Maahanlaskut

[Vonka]

NL:llä ei ollut riittävästi kuljetuskoneita massamaisiin laskuvarjo-operaatioihin. Vjasman operaatiossa miehiä tiputeltiin alueelle yli viikon ajan, mikä luultavasti osaltaan vaikutti operaation epäonnistumiseen. Koska laskuvarjojoukkojen varustus on väkisinkin kevyttä niin joukkoja pitää saada keskitettyä kohdealueelle mahdollisimman paljon ja nopeasti. Edes länsiliittoutuneet eivät koskaan saaneet haluamaansa konemäärää käyttöönsä vaan operaatiot tehtiin joka kerta 'vajaina'.

Uuden ajan maahanlasku- ja ilmarynnäkköoperaatioissa on usein silmiinpistävää äärimmäinen röyhkeys: neuvostoliittolaisten ilmarynnäkössä Kabuliin esimerkiksi ensimmäinen aalto saatiin paikalle yksinkertaisesti niin että laskeuduttiin tavallisella kuljetuskoneella kiitoradalle ja miehet ja aseet ulos. Puolustajilla ei tullut mieleenkään että niin voi käydä. Myös lännessä on samanlaisia operaatioita ainakin suunniteltu, SAS esimerkiksi suunnitteli juuri tämäntapaista Argentiinaan 1982. Operaatio peruttiin viime hetkellä. Puolustuksessa on siis varauduttava myös tällaisiin näennäisesti täysin mielipuolisiin hyökkäyksiin.

Neuvosto-venäläisille laskuvarjojoukoille on myös tietysti tyypillistä paljon läntisiä vastineita raskaampi varustus. Lännessä ei ehkä oteta BMD:n kaltaisia ajoneuvoja kovin tosissaan koska eihän ne mitenkään oikeille panssariajoneuvoille pärjää, mutta kevyesti varustettua takalinjojen vartioporukkaa vastaan nekin ovat melkoinen vahvistus.

Prahan miehitys oikeastaan alkoi samalla tavalla jo panssareiden tuloa edeltävänä iltana. Lentokenttä varmistettiin ensin yhdellä koneellisella ja sitten sinne alettiin tuoda lisää väkeä.

 

[JOKO]

Mutta olisi ollut mielenkiintoista nähdä kuinka puna-armeija olisi käyttänyt laskuvarjojoukkoja toisen maailmansodan aikana jollei Stalin olisi suorittanut puhdistustaan asevoimissa 30-luvulla ja sen myötä laskuvarjojoukkojen asema olennaisella tapaa muuttui ja samoin doktriini (@EK :n mainitsema "syvä taistelu" tai "syvä vaikuttaminen", jollaista termiä on myös taidettu käyttää).

vlad.

Doktriinin muutosta ei voi laittaa kokonaan Stalinin vainojen piikkiin. Espanjan sodan kokemuksilla oli ilmeisen suuri vaikutus taistelutavan muutoksessa talvisodan edelle. Espanjassa syvät operaatiot epäonnistuivat ja se johti talvisodassa Kannaksella nähtyyn jauhavaan taistelutapaan. Pohjoisempana neukut tosin yrittivät lennokkaampia syviä operaatioita ja taas tuli turpaan oikein viimeisen päälle. Nämä kokemukset varmasti painoivat toisen maailmansodan alkupuolella.

 

[Mustaruuti]

Kertokaapas. (NL) Venäjä on kehittänyt hartaasti maahanlaskujoukkoja. Niille on oikein omia rynnäkköpanssareitaankin jne. Kyseisiä eliittiyksikköjä käytettiin mm. tuoreesti Itä-Ukrainassakin.

Mutta, onko itänaapuri toteuttanut varsinaisia maahanlaskuoperaatioita?

 

[RDF]

Kyllähän ne Kreetalla koittivat saksalaisia linnustaa, mutta laskuvarjojääkärit pudotetaan verraten matalalta ja laskeutumisnopeus on jotain aivan muuta kuin jollain patjavarjolla, jolla maisemia ihaillaan, kun on hypätty Cessnasta. Hyppy vastaa osapuilleen samaa, kun hyppäisit 3-5 metristä kuivalle maalle. Kyllä suurimmat tappiot tulivat taistelussa brittejä vastaan sitten vyörytysvaiheessa, vaikka muutamia linnustettiinkin.

Saksalaisten ilma-ase muutenkin piti puolustajaa matalana, jotta maahanlasku onnistui ja kyettiin luomaan selkeä ylivoima.

Yhden harhautuneen jääkärin mätki kuoliaaksi yli 80-vuotias vanhus kävelykepillään, kalosta-sauvalla. Mutta ei sillä taistelua voiteta.

Saksalainen fallschirmjäger oli erittäin hyvin koulutettu etenemään tulen ja liikkeen avulla. Kun 2-4 oli kasassa, he lähtivät pitämään tasaa hiukan ennen osatavoitetta. Kaksi ampuu, kaksi etenee. Sitten toisinpäin. Ryhmät ja joukkueet, komppaniat, olivat nopeasti valmiita.

Laskuvarjojääkärit olivat sitten 1944 Monte Cassinon luostarinraunioiden viimeiset puolustajat. Jotenkin Kesselring onnistui vielä livahtamaan motista ja ryhmittymään Rooman pohjoispuolelle. Liittoutuneita kaatui 45 000 matkalla Monte Cassinon läpi Roomaan.

Tuossa on yksi parhaista videoista, saksalaisten kuvaamaa ja restauroitua filmiä Kreetalta 1941:

Suomeksi käännetty kirja: Will Berthold: Taivaalta helvettiin

Kreetalla pari kertaa paikan päällä aiheeseen tutustuneena ja muutaman kirjankin lukenaan niin kirjoituksesi Kreetan valloituksen osalta on aika sontaa.

Saksalaisethan ryssivät tiedustelun täydellisesti ja hyppäsivät usealla sektorilla suoraan brittien asemien, jolloin tappioita syntyi jo ilmassa laskeutumisvaiheessa. Ainoastaan Maleman ja Heraklionin sektoreilla saavutettiin jonkinlaista menestystä ja muilla alueilla komppaniat kärsivät jopa 100 %:n tappioita ensimmäisten tuntien aikana. Saksalaiset pelasti täydeltä tuholta vain brittien itsepäinen ja perusteeton harhaluulo siitä, että päähyökkäys saapuu meriteitse, jonka johdosta vastahyökkäyksiin käytettävät pataljoonat pidettiin itsepäisesti rannikoasemissa ja ne otettiin käyttöön vasta kun oli jo liian myöhäistä.

Kaiken kaikkiaan Kreetan valtauksessa saksalaiset kärsivät erittäin kovia tappioita ja vain toisen osapuolen harhakäsitys pelasti heidät täydeltä tuholta. Huomattavaa myös on että Saksalaiset pääsivät kunnolla etenemään vasta kun täydennyksenä toimitettiin 10. vuoristodivisioonan joukkoja, joten kunnia valtauksesta ei kuulu pelkästään laskuvarjojääkäreille.

 

[fulcrum]

Ei se mikään harhaluulo ollut vaan merihyökkäys oli oikeasti tulossa - se vain torjuttiin jo merellä.
Freyberg muuten ei kyllä antanut itsestään hyvää kuvaa kenraalina joten kyllä syyttävää sormea sinnekin voi osoitella.

 

[RDF]

Mereltä käsin tuli vain pieni täydennysjoukko kalastusveneillä joka tuhottuun matkalle. Mitään oikeaa hyökkäystä sieltä ei tullut eikä saksalaisilla ollut siihen edes kykyä. Koko hykkäys tapahtui siten joko laskuvarjoilla tai sitten ulmasillan kautta.

 

[fulcrum]

Mereltä oli tulossa 7000 miestä, eli noin kolmannes hyökkäysvoimasta, ei siis mikään "pieni täydennysjoukko", jos ei nyt kohta pääjoukkokaan. Britit tiesivät että tällainen porukka oli tulossa, mutteivat tietenkään varmasti osanneet sanoa mihin tulevat maihin.
Nämä menivät sitten tosiaan pahasti mönkään, vain vähän miehiä saatiin maihin, ja hätäoperaationa yhdessä veneessä kuljetettiin kaksi tankkia.

 

[RDF]

Mereltä oli tulossa 7000 miestä, eli noin kolmannes hyökkäysvoimasta, ei siis mikään "pieni täydennysjoukko", jos ei nyt kohta pääjoukkokaan. Britit tiesivät että tällainen porukka oli tulossa, mutteivat tietenkään varmasti osanneet sanoa mihin tulevat maihin.
Nämä menivät sitten tosiaan pahasti mönkään, vain vähän miehiä saatiin maihin, ja hätäoperaationa yhdessä veneessä kuljetettiin kaksi tankkia.

Omiin lähteisiini nähden käsitys 7.000 miehen merihyökkäyksestä on puhdasta fantasiaa. Ei muista edes paikan päällä nähneeni missään käsitystä tällaisesta. Mihin tämä tieto perustuu?

Beevorin mukaan merihyökkäys oli täysi mahdottomuus, koska:

1. Saksalaisilla oli alueella lähes täysin olematon laivasto ja kyky tehdä minkäänlaita maihinnousua
2. Brittitiedustelu oli tullu samaan lopputulokseen saksalaisten maihinnousukyvyn osalta. Mutta miksi brittien ylin johto Kreetalla ei tätä tajunnut on paljon spekuloitu aihe
3. Brittilaivasto tutkineen hallitsi aegeanmerta ilma-alivoimasta huolimatta ja pystyi öisin tekemään mitä lystää. Päivisin laivasto pysyi pääosin luftwaffen toimintasäteen ulkopuolella

Mereltä tuli ensimmäisessä aallossa noin 20 sekalaista alusta kyydissään 2 erillistä pataljoonaa, mm it-yksiköitö ja huoltoa, ammuksia (kalustonaan kalastusveneitä, hinaajia tms) jota saattoi yksi italialainen hävittäjä päämäränään Malemen kenttä. Brittilaivasta tuhosi tämän käytännössä kokonaan, mutta tappiot saksalaisten osalta jäivät noin 400 mieheen (osa pelasttiin myöhemmin merestä). Mistään varsinaisesta maihinnousujoukoista ei ollut siis kyse

Huomattavaa mys on että saksalaisten yksi päätovoite oli malemen kenttä jonka kautta alunperinkin oli tarkoitus hoitaa täydennykset ja huolto.

Ainoan kunnollisen maihinnousun tekivät italialaiset saaren itäosiin taistelun jo ratkettua. Alue ei ollut strategisesti tärkeä eikä siellä juurikaan ollut brittiyksiköitä.

 

[fulcrum]

Omiin lähteisiini nähden käsitys 7.000 miehen merihyökkäyksestä on puhdasta fantasiaa. Ei muista edes paikan päällä nähneeni missään käsitystä tällaisesta. Mihin tämä tieto perustuu?

Beevorin mukaan merihyökkäys oli täysi mahdottomuus, koska:

1. Saksalaisilla oli alueella lähes täysin olematon laivasto ja kyky tehdä minkäänlaita maihinnousua
2. Brittitiedustelu oli tullu samaan lopputulokseen saksalaisten maihinnousukyvyn osalta. Mutta miksi brittien ylin johto Kreetalla ei tätä tajunnut on paljon spekuloitu aihe
3. Brittilaivasto tutkineen hallitsi aegeanmerta ilma-alivoimasta huolimatta ja pystyi öisin tekemään mitä lystää. Päivisin laivasto pysyi pääosin luftwaffen toimintasäteen ulkopuolella

Mereltä tuli ensimmäisessä aallossa noin 20 sekalaista alusta kyydissään 2 erillistä pataljoonaa, mm it-yksiköitö ja huoltoa, ammuksia (kalustonaan kalastusveneitä, hinaajia tms) jota saattoi yksi italialainen hävittäjä päämäränään Malemen kenttä. Brittilaivasta tuhosi tämän käytännössä kokonaan, mutta tappiot saksalaisten osalta jäivät noin 400 mieheen (osa pelasttiin myöhemmin merestä). Mistään varsinaisesta maihinnousujoukoista ei ollut siis kyse

Perustuu saksalaisten suunnitelmiin. Ensimmäisessä aallossa oli tosiaan tuo noin 2000 miestä, toisessa muistaakseni 3000 ja loput olisivat tulleet kolmannessa. Kaksi ensimmäistä torjuttiin kuvailemallasi tavalla, jonka jälkeen merikuljetuksia tehtiin enää näpertelynomaisesti pl. tuo italialaisten maihinnousu. Voi tietysti debatoida olisiko kyse ollut varsinaisesti "maihinnoususta" koska pääasiassa tarkoituksena oli tuoda maihin miehiä ja kalustoa laskuvarjojoukkojen jo miehittämiin kohteisiin. Sitä en sitten osaa sanoa missä määrin brittitiedustelu oli perillä näistä tavoitteista, tai siitä että saksalaiset olivat käskeneet italialaisten pysytellä pois, vastoin ns. tervettä järkeä.

 

[Vonka]

Kreetalla pari kertaa paikan päällä aiheeseen tutustuneena ja muutaman kirjankin lukenaan niin kirjoituksesi Kreetan valloituksen osalta on aika sontaa.

Saksalaisethan ryssivät tiedustelun täydellisesti ja hyppäsivät usealla sektorilla suoraan brittien asemien, jolloin tappioita syntyi jo ilmassa laskeutumisvaiheessa. Ainoastaan Maleman ja Heraklionin sektoreilla saavutettiin jonkinlaista menestystä ja muilla alueilla komppaniat kärsivät jopa 100 %:n tappioita ensimmäisten tuntien aikana. Saksalaiset pelasti täydeltä tuholta vain brittien itsepäinen ja perusteeton harhaluulo siitä, että päähyökkäys saapuu meriteitse, jonka johdosta vastahyökkäyksiin käytettävät pataljoonat pidettiin itsepäisesti rannikoasemissa ja ne otettiin käyttöön vasta kun oli jo liian myöhäistä.

Kaiken kaikkiaan Kreetan valtauksessa saksalaiset kärsivät erittäin kovia tappioita ja vain toisen osapuolen harhakäsitys pelasti heidät täydeltä tuholta. Huomattavaa myös on että Saksalaiset pääsivät kunnolla etenemään vasta kun täydennyksenä toimitettiin 10. vuoristodivisioonan joukkoja, joten kunnia valtauksesta ei kuulu pelkästään laskuvarjojääkäreille.

Näitä vaiheita on käsitelty useammassakin viestissä. Lue kaikki viestit, ennen kuin meuhkaat. Hyvä keskustelu on täydentämistä positiivisessa hengessä. Jostain aloitetaan ja sitten jatketaan. Yleensä emme ala läpinäkyvästi päteä maalaamalla viestejä sonnaksi, vaan tuomme keskusteluun jotain uutta.

Paikan päällä on käyty kolmesti. Mukava saari.

 

[RDF]

Perustuu saksalaisten suunnitelmiin. Ensimmäisessä aallossa oli tosiaan tuo noin 2000 miestä, toisessa muistaakseni 3000 ja loput olisivat tulleet kolmannessa. Kaksi ensimmäistä torjuttiin kuvailemallasi tavalla, jonka jälkeen merikuljetuksia tehtiin enää näpertelynomaisesti pl. tuo italialaisten maihinnousu. Voi tietysti debatoida olisiko kyse ollut varsinaisesti "maihinnoususta" koska pääasiassa tarkoituksena oli tuoda maihin miehiä ja kalustoa laskuvarjojoukkojen jo miehittämiin kohteisiin. Sitä en sitten osaa sanoa missä määrin brittitiedustelu oli perillä näistä tavoitteista, tai siitä että saksalaiset olivat käskeneet italialaisten pysytellä pois, vastoin ns. tervettä järkeä.

Tässä se pointti onkin, mereltä ei hyökkäystä ollut tulossa vaan lähinnä tuki- ja täydennysyksiköitä Heraklionon ja Malemen sektoreille. Britit tai ainakin Freyberg uskoi nimenomaan maihinnousuun Hanian alueelle, jonka johdosta reservit pysyivät asemissaan nykyisten turistirantojen ja Hanian tienoilla. Oman juttunsa on myös mainittu brtittilaivaston ehdoton ylivoima merellä ja saksalaisten kuljetuskaluston puute, mitä Freyberg ei joukkojen asettelussa tai muutoinkaan puolustuksessa lainkaan huomioinut, vaikka tästäkin oli tarkat tiedot käytössä. Tykistöähän kiellettiin jopa ampumasta Malemen kentelle siinäkin vaiheessa kun saksalaisilla oli toimiva ilmasilta koska tykkien piti olla valmiina meritoimintaa varten.

 

[Sardaukar]

Freybergin ongelma oli, että kahdessa tapauksessa miehelle oli annettu kyvyt ylittäviä tehtäviä. Eli Kreetalla ja Monte Cassinossa erittäin kyvykäs divisioonan komentaja oli erittäin huono armeijakunnan komentaja. Joskus se vaan menee noin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Bernard_Freyberg,_1st_Baron_Freyberg

Freyberg took part in the beach landings during the Gallipoli Campaign and was the youngest general in the British Army during the First World War,[10] later serving on the Western Front where he was decorated with the Victoria Cross and three DSOs, making him one of the most highly decorated British Empire soldiers of the First World War. He liked to be in the thick of the action — Winston Churchill called him "the Salamander" due to his ability to pass through fire unharmed.

Freyberg had excelled in planning set-piece attacks, such as at Operation Supercharge at Alamein, Operation Supercharge II at Tebaga Gap, and in the storming of the Senio line in 1945. However, the two occasions that Freyberg commanded at Corps level—at Crete and Monte Cassino—counted as less successful. Throughout the war he showed a disdain for danger. He showed notable concern for the welfare of his soldiers, taking a common-sense attitude to discipline and ensuring the establishment of social facilities for his men. He had become a very popular commander with the New Zealand soldiers by the time he left his command in 1945.

 

[JR49]

Kertokaapas. (NL) Venäjä on kehittänyt hartaasti maahanlaskujoukkoja. Niille on oikein omia rynnäkköpanssareitaankin jne. Kyseisiä eliittiyksikköjä käytettiin mm. tuoreesti Itä-Ukrainassakin.

Mutta, onko itänaapuri toteuttanut varsinaisia maahanlaskuoperaatioita?

Sallinet vähän myöhässä olevan vastauksen .
Tässä sodassa MI-6 koptereilla roudattiin näin iso joukko somalien linjojen taakse etiopilaisia. Vanhaan kunnon ajan tyyliin, Neuvostoliitto tuki Etiopiaa ja Somaliaa sitten länsi. Taisteluihin Etiopian puolelle roudattiin 11.000 kuubalaista sotilasta ja 1.500 neuvostoliittolaista "sotilasneuvonantajaa". Jos veikata pitäisi, niin tuossakaan maahanlaskussa ei yhtään mustanaamaista sotilasta ollut mukana.
Kyseessä ei siis ollut ilmapudotus varjoilla, vaan helikopterit laskeutuivat lasteineen maahan.
Varsin sekava tuo sota kaikkinensa.

Ogaden War
In 1978, a force of 70 Cuban Army BMD-1s and ASU-57s fighting on behalf of the Ethiopian government was airlifted by Mi-6 helicopters behind the lines of Somali forces holding the town of Jijiiga. This attacked formed a pincer with a conventional Cuban armored push and routed the Somali forces in Ogaden.

https://en.wikipedia.org/wiki/Ogaden_War

 

[Vonka]

Dokumenttirainaa laskuvarjojääkäreistä. Pätkä on hiukan yli parikymmentä minuuttia. Kuuden minuutin paikkeilla alkaa siltojen varmistaminen. Hollannin taistelu kesti nelisen vuorokautta. Armeija yritti kyllä, mutta poliitikot säikähtivät Rotterdamin pommittamista, eivätkä hollantilaiset olleet valmistautuneet kovin hyvin.

 

[JR49]

Dokumenttirainaa laskuvarjojääkäreistä. Pätkä on hiukan yli parikymmentä minuuttia. Kuuden minuutin paikkeilla alkaa siltojen varmistaminen. Hollannin taistelu kesti nelisen vuorokautta. Armeija yritti kyllä, mutta poliitikot säikähtivät Rotterdamin pommittamista, eivätkä hollantilaiset olleet valmistautuneet kovin hyvin.

Kun ajatellaan nykypäivään ja Krimin vihreitä miehiä, niin Saksa keksi tuossa vaiheessa myös jotain uutta. Vaikea on olla valmistautunut jotain vastaan, jota käytetään ensimmäistä kertaa. Toivottavasti johdollamme on jonkinlainen kristallipallo!