Maahanlaskut

[Vonka]

Saksalaisten hyökätessä Kreetalle, tuota osumista laskuvarjoon on viimeksi kokeiltu suuressa mitassa. Saksalaisten muistelmissa kyllä viitataan siihen, että maasta tullut jv-tuli aiheutti pahoja tappioita. Ei niinkään hyppääjään osumalla, mutta kun tarpeeksi monta reikää tuli varjoon, ne muuttuivat kuin kynttilöiksi ja putoamisnopeus kasvoi niin kovaksi, että maahan tullessa kävi huonosti.
Tosin voi olla eroja silloisella ja nykyisellä varjotyypeillä.

Kyllähän ne Kreetalla koittivat saksalaisia linnustaa, mutta laskuvarjojääkärit pudotetaan verraten matalalta ja laskeutumisnopeus on jotain aivan muuta kuin jollain patjavarjolla, jolla maisemia ihaillaan, kun on hypätty Cessnasta. Hyppy vastaa osapuilleen samaa, kun hyppäisit 3-5 metristä kuivalle maalle. Kyllä suurimmat tappiot tulivat taistelussa brittejä vastaan sitten vyörytysvaiheessa, vaikka muutamia linnustettiinkin.

Saksalaisten ilma-ase muutenkin piti puolustajaa matalana, jotta maahanlasku onnistui ja kyettiin luomaan selkeä ylivoima.

Yhden harhautuneen jääkärin mätki kuoliaaksi yli 80-vuotias vanhus kävelykepillään, kalosta-sauvalla. Mutta ei sillä taistelua voiteta.

Saksalainen fallschirmjäger oli erittäin hyvin koulutettu etenemään tulen ja liikkeen avulla. Kun 2-4 oli kasassa, he lähtivät pitämään tasaa hiukan ennen osatavoitetta. Kaksi ampuu, kaksi etenee. Sitten toisinpäin. Ryhmät ja joukkueet, komppaniat, olivat nopeasti valmiita.

Laskuvarjojääkärit olivat sitten 1944 Monte Cassinon luostarinraunioiden viimeiset puolustajat. Jotenkin Kesselring onnistui vielä livahtamaan motista ja ryhmittymään Rooman pohjoispuolelle. Liittoutuneita kaatui 45 000 matkalla Monte Cassinon läpi Roomaan.

Tuossa on yksi parhaista videoista, saksalaisten kuvaamaa ja restauroitua filmiä Kreetalta 1941:

Suomeksi käännetty kirja: Will Berthold: Taivaalta helvettiin

 

[JR49]

Kyllähän ne Kreetalla koittivat saksalaisia linnustaa, mutta laskuvarjojääkärit pudotetaan verraten matalalta ja laskeutumisnopeus on jotain aivan muuta kuin jollain patjavarjolla, jolla maisemia ihaillaan, kun on hypätty Cessnasta. Hyppy vastaa osapuilleen samaa, kun hyppäisit 3-5 metristä kuivalle maalle. Kyllä suurimmat tappiot tulivat taistelussa brittejä vastaan sitten vyörytysvaiheessa, vaikka muutamia linnustettiinkin.

Saksalaisten ilma-ase muutenkin piti puolustajaa matalana, jotta maahanlasku onnistui ja kyettiin luomaan selkeä ylivoima.

Yhden harhautuneen jääkärin mätki kuoliaaksi yli 80-vuotias vanhus kävelykepillään, kalosta-sauvalla. Mutta ei sillä taistelua voiteta.

Saksalainen fallschirmjäger oli erittäin hyvin koulutettu etenemään tulen ja liikkeen avulla. Kun 2-4 oli kasassa, he lähtivät pitämään tasaa hiukan ennen osatavoitetta. Kaksi ampuu, kaksi etenee. Sitten toisinpäin. Ryhmät ja joukkueet, komppaniat, olivat nopeasti valmiita.

Laskuvarjojääkärit olivat sitten 1944 Monte Cassinon luostarinraunioiden viimeiset puolustajat. Jotenkin Kesselring onnistui vielä livahtamaan motista ja ryhmittymään Rooman pohjoispuolelle. Liittoutuneita kaatui 45 000 matkalla Monte Cassinon läpi Roomaan.

Tuossa on yksi parhaista videoista, saksalaisten kuvaamaa ja restauroitua filmiä Kreetalta 1941:

Suomeksi käännetty kirja: Will Berthold: Taivaalta helvettiin

Werner Brockdorff kirjassaan Toisen maailmansodan kommandojoukot (alkuperäisteos v. 1966) antaa kuvan, että paikallisesti kansanyhteisön tulitus aiheutti merkittäviä tappioita. Ei sillä tietenkään koko taistelua voitettu tai hävitty. Kirja kuvaa pääasiassa brandenburgilaisten taisteluita.

Täytyy kaivaa muita kirjoja esille, nykyaikaisesta taistelusta puhuttaessa, jossain on esitys, miten maahanlasku suoritetaan ja millä kalustolla. Siinä ei muuten pitkään nokka tuhise.

 

[Vonka]

Werner Brockdorff kirjassaan Toisen maailmansodan kommandojoukot (alkuperäisteos v. 1966) antaa kuvan, että paikallisesti kansanyhteisön tulitus aiheutti merkittäviä tappioita. Ei sillä tietenkään koko taistelua voitettu tai hävitty. Kirja kuvaa pääasiassa brandenburgilaisten taisteluita.

Täytyy kaivaa muita kirjoja esille, nykyaikaisesta taistelusta puhuttaessa, jossain on esitys, miten maahanlasku suoritetaan ja millä kalustolla. Siinä ei muuten pitkään nokka tuhise.

Totta kai tappioita tuli, kun siviilit kaivoivat Balkanin sodan aikaisia kertalaukeavia luikkujakin ja ampuivat joka tallista. Mutta varsinaisia joukkueiden pyyhkäisemisiä pois muonavahvuudesta tuli sitten kreikkalaisia sotilaita, brittejä ja uusseelantilaisia vastaan.

Saksalaisten tiedustelu oli olematonta eikä se ottanut huomioon siviilivastarintaa. Sen sijaan kansanyhteisö tiesi hyökkäyksestä ja jopa hyökkäyssuunnitelman etukäteen (siepatut sanomat). On sanottu: "Harva sotatoimialueen johtaja on koskaan saanut niin tarkkoja tietoja vihollisen aikeista, aikataulusta ja tavoitteista!"

Miksi saksalaiset sitten punnersivat työvoiton? Jälkitarkastelussa on todettu brittien suureksi virheeksi se, että he eivät keskittäneet Matilda-tankkeja lainkaan vaan jättivät ne "mereltä tulevan hyökkäyksen" varalle. Ei sellaista hyökkäystä ollut tulossa. Komentaja oli passiivinen ja haluton tekemään nopeita vastahyökkäyksiä etenkin Malemessa (lentokenttä).

Itse asiassa brittiläiset pelasti monelta katastrofilta juuri kreetalaisten urhoollisuus. Heillä oli alle kolmekymmentä patruunaa kaikilla tuhannella sotilaalla. Britit eivät olleet halunneet siviililevottomuuksien pelossa aseistaa ja Saksan ilmaherruuden vuoksi jakelu oli myöhäistä ja vaikeaa taisteluiden alettua. Mutta kreetalaiset ja kreikkalaiset uhrautuivat ja korvasivat hengellään puutteet.

Brittikomentaja oli täysi ääliö. Kun ensimmäiset saksalaiset laskeutuivat Hanian ja Malemen kenttien läheisyyteen, hän sanoi: "Ovat tismalleen ajallaan." Siitä huolimatta hän kuhni vastahyökkäyksissä ja saksalaiset sitoivat jo joukkoja kenttien luona. Sen jälkeen tuli uusi aalto Rethymnoniin ja Heraklioniin (päätukikohta), ja nämä sentään epäonnistuivat. Rethymnonissa 160 maahanlaskuun varattua konetta lensi suoraan brittiasemien päältä, jolloin seitsemän konetta ammuttiin alas ja loputkin pudotettiin mihin sattui tai suoraan brittiasemiin teuraalle. Se meni ihan reisille.

Saksalaiset menettivät komentajansa jo aamulla. Esikunnat laskeutuivat nimittäin liitokoneiden ja iskuosastojen mukana ja varsinainen johtaja oli kuitenkin vielä mantereella! Niinpä laskuvarjojääkärit Malemessa alkoivat tehdä raskasta "työvoittoa" työntämällä ensin uusseelantilaiset pois Malemen kukkuloilta. Kenttä jäi saksalaisten hallintaan, ja toisena päivänä Junkers 52-koneet alkoivat rahdata 5. Vuoristodivisioonan joukkoja Kreetaan. Määräys oli: tappioista välittämättä. Niinpä koneita meni romuksi aivan helkkaristi tykkitulessa, ja kenttä oli muutenkin liian lyhyt.

Kolmantena päivänä liittoutuneet keksivät, että Malemessa ratkaistaan Kreetan omistajuus. He tekivät viimeinkin vastahyökkäyksen. Pataljoonat hyökkäsivät yöllä, mutta eivät kyenneet murtautumaan laskuvarjo- ja vuoristosotilaiden muodostaman puolustusketjun lävitse ja valtaamaan lentokenttää.

Loppu oli sitten vetäytymistä saaren itäpäähän. Osa evakuoitiin Egyptiin, ja Heraklionista vetäytyneet taas jäivät merellä Luftwaffen saaliiksi. 5000 puolustajaa antautui Sfakiassa.

 

[Creidiki]

Maahanlaskussa ja maihinnousussa ratkaisee puolustajan tilannekuva ja rivakasti toteutettu vastahyökkäys. Jos hyökkääjä pääsee pureutumaan sillanpäähän niin sen jälkeen tapellaan perinteistä maasotaa jonka voittaa yleensä se jolla on parempi huolto.

 

[Vonka]

Maahanlaskujoukot voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri luokkaan:

1) laskuvarjojoukot — hyppäävät laskuvarjoilla lentokoneesta tai helikopterista,
2) maahanlaskettavat joukot — laskeutuvat lentokoneella (liitokone) JA
3 ilmakuljetteiset joukot tai ilmarynnäkköJoukot — kuljetetaan paikalle helikoptereilla tai lentokoneilla.

Saksalaiset rakensivat osaamisensa verraten nopeasti. Vuonna 1936 majuri Immans perusti laskuvarjokoulun, ja pari vuotta myöhemmin Luftwaffen kenraali Student kokosi hajanaiset fallschirmjägerit omaksi keskitetyksi joukko-osastokseen.

Saksalaisten tärkeimmät pudotustehtävät:

Tanska ja Norja 1940: Fallsterin ja Själlandin välisen sillan varmistaminen. Onnistui erinomaisesti. Aalborgin lentokentän haltuunotto. Onnistui. Oslon lentokenttä. Onnistui (siellä ei ollut mitään puolustusta). Vahvistukset laskettiin Osloon, kaupunki vallattiin ja hallitus pakeni.

Ardennit ja Belgia: Maahanlaskuja Fieseler-Storch koneilla useisiin kohteisiin Ardennien marssireitin varmistamiseksi. Eben-Emaelin linnoituksen valtaaminen. Haagin kentän hetkellinen valtaaminen (tässä tapauksessa laskuvarjosotilaat ajettiin kentältä vastahyökkäyksellä). Leydenin ja Rotterdamin välisten siltojen kaappaus.

Kreikka: Korintin kanavan sillan kaappaaminen.

Kreeta: Ks. aikaisemmat viestit.

Muita operaatioita: Mussolinin vapautus kotiarestista Gran Sasson hotellista 1943 (Otto Skorzenyn laskuvarjo-osasto), Leros-saaren valtaus 1943 (saksalaisten viimeinen suuri voitto sodassa), jolloin laskuvarjosotilaat pudotettiin keskelle saarta.

 

[Tetra]

Toisen maailmansodan suurin maahanlaskuoperaatio oli operaatio Market Garden, jossa tavoitteena oli ottaa haltuun Maasin ja muutaman Reinin haaran ylittäviä siltoja. Ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Market_Garden

 

[Vonka]

Siitä on kohtuullinen elokuvakin: Yksi silta liikaa (1977). Elokuvassa on kylläkin vesitetty täysin se, miksi britit viipyivät matkallaan niin, että koko operaatio epäonnistui...

1970-luvulla Suomen ilmavoimilla oli DC-3-koneita valjaineen ja lentäjiä, jotka osasivat lentää pudotusmuodostelmassa. Niinpä Utin koneet maalattiin amerikanruskeiksi ja lainattiin lentäjineen. Ohjaamokohtauksessa istuvat suomalaiset lentäjät.

Vanha traileri:

 

[Creidiki]

Market Garden ooeraatiossa pelattiin kovalla riskillä ja kovilla panoksilla. Sillä oli teoriassa mahdollisuus onnistua ja silloin sitä olisi muistettu uraa uurtavana ja nerokkaana combined operationnina. Mutta uhkapelin luonteeseen kuuluu että joskus käteen jää Musta Pekka

 

[Vonka]

Kakkiaan elokuvassa oli 11 oikeaa konetta, joita sitten "monisteltiin". Utin koneita oli neljä ja niistä kuulemma hypättiin 1000 hyppyä kuvausten aikana! Sitä en tiedä, paljonko Hollywood maksoi vuokraa.

 

[Vonka]

National Geographicilla on alkuperäismatskua ja taustalla veteraanit kertovat:

 

[Herman30]

Oli se näky, varmaan. Taivas täynnä varjoja.

 

[Vonka]

Täytyy kaivaa muita kirjoja esille, nykyaikaisesta taistelusta puhuttaessa, jossain on esitys, miten maahanlasku suoritetaan ja millä kalustolla. Siinä ei muuten pitkään nokka tuhise.

On siinä omat vaikeutensa mikrotasolla, mutta kokonaisuus kun saadaan kasaan ja erityisesti erikseen pudotetut raskaat aseet, alkaa hahmottua. Eikä pudotusta tehdä suoraan vahvaan linjaan, joten hajanaiset vartioryhmät ja -komppaniat ovat alakynnessä suuressa operaatiossa.

Fiktion keinoin on mallinnettu ennen Normandian maihinnousua tehtyjä pudotuksia Ranskaan. The Longest Day (1962) käsikirjoittajakaarti haastatteli veteraaneja ja sai sekä traagisia että koomisia yksilötarinoita ylös. Esimerkiksi yksi sotilas oikeastikin juuttui varjostaan Sainte-Mère-Églisen kirkontorniin samalla kun saksalaiset saapastelivat kirkkoaukealla. Hänen nimensä oli John Steele, ja hän kuoli vuonna 1969.

Lyhyt episodi maasta pudotusten jälkeen. Miehiä hukkuu, putoaa avoimiin pihakaivoihin, tallien katoista läpi ym:

Koko elokuva:

Edit. D-Day:n vuosipäivähän onkin tänään...

 

[Vonka]

Laskuvarjojoukkojen käyttö päivälleen 71 vuotta sitten aamuyöllä 6.6.

Britit ja kanadalaiset: Brittien 6. Laskuvarjodivisioonan kaksi pataljoonaa sekä 1. kanadalainen laskuvarjopataljoona siirrettiin Ornejoesta itään suojaamaan vasen sivustaa. Varjot + liitokoneet.

Lisäksi Caenin-Carbourgin alueelle Amfrevilleen maahanlaskettiin kuudes prikaati ja Bréville-Les-Montsin lounaispuolelle viides laskuvarjoprikaati Ranvilleen johtavan tien pohjoispuolelle. Brittien joukoissa taistellut kanadalainen yhdeksäs laskuvarjoprikaati maahanlaskettiin Varavillen luoteispuolelle ja kahdeksas laskuvarjoprikaati eteläisimmäksi Touffrévillen lounaispuolelle.

Amerikkalaisten 101. D pudotettiin Viervillen kupeeseen ja 82. D pudotettiin Sainte-Mère-Églisen läheisyyteen.

'

Brittien 6.D onnistui Caenin siltojen luona. Tykit tuhottiin ja sillat vallattiin ja pidettiin. Kuuluisin oli Pegasus-silta Caenin kanavan yli.

82. ja 101. laskuvarjodivisioonat olivat vähemmän onnekkaita. Osaksi kokemattomien lentäjien ja osaksi maaston vaikeuden takia he tekivät maahanlaskun pahasti hajaantuneena. Jotkut putosivat mereen tai tahallaan tulvitetuille alueille. 24 tunnin jälkeen 101. laskuvarjodivisioonan miehistä vain 3 000 oli saatu kokoon. Monet jatkoivat harhailemista ja taistelua vihollisen rintamien takana päiväkausia. 82. laskuvarjodivisioona valtasi Sainte-Mère-Églisen varhain 6. kesäkuuta, tehden siitä ensimmäisen maihinnousussa vapautetun kylän. Se valtasi myös La Fièren sillan.

 

[JOKO]

D-päivän maahanlaskuilla ei tainnut olla mitään todellista vaikutusta. Hitlerin jääräpäisyys ja liittoutuneiden pommitukset sekä ilmaherruus estivät sakujen reservejä tekemästä pikaista vastaiskua. Todellinen sillanpää otettiin jalkaväen toimesta ja laivaston tykkien avustuksella. Maahanlaskujoukkojen osaksi jäi haahuilu maaseudulla.

 

[tulikomento]

Kakkiaan elokuvassa oli 11 oikeaa konetta, joita sitten "monisteltiin". Utin koneita oli neljä ja niistä kuulemma hypättiin 1000 hyppyä kuvausten aikana! Sitä en tiedä, paljonko Hollywood maksoi vuokraa.

Olen kuullut tuohon aikaan ilmavoimissa kantapeikkona palvelleelta kaveriltani, että suomalaiset joutuivat ennen kuvauksia opettamaan muille osastolentoa tiiviissä muodostelmassa.

 

[EK]

D-päivän maahanlaskuilla ei tainnut olla mitään todellista vaikutusta. Hitlerin jääräpäisyys ja liittoutuneiden pommitukset sekä ilmaherruus estivät sakujen reservejä tekemästä pikaista vastaiskua. Todellinen sillanpää otettiin jalkaväen toimesta ja laivaston tykkien avustuksella. Maahanlaskujoukkojen osaksi jäi haahuilu maaseudulla.

No mitään ja mitään. Asetettuihin tavoitteisiin ei päästy, mutta saksalaisten toiminta häiriintyi paikoin pahastikin ja ennen kaikkea saksalaisten käsitys tapahtumien todellisesta kulusta kärsi.

 

[JOKO]

No mitään ja mitään. Asetettuihin tavoitteisiin ei päästy, mutta saksalaisten toiminta häiriintyi paikoin pahastikin ja ennen kaikkea saksalaisten käsitys tapahtumien todellisesta kulusta kärsi.

Vähäisiä taktisen tason kuvioita strategisen mittakaavan sotatoimessa.

 

[EK]

Vähäisiä taktisen tason kuvioita strategisen mittakaavan sotatoimessa.

Ehkä, mutta jos väite on, että maahanlaskuilla ei ollut mitään todellista merkitystä, niin se ei pidä paikkaansa.

 

[JOKO]

Ehkä, mutta jos väite on, että maahanlaskuilla ei ollut mitään todellista merkitystä, niin se ei pidä paikkaansa.

Maahanlaskujoukot olisi voinut jättää pois. Lopputulos olisi ollut sama. Mitään muuta osiota ei olisi voinut jättää pois. Tarvittiin laivasto hoitamaan tulituki ja kuljetukset. Ilmavoimat hoitivat taistelukentän eristämisen ja ennakoivan jauhamisen erityisesti kulkuväylien osalta. Tärkeimpänä kaikista oli tietenkin aluksilla rantaan tuotu jalkaväki. Maahanlaskujoukkojen rooli oli mitätön, mutta mediaseksikkyyden ansiosta se on noussut täysin yliarvostettuun rooliin julkisuudessa. Esimerkiksi Caenin kanava on mitätön puro. Kanavan ylittävän sillan valtaamisesta on tehty suuri sankaritarina alkujaan lehdistön päivän tarpeisiin ja sellaisena se on jäänyt historiaan, mutta todellisuudessa liittoutuneiden resursseilla tuollaisen kapean, vähävetisen ja loivareunaisen ojan ylittäminen ei ollut mikään ongelma muutoinkaan.

 

[EK]

Maahanlaskujoukot olisi voinut jättää pois. Lopputulos olisi ollut sama. Mitään muuta osiota ei olisi voinut jättää pois. Tarvittiin laivasto hoitamaan tulituki ja kuljetukset. Ilmavoimat hoitivat taistelukentän eristämisen ja ennakoivan jauhamisen erityisesti kulkuväylien osalta. Tärkeimpänä kaikista oli tietenkin aluksilla rantaan tuotu jalkaväki. Maahanlaskujoukkojen rooli oli mitätön, mutta mediaseksikkyyden ansiosta se on noussut täysin yliarvostettuun rooliin julkisuudessa. Esimerkiksi Caenin kanava on mitätön puro. Kanavan ylittävän sillan valtaamisesta on tehty suuri sankaritarina alkujaan lehdistön päivän tarpeisiin ja sellaisena se on jäänyt historiaan, mutta todellisuudessa liittoutuneiden resursseilla tuollaisen kapean, vähävetisen ja loivareunaisen ojan ylittäminen ei ollut mikään ongelma muutoinkaan.

Varmaan totta. Periaatteessa samaa mieltä. Silti maahanlaskuilla oli oma merkityksensä alkuvaiheessa sekaannuksen luojana. Saksalaiset hämmästyivät liittoutuneiden maahanlaskujoukkojen oma-aloitteisuutta verrattuna tavalliseen JV:hen.

Oletko ikinä käynyt Kollaanjoella? Vaahtoavan kymen leveys ei ole hämmästyttävä. Silti:
"Molotohvi meitä vastahan,
armeijan toi voittamattoman.
Mutta kovan kolhun koki,
vastaan tuli Kollaanjoki,
jonka jää ei tunnu iivanoita kantavan."

Ja ei. En väitä, että maahanlaskut ratkaisivat taistelun Normandiassa. Enkä myöskään väitä, että maahanlaskut onnistuivat täydellisesti. Kannattaa silti lukea vaikka Paul Carellin Ne tulevat, jossa kerrotaan maahanlaskujoukkojen aiheuttamasta hämmennyksestä saksalaisissa esikunnissa ja joukoissa.