Ministereitä on ohjeistettu välttämään virka-aikana pyöräilyä turvallisuussyistä – myöskään julkisia kulkuvälineitä ei suositella
Pyöräilyä ja julkisten kulkuvälineiden käyttöä pidetään turvallisuusriskinä. Ennen suomalaisministerit saivat pyöräillä virkamatkansa vapaasti.
Pääministeri Alexander Stubb saapui tiedotustilaisuuteensa polkupyörällä Haukilahden rannalle Espoossa elokuussa 2014. (KUVA: MIKKO STIG / LEHTIKUVA)
Teemu Luukka HS
Julkaistu: 4.6. 18:44
MINISTERIN työ tunnetusti rajoittaa ihmisen elämää. Enää ministerit eivät saa virka-aikana edes ajaa polkupyörällä turvallisuussyistä – tai ainakin heitä on vahvasti kehotettu välttämään sitä.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan ainakin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Kai Mykkänen (kok) olisi halunnut siirtyä eduskunnasta ja valtioneuvostosta Katajanokalle ulkoministeriöön vaikkapa uusilla keltaisilla kaupunkipyörillä. Mutta ei.
Täyskieltoa ministereillä ei ole. Muun muassa pääministerinä ja valtiovarainministerinä toiminut
Alexander Stubb (kok) pyöräili ainakin vapaa-aikanaan jatkuvasti.
YLEENSÄ ministereiden ja presidenttien turvallisuudesta vastaavat ovat hiljaa turvallisuusasioista. Valtioneuvoston kanslian turvallisuusjohtaja
Jari Ylitalo kuitenkin myöntää, että ministereille on annettu ”vahva suositus” olla ajamatta polkupyörillä.
Sama koskee julkisten kulkuvälineiden, kuten metron ja raitiovaunun käyttöä.
”Ei meillä kategorista paperille kirjoitettua sääntöä ole tästä asiasta, mutta me suosittelemme virka-autojen käyttöä myös turvallisuussyistä”, Ylitalo sanoo.
”Kyllähän ministereillä on tiettyä sananvaltaa oman elämänsä suhteen. Ei se ihan niin ole, että täältä kaikki sanellaan.”
Vuosina 2011–2014 kulttuuri- ja urheiluministerinä toimineen kansanedustaja
Paavo Arhinmäen (vas) on nähty ajaneen pyörällä ja metrolla ilman turvamiehiä, vaikka sitä ei suositeltu. Jonkinlainen porukin syntyi, kun hän ajoi pyörällä Kontufestiin pitämään puheen vuonna 2013.
YLITALON MUKAAN virka-auton käyttö ei ole olennaista ainoastaan ministereiden henkilökohtaisen turvallisuuden kannalta. Usein heillä on mukanaan valtion kannalta merkittäviä papereita.
”Tämä sama virka-auton käyttösuositus on ollut voimassa jo vuosikausia”, hän sanoo.
Ylitalon mukaan ministerit ovat tietoisia siitä, missä ja milloin heidän suojanaan on turvamiehiä.
”Totta kai ministereiden kanssa keskustellaan myös turvallisuusuhista. He ovat nykyään kohtuullisen turvallisuustietoisia. Seuraavat itsekin maailman menoa.”
Toista oli ennen, esimerkiksi silloin, kun kansanedustaja
Satu Hassi (vihr) oli ympäristöministeri 1999–2002. Hän ajoi virkamatkat usein polkupyörällä.
”Ei silloin siitä kukaan mitään sanonut”, Hassi sanoo.
Esimerkiksi kahden turvamiehen kanssa liikkuva Saksan ympäristöministeri ihmetteli Hassille tämän pyöräilyä ilman turvamiestä.
”Kerran minulla tuli kiire, kun El Salvadorin ympäristöministeri oli täällä. Hän sanoi, että kyllä varmaan ehdit perille, kun sinulla poliisisaattue kuten heillä. Hän oli ihmeissään, kun sanoin meneväni yksin ja pyörällä”, Hassi muistelee.
MINISTEREIDEN turvallisuudesta vastaa Helsingin poliisissa oma yksikkö. Maakunnissa Helsingin poliisi pyytää joskus virka-apua paikallispoliisilta. Aikaisemmin ministereiden turvallisuudesta vastasi liikkuva poliisi ja sitä ennen suojelupoliisi.
Turvallisuusviranomaiset eivät kerro, kuinka paljon ministereiden turvamiehiä on lisätty viime vuosina muun muassa terrori-iskujen ja sosiaalisessa mediassa esitettyjen uhkausten takia.
Ylitalo kuitenkin myöntää, että myös muiden kuin pääministerin ympärillä näkyy nykyisin hyvin usein turvamiehiä, toisin kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.
”Tämä turvallisuus- ja henkilösuojaustoiminta on sellaista, että sitä arvioidaan jatkuvasti ja sen mukaan turvallisuutta nostetaan ja lasketaan. Sitä tehdään tarvittaessa päivittäin tai tunneittain tai viikoittain sen mukaan, miten maailma makaa. Se on jatkuvaa seurantaa ja viranomaisyhteistyötä.”
Hs
Ollan shokissa ja kuitenkin kaivetaan itselleen hautaa ollakseen lisää shokissa. Sairasta.
