tukevaa porrasta kuormitettava niin paljon, ettei ainakaan tavan tykistöllä päästä puolustajia murjomaan täydellä teholla. Tämä taasen aikaansaadaan laajamittaisella epäsymmetrisellä sodankäynnillä.
 
Veli venäläisellä on käytössään erilaisia aerosoli ja polttotaistelukärkiä, joita voidaan ampua erikokoisen raketein maaliin. Näiden taistelukärkien teho aivan toista luokkaa kuin perinteisten aseiden. Toki linnoittamalla saatu suoja on parempi kuin ei mitään, pelkään sen vain luovan valheellisen turvallisuuden tunteen, joka tappaa liikkeen.

Kuten sanottua myös perinteisellä linnoittamisella on paikkansa, en vain usko sen olevan "etulinjassa".
 
kimmo.j kirjoitti:
Kuten sanottua myös perinteisellä linnoittamisella on paikkansa, en vain usko sen olevan "etulinjassa".

Tämä on varmasti totta, liike ja pallomeritaktiikka sopivat hyvin sinne kärkeen, mutta hyvin huonosti esim. lentotukikohtaan.
 
Hande kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Kuten sanottua myös perinteisellä linnoittamisella on paikkansa, en vain usko sen olevan "etulinjassa".

Tämä on varmasti totta, liike ja pallomeritaktiikka sopivat hyvin sinne kärkeen, mutta hyvin huonosti esim. lentotukikohtaan.

No näin juuri. Vaikea, ylen vaikea on enää uskoa, että nykyaikainen tulijyrä on topattavissa, vaikka miehet istuisivat porakaivossa suojassa. Tuossa yllä kimmoj. esitti jo parikin asetta, jotka ovat kuin tehtyjä kärventämään poterojaskarit. Siihen litkoiksi fosforin erilaiset variaatiot unohtamatta wanhaa kunnon napalmia. Iivarin pikalinnoitteessa ei ole pirukaan, jos ylle kohahtaa fosforicoctail erilaisilla mausteilla. Ja jos linnoite on mallia Maginot-inkarnaatio, se paljastuu armotta ja se ammutaan aluksi atomin kokoisiksi hippusiksi ja seuraavassa vaiheessa vielä varmistetaan aerosolipaukuilla. Taisteleppa siinä sitten siniristilippu hulmuten lepsakasti kevättuulessa, kun toppatakki on palanut nahkaan kiinni ja keuhkot huutavat hallelujaa aerosolikähäyksen jäljiltä.....njet.

Tuossa yllä Zero kirjoitti, että epäsymmetrisin keinoin pitää vikuuttaa sotajyrää koko syvyydeltä laajoin ottein. Tämä oli esillä jo -80-luvun koulutuksessa, ainakin idän Hirvijoukko-osastoissa. Välillä mentiin parikymmentä vuotta kohka-tunnelmissa ja nyt ollaan palaamassa takaisin Nato-yhteensopivat saapikkaat - kuntassa teemoihin. Paree myöhään kuin ei milloinkaan.

On paikkoja, joissa linnoittaminen ja hyvät asemat kuuluvat ilman muuta ohjelmaan, mutta minä en näillä löysillä usko, että mitään toppari-linjaa kyetään enää perustamaan linnoittein. Kehottaisin ilman muuta eläköitymään sellaista kenraalia, joka suunnittelee tällaista.
 
Miksei linnoitettaisi?

En tietenkään jaksa uskoa siihen, että nähtäisiin mitään Niinistö-linjaa Suomenlahdelta Karigasniemelle, jonka eteen vainha vainooja pysäytetään. En silti jaksa uskoa, että linnoittamisen aika on kokonaan ohi. Jo mainittu kaupunkisodankäynti, samoin mainitut lentotukikohdat yms. taitavat kaivata linnoittamista. Samoin näkisin tilanteen villissä erämaassa.

Jos sitä idän karhua on tarkoitus pysäyttää, niin mieluummin sen tekee linnoitetussa asemassa kuin linnoittamattomassa. Korostan vielä, etten tarkoita staattisen jäykkää puolustusta mallia -39 tai -44, vaan sitä, että voi ne linnoitetutkin asemat jättää (käskystä). Linnoitteet voidaan tietenkin havaita ja varmasti pyritään scouttaamaan etukäteen, mutta pakkoko niissä kaikissa linnoitteissa on majailla. Valelaitteet, missä pelaa? Eikä se aerosolipommikaan joka paikkaan ehdi, jos ei sitä jäädä odottamaan. Tietenkin resurssien haaskaamista, mutta niin on jääräpäinen taisteleminen pelkästään valmistelemattomissa asemissakin.
 
Uusien kaukovaikutteisten aseiden takia jonkinasteinen linnoittaminen on joukolle tärkeää paikallaan ollessa. Reservissä tai muuten paikallaan olevan joukon tärkeimpiä prioriteetteja on varautuminen tuli-iskulta suojautumiseen. Mitenkähän on asian laita vaikka pallomeripallon tukikohdan kanssa jossain hyökkäysuran sivustalla, eikö majoitteet kannattaisi linnoittaa vaikkei linnoitettuja taisteluasemia varsinaisesti ole?

Taisteluasematkin kannattaa minusta edelleen aina linnoittaa, jos siihen on mahdollisuus. Viivytystaistelussa pitää tosin mennä aika kevyillä toimenpiteillä, etteivät asemat paljastu ennen aikojaan.
 
Baikal totesi naamioinnin olevan kohta tärkeämpää kuin varsinaisen linnoittamisen. Tässä on varmasti viisautta, siksi ne käytettävissä olevat resurssit tulisi kohdistaa naamiointiin. Toisaalta näitä kahta voi varmasti yhdistää.
 
Back
Top