Lumikengät sotilaskäytössä?

[vm78]

Tulipa tässä talvipakkasilla mieleen mahtaako Suomessa olla koskaan laajemmin tutkittu lumikenkien käyttöä sotilaspuuhissa? Vai onko meillä edes sallittua pohtia moista kerettiläistä harhaoppia kaiken Pyhät Sukset&Ahkio-hekumoinnin keskellä...

Lumikengät pitänevät ainakin kädet vapaana sekä helpottanevat muutenkin kantamishommia. Ja kyllähän niillä varmaankin tiheässä metsässä aina näppärämmin liikkuu kuin joillain laudanpätkillä luistellen tikut kourassa.

Itse en ole niitä kokeillut joten ihan vaan veikkailen.

 

[baikal]

Tulipa tässä talvipakkasilla mieleen mahtaako Suomessa olla koskaan laajemmin tutkittu lumikenkien käyttöä sotilaspuuhissa? Vai onko meillä edes sallittua pohtia moista kerettiläistä harhaoppia kaiken Pyhät Sukset&Ahkio-hekumoinnin keskellä...

Lumikengät pitänevät ainakin kädet vapaana sekä helpottanevat muutenkin kantamishommia. Ja kyllähän niillä varmaankin tiheässä metsässä aina näppärämmin liikkuu kuin joillain laudanpätkillä luistellen tikut kourassa.

Itse en ole niitä kokeillut joten ihan vaan veikkailen.

Kokeile. Joihinkin hommiin ihan ok. mutta pidemmillä taipaleilla Pyhät Sivakat ovat edelleen no 1. Jos pitäisi valita VAIN toinen vaihtoehto meikäläisiin itäsuomalaisiin oloihin, ottaisin kuitenkin sukset. Kuten sanoin, kokeile.

 

[vm78]

Juu, pitää kyllä joskus testata. Lähinnä tuli mieleen tuosta ps-yleiskeskustelusta, missä mainittiin BMP-ryhmillä olleen sukset. Tuossa tapauksessa tuntuisi juurikin ne lumikengät näppärämmiltä kun kuitenkin lyhyistä siirtymämatkoista on kyse ja tulitoiminta sinä aikana varsin mahdollista (rynkky käsissä kengillä tarpoen vs. rynkky rinnalla ja sauvat kourissa).

Mutta painavien taakkojen, kuten pstohj & krh, siirtelyyn se suksi-ahkio-yhdistelmä lienee kuitenkin parempi.

 

[Museo]

Onko nuita lumikenkiä ikinä käytetty muissa kuin intiaanisodissa? Kanukeilta löytyy näemmä oikein sotavarusteeksi hyväksytty malli: http://www.army.forces.gc.ca/land-terre/news-nouvelles/story-reportage-eng.asp?id=3396

 

[Heikkilä]

Juu, pitää kyllä joskus testata. Lähinnä tuli mieleen tuosta ps-yleiskeskustelusta, missä mainittiin BMP-ryhmillä olleen sukset. Tuossa tapauksessa tuntuisi juurikin ne lumikengät näppärämmiltä kun kuitenkin lyhyistä siirtymämatkoista on kyse ja tulitoiminta sinä aikana varsin mahdollista (rynkky käsissä kengillä tarpoen vs. rynkky rinnalla ja sauvat kourissa).

Mutta painavien taakkojen, kuten pstohj & krh, siirtelyyn se suksi-ahkio-yhdistelmä lienee kuitenkin parempi.

Omat kokemukset lumikengistä ovat sensuuntaiset, että ne ovat hauskaa vaihtelua hiihtämiselle, mutta niistä on merkittävää nopeusetua suksiin nähden ainoastaan jyrkkien mäkien nousuissa ja laskuissa kun maasto on niin rikkonaista, että suksilla ei kunnolla mahdu liikkumaan. Oikeastaan missään muussa minulle vastaan tulleessa tilanteessa niillä ei ole ainakaan paljoa nopeammin päässyt liikkumaan kuin suksilla. Jossain Kanadassa kalliovuorilla voi olla sellaisia lumiolosuhteita, että suksillakin upottaa liikaa ja siksi siellä suositaan lumikenkiä (ja amerikkalaiset lumikengät tuntuvat olevan järkiään isommat läpyskät kuin alppimaissa tehdyt, jos minun rajoitettu otantani mitään osoittaa).

Helpossa maastossa pystyy kyllä suksillakin liikkumaan ilman sauvoja ja vaikeassa maastossa ei lumikengilläkään pysty ilman sauvoja toimimaan. Sikäli niistä tuskin on taistelutilanteessa merkittävää etua suksiin nähden, jos se hiihtäjä vaan osaa käyttää suksia tst-tilanteessa.

Se panssaritiedustelijoiden suksien käyttö liittyy lähinnä tilanteisiin, joissa lähetetään jalkautunut partio x kilometrin mittaiseen tiedustelutehtävään, jonka päätteeksi palataan vaunujen yhteyteen. Joka kerran rynnäkkövaunusta jalkauduttaessa ei suinkaan oteta suksia käyttöön vaan talvellakin se toiminta vaunun lähellä tapahtuu ihan jalan. Jos vaunusta mennään enintään joidenkin satojen metrin päähän niin sekä suksien että lumikenkien vaunusta irrottaminen ja jalkaan laittaminen on yksinkertaisesti liian hidasta että se kannattaisi.

 

[koponen]

Omakohtaisesti olen kokeillut repun kanssa menoa suksien korviketta etsiessä. Parin päiväreissun jälkeen päätin pitää pari paria metsäsuksia aktiivikäytössä.

Aika kapeaan rakoon taitaa lumikenkien optimaalinen käyttöalue osua. Hauskat vehkeet kyllä kun ei tarvi tosissaan suorittaa.

 

[Second]

Lumikenkien potenttiaali noin supervaltaarmeija tasolla on se että niiden käytön oppii tunneissa/päivissä, hiihtämisen oppimäärä Jenkki-armeijan artisen sodankäynnin opuksissa määriteltiin muistaakseni viikoiksi. Toki voipa olla niin että koht puolin pääkaupunksiseudulla on sukupolvia jotka ovat hiihtäneet tasan 16 tuntia 30 ikävuotteen mennessä (siis kun lasketaan mukaan koulujen pakolliset hiihdot).

Mutta. Voi kyllä ajatella Suomeen muutamia oloja jossa ne ehkä toimii paremmin kuin saatanalliset metsäsivakat. Nimittäin itselläni liki aina ja iänkaikkisesti riesana on nuo risukot joskus alkutalven aikana kun lunta on alle 30 senttiä. Suksilla eteneminen on kyllä tuskaisen hidasta ja hermoja raastavaa. Toki nuo usein pääsee kiertämään, eikä se yleensä oli kohtuuton ongelma. Yleensä nuo on siis jotakin tuoreita hakkuu-aukkoja jotka on hyvää vaihtia muuttumassa kuivutaimikoksi ja paju-prkl on hyvin edustettuna.

Tosin enemmin ehkä kuitenkin olisi valmis noissakin oloissa koittamaan jotakin 10 senttiä leveitä 100 senttiä pitkiä sissisuksia... Noita kai on Ruotsalaisilla? Se minkä olisi hieman valmis kyseenalaistamaan on se että tekeekö Suomalainen sotilas tuommoisilla 2 metrisillä kolhoilla mitään mitä se ei tekisi 1 metrin mittaisilla sivakoilla? Toki paljon marssivat joukot ovat jälleen eriasia, mutta jos lähdetään siitä että joukkojen liikuntakyky pitäisi tuunata taisteluolosuhteisiin, eli sivakoiden pitää mahdollistaa mahdollisimman hyvä kyky syöksyä, ryömiä, kontata ja ylipäätään liikkua muuten kuin hiihtämällä.

Eli onko nykyinen suksimalli siis enemmänkin vuosisatainen marssityyppinen ratkaisu ja siten ei enää välttämättä vastaa tärkeimpiin kriteereihin mitä sukselta vaadittaisiin tänä päivänä kun motorisointiaste on kuitenkin aika korkea, eli siirtymä etäisyydet suksin on usein reilusti alle 5 kilometriä.

 

[mursu]

Toki voipa olla niin että koht puolin pääkaupunksiseudulla on sukupolvia jotka ovat hiihtäneet tasan 16 tuntia 30 ikävuotteen mennessä (siis kun lasketaan mukaan koulujen pakolliset hiihdot).

Itse laskisin kyllä koko suomen tuohon, enkä pelkästään pk-seutua. Eipä siellä pöndelläkään enää käytetä liikkumiseen juuri muita, kuin moottorikäyttöisiä vekottimia.

 

[Second]

Toki voipa olla niin että koht puolin pääkaupunksiseudulla on sukupolvia jotka ovat hiihtäneet tasan 16 tuntia 30 ikävuotteen mennessä (siis kun lasketaan mukaan koulujen pakolliset hiihdot).

Itse laskisin kyllä koko suomen tuohon, enkä pelkästään pk-seutua. Eipä siellä pöndelläkään enää käytetä liikkumiseen juuri muita, kuin moottorikäyttöisiä vekottimia.

Ongelma on siinä että edes koulussa on suurin piirtein pakko hiihtää ja pohjoisemmassa tähän on jopa mahdollisuudet. Muuten on kyllä ihan hyvä laskutoimitus joka pitää paikkansa.

 

[vm78]

Tosin enemmin ehkä kuitenkin olisi valmis noissakin oloissa koittamaan jotakin 10 senttiä leveitä 100 senttiä pitkiä sissisuksia...

Tämä onkin mielenkiintoinen idea. Ainakin pari vuotta sitten laskettelurinteissä näkyi blade-nimellä liikkuneita tosi lyhyitä suksia, liekö n. 70-80cm pitkiä. Nuo minisukset olivat todella näppärät ja monet aloittelijatkin pystyivät niillä varsin mukaviin suorituksiin niin tasaisella siirtymiä "hiihdettäessä" kuin alastulossakin. Niihin verrattuna modernit peruslaskusukset oli kuin tervassa olisi räpiköinyt.

Liekö noissa Ruotsin sissisuksissa sitten vähän sama meninki, luonnollisesti vielä ihan maastohiihto lähtökohtana skimbailun sijaan.

Ehdottomasti pohtimisen arvoinen asia.

 

[madmax]

Tosin enemmin ehkä kuitenkin olisi valmis noissakin oloissa koittamaan jotakin 10 senttiä leveitä 100 senttiä pitkiä sissisuksia...

Koittamisen arvoinen toki, jos ei ole tavaraa kannossa kuin kamelilla tai "sissillä". Kun tavaraa tulee vähänkään enemmän, niin silloin arvostaa kantavuutta pikkunäppäryyden kustannuksella.

Talvi tetsaaminen on suksien kanssa hieman hankalaa, joten suksilta nouseminen on helpoin ratkaisu, vaikka se onkin äärimmäisen hidasta.

 

[noska]

Ei pelkästään kanukeilla, myös jenkeillä on laajassa käytössä lumikengät. Briteillä ja sakuilla ainakin jossain käytössä.
Utin joukoissa käytettiin Alposet merkkisiä kotimaisia lumikenkiä. Niissä oli täsmälleen sama side kuin suksissa ja olivat syvässä lumessa leirikäytössä tosi etevät pelit. Leirissä kun ei viitsi suksien kanssa pyöriä.
Niiden ruotsalaissuksien kanssa pärjännee varmaan etelän metsissä. Itse pääsin kokeilemaan pohjoisessa ja heti kun hanki upotti niin tuskaiseksi meni. Kovalla hangella niillä kikkaili mutta uppolumessa pääsi paremmin pelkällä kengällä, kun suksen kärki ei enää noussut suosiolla pinnalle, vaan sukelsi hangen sisässä.
Jonkin verran tullut tutustuttua noihin lumikenkiin ja tottunut käyttäjä ei kyllä sauvoja välttämättä tarvi. Sauvoista on kyllä apua, mutta eivät ole välttämättömät. Lumikengillä pääsee vielä paikoista joista suksilla ei eli jyrkistä rinteistä, tiheästä metsästä, ojitetusta suosta ja ovat kätevämmät kuin sukset kun liike on lyhyttä ja paikallaan pyörimistä, mutta heti kun siirtymät pitenevät ja maasto vähänkin paranee ovat sukset niin paljon nopeammat, etten harkitsisi vaihtoa. Ja vaikka lumikengillä on helppo kävellä ja pystyy juoksemaankin, pitää lunta olla jonkun verran ennenkuin niitä otan menoa haittamaan enkä juokse pelkällä kengällä. Harrastusvälineenä kiva ja hyvistä lumikengistä on apua, mutta huonoista vaan haittaa.
Niin ja kelkan kanssa otan lumikengät mielläni mukaan. Vievät vähemmän tilaa kuin sukset ja niillä on kivampi rämpiä hangesta pois kun kelkka hyytyy. Ja minun tapauksessani on tosiaan kyseessä kun eikä jos.

 

[Second]

Tosin enemmin ehkä kuitenkin olisi valmis noissakin oloissa koittamaan jotakin 10 senttiä leveitä 100 senttiä pitkiä sissisuksia...

Koittamisen arvoinen toki, jos ei ole tavaraa kannossa kuin kamelilla tai "sissillä". Kun tavaraa tulee vähänkään enemmän, niin silloin arvostaa kantavuutta pikkunäppäryyden kustannuksella.

Talvi tetsaaminen on suksien kanssa hieman hankalaa, joten suksilta nouseminen on helpoin ratkaisu, vaikka se onkin äärimmäisen hidasta.

Juu siksipä tarkoitin joukkoja joiden pääasiallinen työ on tappaminen tai kuoleminen.

Ongelmana jalan etenemisessä on se että se on äärimmäisen hidasta ja väsyttävää vähänkään paksummassa hangessa. Jo pelkkä muutaman sadan metrin kävely voi vetää jätkät uupeloon.

Kyllä me intissä vedettiin taisteluammunnat muutaman sadan metrin syöksyin etenemisellä suksien kanssa ja suoritus itsessään oli aika keveä, vauhtia ehkä vain hivenen vähemmän kuin kesällä ja väsykään ei painanut, parasta oli että syöksyjä ei edes oltu harjoiteltu ollenkaan vaan kylmiltään lähdettiin toikkaroimaan sukset jalassa, sauvat kädessä ja kovat piipussa. Voin kertoa että ensimmäiset syöksyt vähän hirvitti etenkin kun meikäläinen on sellainen virtuoosi suksien kanssa että huonompaa en ole tähän päivään mennessä tavannut.

Eli kyllä sukset joka tapauksessa minun mielestäni on kullan arvoiset myöskin taistelussa kun pitää edetä vähänkään pidempiä etäisyyksiä. Se että onko nuo eräsukset optimaalinen ratkaisu on sitten asia erikseen... Ehkä ne on koska niillä on kantavuutta ja sitä myöten eteneminen lähitaisteluetäisyydelle on mahdollisimman nopeaa sekä vähemmään rasittavaa, toisin kuin ehkä noilla sissisuksilla. Joka on loppujen lopuksi aika saamarin tärkeä asia jälkaväentaistelussa.

Tulipa mieleeni että ryöminen itseasiassa onnistuu paremmin just noilla eräsuksille koska ne kärjet saadaan hartioiden edelle ja käsillä voidaan avustaa suksen työntämistä eteenpäin. Sissisuksen kärjet jää niin kauas käsistä että niiden kontrollointi on hankalaa.

 

[Kapiainen]

Molempia (suksia ja lumikenkiä) olen käyttänyt ja vankasti olen sitä mieltä että jalkaväen käytössä sukset ovat kokonaisuutena olennaisesti paremmat. Jos ja kun hiihtotaitoa ei ole, on lumikengät siinä tapauksessa ainoa vaihtoehto..tosin viime talvi oli ensimmäinen miesmuistiin jolloin lumikengistä olisi ollut jonkin verran hyötyä verrattuna jalan liikkumiseen. Hyöty oli kuitenkin yllättävän vähäinen, vaikka lunta oli lähes metri. Sen tosin selittää pääosin se, että olosuhteet olivat siinä mielessä poikkeukselliset, että lumi oli kokonaisuudessaan pakkaslunta, jolloin jalan liikkuminen syvässäkin hangessa oli toki raskasta, mutta edelleen suht hyvin mahdollista. Normaalistihan hanki koostuu suojakelien kovettamista ja pehmeämmistä lumikerroksista, jolloin jalan liikkuminen on joskus lähes mahdotonta kun lunta on paljon. Viime talvena "kahlaaminen" onnistui useimmiten jopa suht helposti. Normaalisti kerrostuneessa lumessa jo 50cm on kokemusteni mukaan useimmiten liikaa. Silloin lumikenkä on oiva suksien korvike hiihtotaidottomille.
Sukset ovat siis paremmat, mutta vaativat nykymittapuun mukaan huomattavaa harjaantumista hiihtämiseen. Lumikengät toimivat paremmin kun hiihtotaitoa ei ole. Tosin lumikenkienkin käyttö vaatii harjaantumista..kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin hiihtäminen.

 

[JOKO]

Suksien yksi vahvuus on hyvän uran muodostuminen useamman ukon kulkiessa samaa reittiä. Pitkätkin siivut menevät kohtuullisella vaivalla, kunhan kärkimiehiä vaihtaa tiuhaan.

 

[madmax]

Juu siksipä tarkoitin joukkoja joiden pääasiallinen työ on tappaminen tai kuoleminen.

Sekaannuin tuohon uber-taktiseen termiin "sissisukset". Totta turiset, että lyhyemmät sukset tai lumikengät ovat näppärät nyhjätessä "lähitst-etäisyydellä" ja täysin mekanisoiduille joukoille lumikengät voisivat olla paremmat kuin pitkät eräsukset.

Jos eteneminen vaati kuitenkin vähänkään pitempää siirtymistä, niin kohtalaisen heikollakin hiihtotaidolla pääsee etenemään maastossa kantamuksien kanssa nopeammin, kuin jalkapelissä kesällä. Eri asia on, jos sukset laitetaan vaikka keskiverto Keski- Eurooppalaisen jalkaan, niin silloinhan ei tapahdu muuta kuin komediaa.

Miten muuten Venäjällä yleisen hiihtotaidon kanssa?

 

[suksisissi]

Utin joukoissa käytettiin Alposet merkkisiä kotimaisia lumikenkiä. Niissä oli täsmälleen sama side kuin suksissa ja olivat syvässä lumessa leirikäytössä tosi etevät pelit. Leirissä kun ei viitsi suksien kanssa pyöriä.

Eikös noita lumikenkiä käytetä LjK:ssa myös siten, että lumikengät ovat jokaisella repun päälle kiinnitettynä hypyssä ja ne laitetaan jalkaan hypyn jälkeen, kun lähdetään etsimään erikseen pudetettuja suksinippuja? Kun suksinippu on löytynyt, laitetaan sukset jalkaan ja jatketaan siirtymistä hiihtäen.

 

[suksisissi]

Normaalisti kerrostuneessa lumessa jo 50cm on kokemusteni mukaan useimmiten liikaa. Silloin lumikenkä on oiva suksien korvike hiihtotaidottomille.

Oman, tosin melko vähäisen lumikenkäkokemukseni mukaan nykyaikainen kevyt "urheilulumikenkä" keventää lumessa liikkumisen kuormitusta selvästi jo silloin, kun puolikovaa kerrostunutta lunta, joka ei kanna kävelijää, on tuollaiset parikymmentä senttiä.
Varsinkin leiritouhuissa ja tukikohtatoiminnassa lumikengille on sotilaallistakin käyttöä, vaikka sukset ovatkin pääasiallinen talven liikuntaväline. Pitkän matkan talvimarssivälineiksi ei niistä mielestäni ole.

 

[noska]

Utin joukoissa käytettiin Alposet merkkisiä kotimaisia lumikenkiä. Niissä oli täsmälleen sama side kuin suksissa ja olivat syvässä lumessa leirikäytössä tosi etevät pelit. Leirissä kun ei viitsi suksien kanssa pyöriä.

Eikös noita lumikenkiä käytetä LjK:ssa myös siten, että lumikengät ovat jokaisella repun päälle kiinnitettynä hypyssä ja ne laitetaan jalkaan hypyn jälkeen, kun lähdetään etsimään erikseen pudetettuja suksinippuja? Kun suksinippu on löytynyt, laitetaan sukset jalkaan ja jatketaan siirtymistä hiihtäen.

Kyllä. Tämä on ideana.

Lumikengät ovat usein mukana vaikka pudotus tehtäisiin kopterista ilman varjoakin.

Niin ja siinä vaiheessa kun leiri on tallottu lumikengillä tiiviksi on niiden käyttö leirissä turhaa.

 

[Kapiainen]

Jep, yleisesti ottaen lumikenkien suurin etu on se, että vaikka niidenkin tehokas käyttö vaatii opettelua ja harjaantumista, vaatii se sitä huomattavasti vähemmän kuin suksien tehokas käyttö/ hiihtotaidon opetteleminen.
Se, millaisissa olosuhteissa lumikengistä oikeasti on hyötyä verrattuna toimimiseen ilman niitä riippuu olosuhteiden lisäksi paljon myös toiminnan luonteesta. Esim. taisteleminen (hyökkäyksessä) lumikengillä ei ole helppoa..ja jos ei ole oikeasti kunnolla harjaantunut lumikenkien käyttäjä, on niistä sittenkin äkkiä enemmän haittaa kuin hyötyä.
Käytin joskus talvitreenissä aika paljonkin "urheilulumikenkiä" ja sillä kokemuksella olen edelleen taipuvainen väittämään, että loppujenlopuksi aika harvassa ovat ne olosuhteet että niistä merkittävää hyötyä loppujenlopuksi olisi.
Siirtyminen paikasta toiseen on helpompi oppia lumikengillä kuin mitä on oppia hiihtämään, mutta sitten jos lumikengät jalassa täytyisi alkaa esim. taistelemaan, niin kyllä melkein ne omista jaloista sitten kuitenkin useimmissa olosuhteissa pois jättäisin..se, että niillä siihen pystyy, vaatii sekin sitten jo todella paljon harjaantumista niiden käyttöön.