Lomakuljetukset ja järjenkäyttö

Omista vm-ajoista eli vajaan neljännesvuosidan (huh huh) jälkeen on vaan maailma muuttunut melkoisesti. Varuskuntien määrä on vähentynyt radikaalisti ja valtaosa maakunnista on ilman omaa varuskuntaa. Ennen vanhaan oli tapana, että perus nurmiporan hommiin koulutettavat palvelivat lähivaruskunnissa, joten kyytiasiatkaan eivät olleet niin suuri ongelma.

Toisekseen julkisen liikenteen palvelut eivät ainakaan ole parantuneet.

Jaa-a, tämä lie vähän kaksipiippuinen juttu. Vielä 1970-luvulla maaseudun pienkylillä asui paljon enemmän väkeä ja erityisesti nuorta väkeä paljon enemmän kuin nykyään. Onhan se oillut vallitseva trendi jo 30-40 vuotta, että vaikka kunnan väkiluku vähenee, keskustaajaman yleensä kasvaa. Siinä on varmasti joutunut päätä raapimaan, että miten saadaan joka ukko perille. Ei julkisen liikenteen palveluverkko ikinä ole kovin tiheä ollut.
 
Miten lie nykyajan varusmiehet ehtivän tuohon portille 18:05? Meidän aikaan lomalle ei tod lähdetty ennen kuin tasan 18 ja sekin on ns. herran hallussa eli jouduttiinko juoksemaan muutamaan kertaan takaisin tupiin vaiko ei. Eipä silti, seuraava auto menee sitten la-aamuna eli pääseehän sitä silläkin.
Nykyään lomille lähdetään selvästi aikaisemmin kuin klo 18, pikemminkin joskus klo 14-16, joku paremmin tietävä voi korjata, mutta aikaisemmin kuin kello 18. Liekkö jopa palveluspaikkakohtaisia eroja näissä?

Sikäli ihan mielenkiintoista olisi tietää, miten siviilipalveluksen ja totaalikieltäytymisen suosio on kehittynyt alueilla joista on varuskunta lakkautettu vrt muu maa tai ennen lakkauttamista.
 
Meillä Dragsvikissa oli sillai hyvin organistoitu että Pohjanmaalle lomalle menevät pääsivät pari tuntia aikaisemmin pois viikonloppulomalle kuin Uudellamaalla asuvat. Matkaa kun riitti ja oltiin Kokkolassa klo 3 yöllä. Ja takaisin klo 15 bussilla sunnuntaina. Eli kotona ehti olla 36 tuntia mukaan lukien nukkumiset.

Tuohan on ruhtinaallisesti. Minun ikäisilläni viikonloppuvapaa oli la klo 12 - su klo 24. Eli 36h ja siitä noin seitsemän tuntia matkoja vielä pois. Nykymalli on fiksumpi. Ei silloinkaan lauantaisin mitään järkevää tehty.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Jaa-a, tämä lie vähän kaksipiippuinen juttu. Vielä 1970-luvulla maaseudun pienkylillä asui paljon enemmän väkeä ja erityisesti nuorta väkeä paljon enemmän kuin nykyään. Onhan se oillut vallitseva trendi jo 30-40 vuotta, että vaikka kunnan väkiluku vähenee, keskustaajaman yleensä kasvaa. Siinä on varmasti joutunut päätä raapimaan, että miten saadaan joka ukko perille. Ei julkisen liikenteen palveluverkko ikinä ole kovin tiheä ollut.

Totta ja toisaalta vielä 70-luvulla ei taidettu niin kovin paljon murehtia asevelvollisten asioista.

Isäni kertoo aina, että hänen mennessä vuonna 72 kokelaaksi Keuruulle ilmeni, että eräs hänen alaisistaan oli kotoisin Savukoskelta, eli sieltä Kemijärven takaa, ja tullut jostain syystä käsketyksi Keuruulle. Ei ollut mies sitten käynyt kertaakaan kotona ja palvelusta oli takana jo useampi kuukausi. Ei vaan olisi ehtinyt kotiin asti, eikä sillä "verukkeella" herunut mitään lisälomaa.

Isä ei sitä sulattanut ja vei asiaa eteenpäin. Lapin miehelle lykättiin tarpeeksi lomaa ja littera yöjunaan. Isä sai haukut komppapäälliköltä.
 
Nykyään lomille lähdetään selvästi aikaisemmin kuin klo 18, pikemminkin joskus klo 14-16, joku paremmin tietävä voi korjata, mutta aikaisemmin kuin kello 18. Liekkö jopa palveluspaikkakohtaisia eroja näissä?
Juu, about klo 14-16 päästiin perjantaina ainakin silloin kuin itse olin.

Sen jälkeen JPR:ssä kokeiltiin "palvelusaikajaksottelua", mikä floppasi.
Jääkäriprikaatissa otettiin vuoden 2016 alussa kokeiluun kymmenestä peräkkäisestä palveluspäivästä ja neljästä peräkkäisestä viikonlopulle ajoittuvasta lomapäivästä koostuva varusmiesten palvelusajan jaksottelu. Kyseinen viikkorytmi on ollut käytössä yhteensä noin 2600 varusmiehellä vuosien 2016 ja 2017 aikana. Palvelusajan jaksottelua ei tulla jatkamaan, koska jaksottelulla ei saavutettu sille asetettuja tavoitteita. Jaksottelu päättyy 1.1.2018 alkaen.

– Tavoitteenamme oli tehostaa varusmieskoulutusta vähentämällä palveluksen pirstaleisuutta lisäämällä täysiä koulutuspäiviä. Lisäksi halusimme mahdollistaa varusmiesten tosiasiallisen levon lomien aikana, pienentää pitkistä lomamatkoista aiheutuvaa poistumaa sekä saada kustannussäästöjä, kertoo Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Reima Vanhanen.

Selkeästi osoitettavaa hyötyä varusmiesten koulutustuloksissa, poistumassa ja kustannuksissa ei ole ollut havaittavissa. Palkatun henkilöstön jaksamiseen muista työpisteistä poikkeava työskentelyrytmi vaikutti heikentävästi – muilta osin tuloksissa ei ollut havaittavissa radikaalia muutosta kumpaankaan suuntaan. Vanhanen nostaa summattaessa kokeilun hyötyjä ja haittoja keskeiseksi havainnoksi henkilöstön jaksamiselle aiheutuneen lisärasitteen, jonka johdosta jaksottelusta päätettiin luopua.
 
Nykyään lomille lähdetään selvästi aikaisemmin kuin klo 18, pikemminkin joskus klo 14-16, joku paremmin tietävä voi korjata, mutta aikaisemmin kuin kello 18. Liekkö jopa palveluspaikkakohtaisia eroja näissä?

Sikäli ihan mielenkiintoista olisi tietää, miten siviilipalveluksen ja totaalikieltäytymisen suosio on kehittynyt alueilla joista on varuskunta lakkautettu vrt muu maa tai ennen lakkauttamista.

Kyllä on runkkuvelvi lyhentynyt jos pitää 6:teen illalla odottaa lauantaina......
 
Tuohan on ruhtinaallisesti. Minun ikäisilläni viikonloppuvapaa oli la klo 12 - su klo 24. Eli 36h ja siitä noin seitsemän tuntia matkoja vielä pois. Nykymalli on fiksumpi. Ei silloinkaan lauantaisin mitään järkevää tehty.
Tikkakoskella oli - 86 vielä tuon lisäksi ns. "säkäri". Vaikka olit kiinniolovuorossa, sait lähteä lomille lauantaina kolmelta, mikäli sinulle ei ollut osunut tuolle ajalle osoitettua nakkia.
 
Ei hesalaisilla ole paljoa varaa valittaa, kun Vekaralta ja Parolasta tulee suorat bussit Hesaan. Matka-aikakaan ei ole todellakaan kun moottoriväylää pyyhkäisee.

Näissähän ne suuret massat palvelevat, jos eivät kotipitäjän varuskuntiin pääse. Päälle vielä Upinniemeä, Dragsvikia ja Haminaa, niin kaikki ovat 1,5 h bussimatkan sisällä.

Aloituksessahan ei ollut kyse bussimatkan pituudesta vaan siitä, että jää vartista kiinni että ehtisi iltapäivän bussivuoroon ja seuraavan lähtöön onkin sitten reilu kolme tuntia. Eli kotona on 5,5 tunnin päästä lomien alkamisesta, vaikka matka-aika on 1,5h.
 
Totta ja toisaalta vielä 70-luvulla ei taidettu niin kovin paljon murehtia asevelvollisten asioista.

Isäni kertoo aina, että hänen mennessä vuonna 72 kokelaaksi Keuruulle ilmeni, että eräs hänen alaisistaan oli kotoisin Savukoskelta, eli sieltä Kemijärven takaa, ja tullut jostain syystä käsketyksi Keuruulle. Ei ollut mies sitten käynyt kertaakaan kotona ja palvelusta oli takana jo useampi kuukausi. Ei vaan olisi ehtinyt kotiin asti, eikä sillä "verukkeella" herunut mitään lisälomaa.

Isä ei sitä sulattanut ja vei asiaa eteenpäin. Lapin miehelle lykättiin tarpeeksi lomaa ja littera yöjunaan. Isä sai haukut komppapäälliköltä.

Joo, ja ukki oli lomilla jouluna -41 ja seuraavan kerran heti tammikuussa -43. Mutta jos nyt puhutaan 2020-luvusta.
 
Isäni kertoo aina, että hänen mennessä vuonna 72 kokelaaksi Keuruulle ilmeni, että eräs hänen alaisistaan oli kotoisin Savukoskelta, eli sieltä Kemijärven takaa, ja tullut jostain syystä käsketyksi Keuruulle. Ei ollut mies sitten käynyt kertaakaan kotona ja palvelusta oli takana jo useampi kuukausi. Ei vaan olisi ehtinyt kotiin asti, eikä sillä "verukkeella" herunut mitään lisälomaa.
Isä ei sitä sulattanut ja vei asiaa eteenpäin. Lapin miehelle lykättiin tarpeeksi lomaa ja littera yöjunaan. Isä sai haukut komppapäälliköltä.
Ennen joukkotuotantoa lykkäyksen keskeyttäjä tai palveluksesta välillä "siviilin kasvamaan" siirretty saattoi joutua hyvinkin kauas, jos lähivaruskunnissa ei ollu enää paikkoja vapaana. Näin etenkin 1972 suurten ikäluokkien aikana. Mutta mahtaako isäsi muistaa oikein? Kun nimittäin 1970-luvulla alokkaat oli ollu tasan 1 kk palveluksessa kokelaiden saapuessa RUK:sta. Ja kotiutuivat alokaiden oltua 2 kk 3 viikkoa. Ite puolestani pääsin v 1977 ekalle lomalle 1 1/2 kk palvelukseenastumisesta ja se olikin sitten ainoa loma P-kauden 2 kk:n aikana; tosin asiaan vaikutti sairaalassa vietetty 10 vrk. Mutta siis ihan normaalia siihen aikaan.

Pidennyksen loma-aikaan sai ennen, jos matka yhteen suuntaan kesti yli 6 h. Tämä on käsittääkseni edelleen voimassa. Silti etenkin pohjoisen varuskunnissa on arkipäivää, etteivät kaikki nuoret pysty jokaista lomaansa käyttämään pitkien matkojen johdosta. Samoin on asia RUK:ssa.
 
Ennen joukkotuotantoa lykkäyksen keskeyttäjä tai palveluksesta välillä "siviilin kasvamaan" siirretty saattoi joutua hyvinkin kauas, jos lähivaruskunnissa ei ollu enää paikkoja vapaana. Näin etenkin 1972 suurten ikäluokkien aikana. Mutta mahtaako isäsi muistaa oikein? Kun nimittäin 1970-luvulla alokkaat oli ollu tasan 1 kk palveluksessa kokelaiden saapuessa RUK:sta. Ja kotiutuivat alokaiden oltua 2 kk 3 viikkoa.

Tiedän, että silloin elettiin 3 palveluserän aikaa, joka on minulle vieras, mutta kyse ei ollut alokkaasta. Käsittääkseni kyse oli isäni kanssa saman saapumiserän miehestä, joka kuului pitkän palvelusajan miehistöön eli onko se silloin ollut sen 330 vrk? Vai olisiko ollut välissä saapuneen erään miehiä. Isän kertoman mukaan tämä mies oli esittänyt pääsyä lyhyen palvelusajan tehtävään nimenomaan kotimatkaansa vedoten, mutta niin vain 330 vrk sotamiehenä palveli. Siis savukoskelainen Keuruulla.

Silti etenkin pohjoisen varuskunnissa on arkipäivää, etteivät kaikki nuoret pysty jokaista lomaansa käyttämään pitkien matkojen johdosta. Samoin on asia RUK:ssa.

RUK nyt ei ole mikään ongelma, kun kaikki ovat siellä vapaaehtoisesti ja kurssin kestokaan ei ole ylettömän pitkä.

Sama koskee tietysti monia muitakin erityistehtävissä palvelevia. Jos sodankyläläinen haluaa varta vasten Uttiin niin se hänelle suotakoon, mutta tietää mihin matka-aikojen puolesta lähtee.
 
Viimeksi muokattu:
Aloituksessahan ei ollut kyse bussimatkan pituudesta vaan siitä, että jää vartista kiinni että ehtisi iltapäivän bussivuoroon ja seuraavan lähtöön onkin sitten reilu kolme tuntia. Eli kotona on 5,5 tunnin päästä lomien alkamisesta, vaikka matka-aika on 1,5h.

Eli loma alkaa n. klo 15 ja klo 18 bussiin olisi odotusta 3h + matka aikaa 1,5h eli n.4,5h lomille pääsystä on perillä n. klo 19.30?

Jos päättäisin, en antaisi lähteä vartti aikaisemmin. Joko min 2 h aikaisemmin tai ei yhtään aikaisemmin. Klo 15 on jo niin aikaisin, että perjantain koulutus jää hyvin lyhyeksi. Yksittäisten taistelijoiden lipeäminen hieman ennen loppua rapauttaa käytännössä koko yksikön koulutuksen toteutusta ja vaikeuttaa entisestään fokuksen ylläpitoa. Hiljalleen löytyisi aina lisää henkilöitä joilla kyyti olisi kätevämpi jos pääsisi vielä vähän aikaisemmin ja sopassa alkaisi taas uusi kierros...

Matka-ajan huomioiminen pitää fokusoida niille, joilla on oikeasti pitkä tai vaikea matka. Lähteköön pitkämatkalaiset kaikki kerralla lounaalta tai aamiaiselta silloin, kun lähtö ei ole koulutuksen kannalta kestämätöntä. Koulutuksen vaatiessä lähtö voidaan siirtää lauantaille, niin voidaan päästää aikaisemmalla kellonajalla.

Aikanaan kun lauantaina alkavista lomista luovuttiin, alkoi kitinä, että klo 18 pe on ikävä lähteä väsyneenä ajamaan syksyisen pimeälle tielle. Kun ratkaisuksi tarjottiin kunnon yöunia ja lauantaita klo 14 niin kitinä loppui. Yksilöt arvottivat sittenkin vapaata enemmän kun lepoa ja päivänvalossa ajamista.

Ongelma on, jos yksikön johto ei välitä selittää ja perustella asiaa. Koulutus on fokus ja yksilöt joustaa. Välillä tuntuu epäreilulta ja pieni säätö ilmeisen helpolta ratkaisulta. Pitää kuitenkin ajatella kokonaisuutta, eikä ruveta mukauttamaan systeemiä jokaiseen havaittuun yksilölähtöiseen "tarpeeseen".

Looginen ratkaisu olisi mielestäni kartoittaa matkareitit tarkemmin ja järjestää pari tuntia lisää koulutusta tai muuta palvelusta henkilöille, jotka joutuisivat odottamaan kulkuvälinettä. Tuota voisi jopa hyvittä esim lomana, kun muulla yksiköllä on vastaavaa palvelusta tai koulutusta. Varusmiesesimiesten järjestämänä ko. toiminta ei vaatisi edes merkitävää henkilökunnan työaikaa ja parhaimmillaan tehostaisi koko yksikön perjantain koulutusta. Noh, ehkä loogista muttei ehkä realistista...
 
Asian vierestä sen verran, että aikanaan ysärillä tuntui järjettömältä, miten matka-ajan pidennyksen saaneet saatettiin hakea kesken perjantaisen marssin kohti varuskuntaa erillisellä kuljetuksella. Siellä sitten kiireellä lomapuku päälle ja portista ulos ilman mitään tarkastuksia. Muut puolestaan saivat marssia marssinsa ilman muuta loppuun, kasarmilla sitten huolto ja helvetinmoinen tupa/kaappiralli ja juoksulla hikisenä kohti bussia klo 18.01. Oli omiaan syömään motivaatiota ja yhteishenkeä. Sitten osa jo alkoikin puljaamaan asuinpaikkojensa kanssa saadakseen matka-ajanpidennyksiä, vaikka tosiasiassa asuinpaikka pysyi ennallaan. Ei mitään matka-ajanpidennyksiä vastaan, mutta en tajua, miksi asiaa ei oltu suunniteltu fiksummin kaikkien kannalta. Ehkä ei vaan kiinnostanut.
 
mutta en tajua, miksi asiaa ei oltu suunniteltu fiksummin kaikkien kannalta. Ehkä ei vaan kiinnostanut.

Sama kokemus kasarilta. Miksi näin? Luulen, että tarkoituskin oli vaan saada vitutuskäyrät tappiin. Meillä tämän perän pojilla oli lauantain vkl-vapaalle lähtö ihan onnenkauppaa. Jos lomatarkastus viipyi, niin mitään julkista kyytiä ei enää ollut tarjolla....jää komppaniaan tai liftaa. Tuon takia ryhdyin kulkemaan omalla autolla.

Joko tarkoituksenmukaista vittuilua tai silkkaa välinpitämätöntä hölmöilyähän se oli. Valitsee siitä sitten kukin sopivan selityksen.

Ei suorastaan yllätä, että edelleen intissä on -vähän vaikeita- nämä asiat. Johan nyt olisikin markkinat, jos näin vaikeat asiat olisi saatu sumplittua vastaamaan tätä päivää. Armeijakuntia -osataan- varmaan siirrellä sekuntikellon mukaan:ROFLMAO:, jätkien lomakyytien huomioiminen taas on ylipääsemätön paikka, osaamisvajetta varmaan.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
On noita byrokratioita kappareilla. Mainitsin aiemmin säkärit. Kerran tuli lauantaille jokin ryhmänjohtajanakki. Poikkeuksellisesti kapiaiset määräsivät, että sen sitten tekee joku apumekaanikoista. Nimeätte itse joukostanne. Kaikki siinä sitten miettivät, että nyt tuolla nakilla palaa yhdeltä yhteysaikataulut kotiin. Ja varttia aiemmin ei pääse livistämään edelliseen Tikkakoski - Jyväskylän keskusta - bussiin, joltaa vielä kerkeää vaihtoihin. Minä sitten ilmoitin suostuvani. Tein ryhmänjohtonakin, lähdin säkärille seuraavalla keskustaan vieneellä bussilla. Ja liftasin Jyväskylästä Jämsään, 60 km. Toisilla olisi ollut pidempi matka.
 
Ennen joukkotuotantoa lykkäyksen keskeyttäjä tai palveluksesta välillä "siviilin kasvamaan" siirretty saattoi joutua hyvinkin kauas, jos lähivaruskunnissa ei ollu enää paikkoja vapaana. Näin etenkin 1972 suurten ikäluokkien aikana. Mutta mahtaako isäsi muistaa oikein? Kun nimittäin 1970-luvulla alokkaat oli ollu tasan 1 kk palveluksessa kokelaiden saapuessa RUK:sta. Ja kotiutuivat alokaiden oltua 2 kk 3 viikkoa. Ite puolestani pääsin v 1977 ekalle lomalle 1 1/2 kk palvelukseenastumisesta ja se olikin sitten ainoa loma P-kauden 2 kk:n aikana; tosin asiaan vaikutti sairaalassa vietetty 10 vrk. Mutta siis ihan normaalia siihen aikaan.

Pidennyksen loma-aikaan sai ennen, jos matka yhteen suuntaan kesti yli 6 h. Tämä on käsittääkseni edelleen voimassa. Silti etenkin pohjoisen varuskunnissa on arkipäivää, etteivät kaikki nuoret pysty jokaista lomaansa käyttämään pitkien matkojen johdosta. Samoin on asia RUK:ssa.
Sama meno meillä, mutta muistaisin että pidennyksen sai, jos matka-aika oli yli 5 tuntia, en ole varma.
Olen sen verran kenkula, että tutkittuani aikatauluja havaitsin, että jos otan kotipaikkani paikallisbussin
mukaan niin läpäisen. Aikataulut mukaan ja vääpelin toimistoon selittämään suu vaahdossa.
Ylitin 20 minuutilla, mikä tarkoitti lähtöä perjantaina viideltä, lauantai 12 sijaan.
Ilmeisesti vääpeli ei jaksanut kuunnella selitystäni ja heltyi.

Meillä oli yksi lapinmies, jostain Inarista joka oli kutsunnoissa pyytänyt jonnekkin etelään.
Tuli postissa littera Kirkkonummelle ja siitä Proton lavalla vielä tovin etelään. Kävi Rauk:in Riihimäellä,
niin ei sekään paljoa helpottanut. Ei kertaakan lomilla kotona, mutta systeri muistaakseni asui Tsadissa.
 
Asian vierestä sen verran, että aikanaan ysärillä tuntui järjettömältä, miten matka-ajan pidennyksen saaneet saatettiin hakea kesken perjantaisen marssin kohti varuskuntaa erillisellä kuljetuksella. Siellä sitten kiireellä lomapuku päälle ja portista ulos ilman mitään tarkastuksia. Muut puolestaan saivat marssia marssinsa ilman muuta loppuun, kasarmilla sitten huolto ja helvetinmoinen tupa/kaappiralli ja juoksulla hikisenä kohti bussia klo 18.01. Oli omiaan syömään motivaatiota ja yhteishenkeä. Sitten osa jo alkoikin puljaamaan asuinpaikkojensa kanssa saadakseen matka-ajanpidennyksiä, vaikka tosiasiassa asuinpaikka pysyi ennallaan. Ei mitään matka-ajanpidennyksiä vastaan, mutta en tajua, miksi asiaa ei oltu suunniteltu fiksummin kaikkien kannalta. Ehkä ei vaan kiinnostanut.

Meillä oli sama homma. Se ns. MAP oli kyllä aikamoinen "vapaudu vankilasta"-kortti sille päivämäärälle kun se oli myönnetty.

Matka-ajan pidennyksen saanut jätkä heitti aamulla lomapuvun päälle ja kassin olalle. Tämän jälkeen sitten vältti onnistuneesti aamupäivän palveluksen, kaikki tupa- kaappitarkastukset sun muut kivat rituaalit. Muistelisin että yksikköupseeri vielä totesi että hänellä on virallinen listaus siitä että mille paikkakunnille matkustettaessa myönnetään sitä matka-ajan pidennystä. Terveisiä vaan Lappajärvisille kun heidän paikkakuntansa tuossa vapauttavassa listassa esiintyi.

Sen verran on tuo muisti korvaantunut tärkeämmillä asioilla ettei muista mihin aikaan lomakuljetukset sieltä Hoikankankaalta oikein lähtivät kootusti perjantaisin. Olisiko ollut viimeistään klo 16-17 aikoihin? Joka tapauksessa olin kotipitäjässä useimmiten vasta myöhään illalla.

Toisaalta tuohon aikaan sitä ei ehkä sisäistänyt vielä niin tarkkaan että kuinka pitkiä matkoja sitä tekikään vain päästäkseen pahimmassa tapauksessa päivän tai kahden vapaalle. Lomakuljetuksetkin toisaalta taittuivat aika nopeaan alun kulttuurishokista toivuttua, mutta tottahan se on että ne matka-ajat olivat kyllä kovia verrattuna pääkaupunkiseudun yms. lähialueiden mahdollisuuksiin samassa tilanteessa.

Muistelisin että pari ns. runkkuvelviäkin sain kokea siten että matkoihin meni useita tunteja ja sunnuntaina keskipäivän jälkeen saatiin taas ruveta tekemään lähtöä kohti Kainuuta..
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Niin, noista pitkistä kotimatkoista. Tupakaverini niputti lomiaan yhteen ja sopi komppanian päällikön kanssa lomansa. Kas hän kun asui Göteborgin naapurissa. No, soitteli tämä asealikessumme Tukholmasta28.2.-86 umpikännissä komppaniaan, oli päivystäjänä ja pyysin jonkun toisen tupakaverini vielä puhelimeen. Seuraavana aamuna uutiset kertoivat, että Olof Palme on ammuttu Tukholmassa. Ok, 1+1=... :)
 
Jos päättäisin, en antaisi lähteä vartti aikaisemmin. Joko min 2 h aikaisemmin tai ei yhtään aikaisemmin. Klo 15 on jo niin aikaisin, että perjantain koulutus jää hyvin lyhyeksi. Yksittäisten taistelijoiden lipeäminen hieman ennen loppua rapauttaa käytännössä koko yksikön koulutuksen toteutusta ja vaikeuttaa entisestään fokuksen ylläpitoa. Hiljalleen löytyisi aina lisää henkilöitä joilla kyyti olisi kätevämpi jos pääsisi vielä vähän aikaisemmin ja sopassa alkaisi taas uusi kierros...

Ymmärrän tämän pointin, jos on kyse koulutuksesta. Mutta jos se perjantain viimeinen 30 min eli 14:30-15 menee muodossa seisten ja lomatarkastusta odottaen, niin prosessia hieman nopeuttamalla säästyisi siltä 3h10 min bussin odotukselta, eikä sillä olisi mitään merkitystä koulutuksen läpivientiin. Jos taas on kyse tahallisesta vitutuskäyrän maksimoinnista ja pinnan pituuden testaamisesta niin sehän on sitten jo ihan asia erikseen...
 
Back
Top