Ruotsin maahanmuuton kolmas aalto pysäytti – vai pysäyttikö?
18.2.2021 Admin Pt-mediaEtusivu /
Ruotsi /
Turvapaikanhakijat /
Turvapaikkamaahanmuuton typerimmät perustelut5 kommenttiaartikkeliin Ruotsin maahanmuuton kolmas aalto pysäytti – vai pysäyttikö?
Share
TweetMessenger Print Email
Kuvassa tanskalaisia turvapaikka-aktivisteja, jotka ottivat vastaan uudet tulijat tekemällä rakkausrinkulan vastaanottokeskuksen ympärille.
Turvapaikkamaahanmuuton hulluina vuosina joskus 2008-2017 välisenä aikana monet ruotsalaiset uskoivat ihan tosissaan, että maahanmuutto, vaikkakin turvapaikkamaahanmuutto, kannattaa ja se todellakin lisää valtion hyvinvointia. Kassaan kilahtaa rahaa ja kaikilla on mukavaa.
Ruotsalaisilla on yleisesti hieman erilainen käsitys maahanmuuttoasioista kuin suomalaisilla. Johtuu tietenkin siitä, että Suomessa ei ole koskaan ollut sellaista maahanmuuttoa, kuin Ruotsissa oli ensimmäisen maahanmuuttoaallon aikana 1960-70-luvuilla. Tämä takavuosien maahanmuutto oli Ruotsille kultakaivos.
Maahan perustettiin satoja suuria yrityksiä, joissa työ oli ennesvanhaista ”oikeaa työtä”. Monissa tehtaissa työtä oli tarjolla enemmän kuin paikallisia ihmisiä saatiin tehtaaseen töihin. Jos ruotsalaiset eivät olisi onnistuneet saamaan maahan sellaista työperäistä maahanmuuttoa kuin silloin saatiin aikaan, niin monet tehtaat ja yritykset eivät olisi tehneet sellaisia voittoja kuin ovat tehneet.
Käytännössä voi sanoa, että suomalaiset, jugoslavialaiset, kreikkalaiset, jotka olivat takavuosina suurimpia etnisiä ryhmiä, jotka muuttivat työn perässä Ruotsiin, ovat rakentaneet Ruotsin sotien jälkeisen teollisuuden loistokkuuden.
Tästä aiheesta voisi kirjoittaa pitkiä jorinoita, mutta pidetään se tässä ja siirrytään nykypäivään.
Kun 90-luvulla Jugoslavian hajoamissodan aikana Ruotsiin tuli yhtäkkiä 80 000 juggea, niin silloin ajateltiin, että ihanaa. Taas niitä tulee. Taivaasta sataa mannaa ja mirhamia. Ja kun kolmas aalto alkoi joskus 2003-04 paikkeilla, niin ajateltiin, että taivaasta jatkuva sade ei näytä lakkaavan koskaan. Tulijat tulivat nyt jo hieman kauempaa, Afrikasta ja Lähi-idästä.
Tultaessa 10-luvulle moni kunta sai ihan oman oikean vastaanottokeskuksen. Tämä oli kuntalaisten näkökulmasta lottovoitto.
Kun tuollaiseen pieneen kaupunkiin tärähtää vastaanottokeskus, jossa majailee 1 000 miestä, niin kaupungin elinkeinoelämä vilkastuu mukavasti. Kaupungin hotelli-motelli, jonka käyttöaste on ollut siihen asti kesäisin ehkä 30 % ja talvisin nolla, saa yhtäkkiä kaikki huoneet täyteen asukkaita. Maahanmuuttovirasto maksaa. Lisäksi asukkaille maksetaan kolme ateriaa päivässä ja viikonloppuisin voidaan tilata trubaduuri viihdyttämään, niin hotelli-motelli joutuu palkkaamaan lisää työntekijöitä, jotta toimintaa voidaan pyörittää täydellä teholla. Hotelli-motellin omistaja ei voi kuin olla onnellinen kun pankkitilille tipahtaa joka kuukausi sievoinen summa rahaa.
Kylän kioskin liikevaihto nousee huimasti. Miehet ostavat tupakkaa, prepaid-liittymiä, puheaikaa ja kortonkeja. Kioskin omistaja ei voi sanoa mitään pahaa tulijoista, koska tulijat yksinkertaisesti nostavat nuupahtaneen kioskin kukoistukseen.
Tähän asti osapäiväisinä olleet taksikuskit voivat vetää ajomiehen puvun päälle, kun ”kelakyytejä” kuskataan päivät pitkät isolle kirkolle Maahanmuuttoviraston pääpaikalle, hammaslääkäriin ja muille tärkeille asioille. Nythän on niin, että turvapaikanhakijan pitää saada mennä taksilla, kuka sitä bussilla tai kävelemällä. Jos kysyt taksikuskilta, että mitäpä ollaan mieltä asioista, niin ei varmaan tarvitse sanoa, että mitä mieltä ollaan.
Kylän uinuva sosiaalinen elämä saa uutta zäpinää. Kaljabaarin huonohampaiset ja takkutukkaiset kantisjuopot eivät kiinnosta enää naisia, kun tarjolla on tällättyjä ananastötteröitä. Esson baarin teen myynti huutaa hoosiannaa ja peliautomaatit potkitaan täyteen rahaa.
Kylän useimmat yrittäjät ja toimijat ovat tähän asti pelkästään hyötyneet turvapaikanhakijoista. Miten kukaan yksinkertaisesti voisi olla sitä vastaan, että kylän elinkeinoelämä ja vähän muukin elämä on saanut mahtavan piristysruiskeen uusista tulijoista. Ihan kuin ne suomalaiset, jugoslavialaiset ja kreikkalaiset ennen vanhaan.
Olletikin, että Maahamuuttovirasto maksoi kaiken. Mutta mitä sitten. Rahaahan se vain on.
Tämä kolmas maahanmuuttoaalto on nyt pikkuhiljaa menneen talven lumia, niin moni on alkanut kyselemään, että mitäs nyt. Tarttis tehrä jotain, mutta kukaan ei oikein tiedä mitä.
Ne maakuntien vastaanottokeskukset on lakkautettu ja kuntaan on jäänyt isot joukot työttömiä kehitysmaista tulleita joutomiehiä. Suurin osa heistä ei osaa mitään eikä tiedä mistään mitään. He ovat tähän asti saaneet ilmaisen elämän ja kun pitäisi kääriä hihoja, niin ei kiinnosta. Toisaalta iso osa on muuttanut suurkaupunkeihin Rinkebyhyn, Rosengårdiin tai Gottsundaan, jonne on kehittynyt vuosikymmenessä valtavia maahanmuuttajaghettoja.
Kuntaan jäi haikea mieli. Kerran mentiin korkealla ja kovaa, mutta mitäs nyt. Oli vilinää ja vilskettä. Nyt on vain ongelmia.
Niin, mitä pitäisi tehdä?
Kukaan ei osaa vastata.
yle.fi
pt-media.org
www.iltalehti.fi
www.kansalainen.fi
www.svt.se
