Suku piti kaupunginosaa vallassaan kuin mafia - Näin toimii yksi Ruotsin rinnakkaisyhteiskunnista
Toimittaja Johanna Bäckström Lerneby kertoo kirjassaan suvusta, joka hallitsee Göteborgin Angeredia väkivallan uhalla. Poliisi on verrannut sukua mafiaan.
TILAAJILLE
Johanna Bäckström Lerneby halusi kirjallaan avata, millaisen rinnakkaisyhteiskunnan yksi suku on onnistunut rakentamaan Göteborgiin. KUVA: MAGNUS LAUPA
Jussi Sippola HS
2:00 | Päivitetty 6:29
Tukholma
KÄÄNNEKOHTA oli vuonna 2017, kun Göteborgin paikallispoliisin aluepäällikkö
Ulf Merlander sanoi sen ääneen: täällä pitää valtaa suku, joka toimii kuin mafia.
Merlanderin mukaan suku tunnettiin monista rikoksista ja suvun jäsenet olivat vaikuttaneet Angeredin kaupunginosan elämään pitkään negatiivisesti.
”On murhia, kiristystä, lähisuhdeväkivaltaa, pahoinpitelyjä, laittomia uhkauksia, huume- ja aserikoksia”, hän listasi valaehtoisessa todistuksessaan Göteborgin käräjäoikeudessa.
Vuosina 2015–2017 suvun jäsenistä oli tehty poliisille yli 200 ilmoitusta. Monia ilmoituksia oli jäänyt tekemättä, koska paikalliset pelkäsivät sukua. Poliisin mukaan suku piti 50 000 asukkaan kaupunginosaa pelon vallassa. Oli parempi noudattaa rikollisten sääntöjä kuin joutua väkivallan uhriksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
UUTISET poliisipäällikön lausunnosta levisivät läpi Ruotsin. Rikollisjengeistä ja rikollissuvuista oli puhuttu jo pitkään, mutta uutta oli, että korkeassa asemassa oleva poliisi julisti tietyn suvun rikolliseksi.
Mikään media ei kuitenkaan maininnut suvun nimeä.
Toimittaja ja kirjailija
Johanna Bäckström Lerneby oli tuolloin töissä iltapäivälehti Aftonbladetissa. Hän oli työskennellyt vuosia rikostoimittajana Göteborgissa, joten esimiehet kysyivät, tietääkö hän mitään ”jostain mafiasuvusta Göteborgissa”.
Tietenkin hän tiesi. Hän oli tavannut suvun jäseniä monta kertaa.
VIIME vuonna Ruotsissa julkaistiin Bäckström Lernebyn kirja Familjen, joka on juuri ilmestynyt suomeksi nimellä Perhe (Gummerus 2021).
Familjen voitti Suuren journalistipalkinnon ja oli Ruotsissa vuoden myydyin tietokirja. Kirja kertoo Göteborgin mafiasuvun vaikutusvallasta ja Bäckström Lernebyn kohtaamisista suvun päämiehen kanssa.
Bäckström Lerneby on seurannut Ruotsin rikollisjengien kehitystä 2000-luvun alusta lähtien. Kirjallaan hän halusi näyttää, millainen on yksi Ruotsiin syntyneistä rinnakkaisyhteiskunnista, joissa on voimassa omat lakinsa.
BÄCKSTRÖM LERNEBY istahtaa tutun kahvilan pöydän ääreen Tukholman Kungsholmenilla.
Ennen suvun päämiehen haastattelua Johanna Bäckström Lerneby teki selväksi, että hän kysyisi rikoksista. Hän halusi suvun päämieheltä myös lupauksen, että hänen henkeään ei uhattaisi. KUVA: MAGNUS LAUPA
Bäckström Lerneby työskentelee nyt Ruotsin yleisradion urheilutoimituksen johdossa. Tällä haavaa häntä työllistävät jääkiekon MM-kisat, joiden alku on ollut Ruotsille katastrofaalinen. Juuri ennen haastattelun alkua kännykän näytölle on kilahtanut toinenkin huono uutinen:
Ruotsi ampumiskuolematilastojen kärjessä Euroopassa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
”Ei mikään yllättävä uutinen”, Bäckström Lerneby sanoo.
Ampumistapausten lisääntyminen johtuu juuri rikollisjengeistä. 2000-luvun aikana Ruotsi on noussut Euroopan tilaston häntäpäästä kärkipäähän.
Aseväkivallan suhteen Ruotsi on myös väkivaltaisin Pohjoismaa, vaikka kuolemaan johtavaa väkivaltaa on edelleen eniten Suomessa.
RIKOLLISJENGIEN väkivallassa Ruotsi kuitenkin erottuu, ja jengit ovat käytännössä joka päivä uutisissa.
Tällä viikolla on uutisoitu aseväkivaltatilastojen lisäksi niin sanotun Vårbyn rikollisverkoston oikeudenkäynnistä. Siihen kytkeytyy muun muassa tunnettu rapmuusikko
Yasin, jota epäillään toisen tunnetun ruotsalaisräppärin sieppauksesta ja pahoinpitelystä.
Bäckström Lernebyn mukaan Ruotsissa on todella herätty jengirikollisuuden aiheuttamiin ongelmiin.
”Silti monet sanovat vakavissaan, että tästä ei muka puhuta. Eihän täällä mistään muusta puhutakaan. Täällä puhutaan jengeistä niin, että korvat soivat.”
RUOTSISSA on perinteisiä moottoripyöräjengejä, etnisiä jengejä ja sukujen pyörittämiä ryhmittymiä.
Bäckström Lernebyn mukaan juuri suvut ovat vahvimpia, koska suvun jäseneksi ei liitytä. Sukuun synnytään ja kulttuuri imetään jo äidinmaidosta.
Poliisin viime vuoden arvion mukaan Ruotsissa toimii nelisenkymmentä sukujen pyörittämää rikollista ryhmittymää. Yksi niistä on Göteborgissa vaikuttava suku, josta kirja kertoo.
Tosin suvun nimeä ei mainita kirjassakaan. Silti kaikki tietävät, että kyse on Ali Khanin suvusta, jonka päämies ja korkein patriarkka on 64-vuotias imaami
Hashem Ali Khan.
ALI KHAN on tullut Ruotsiin Libanonista, josta hän pakeni sisällissotaa yli 35 vuotta sitten. Göteborgissa hänen sukulaisiaan asuu noin 120. Sukua on myös muualla Ruotsissa ja Euroopassa.
Kirjan julkaisun jälkeen iltapäivälehti Expressen paljasti, että Hashem Ali Khan on aikoinaan saanut Libanonissa kuolemantuomion murhasta.
Ruotsissa häntä ei ole koskaan tuomittu rikoksesta, mutta monia hänen sukulaisiaan on.
Tunnetuksi hän on tullut myös saarnoistaan. Hashem Ali Khan on saarnannut islaminuskoa ympäri maailmaa ja profiloitunut Isisin ja al-Qaidan vastaisena saarnaajana.
Göteborgissa hän on kunnioitettu ja pelätty hahmo, jonka valta oli kymmenen vuotta sitten kasvanut niin suureksi, että poliisi ja viranomaiset joutuivat pyytämään häneltä useaan otteeseen apua erilaisten konfliktien lopettamiseksi.
”Se oli katastrofi, joka vain vahvisti suvun valtaa. Se vahvisti myös vaikenemisen kulttuuria. Miten kukaan paikallinen uskaltaa todistaa perhettä vastaan, jos poliisi tekee yhteistyötä perheen kanssa”, Bäckström Lerneby sanoo.
MILLAISTA valtaa suku sitten käyttää?
Olennaista on väkivallan uhka ja sen käyttö tilanteissa, joissa joku uskaltaa nousta suvun toimintaa vastaan. Perheestä on kyllä tehty esimerkiksi rikosilmoituksia, mutta suurin osa niiden tekijöistä on myöhemmin vetänyt ilmoituksensa pois.
Poliisipäällikkö Ulf Merlander on kuvannut tilannetta niin, että Angeredin asukkaat ovat oppineet hiljalleen elämään rikollisten säännöillä. Poikkeuksellisesta on tullut normaalia.
Bäckström Lernebyn mukaan monet suvun jäsenistä eivät käy töissä vaan elävät rikollisella rahalla, jota tulee muun muassa huumeiden myynnistä, petoksista ja suojelurahan kiristämisestä pienyrittäjiltä.
Ja kaikkea ohjaa suvun päämies Hashem Ali Khan.
ALI KHAN on kiistänyt, että hänen sukunsa olisi rikollissuku. Hänen mukaansa osa suvun jäsenistä on syyllistynyt rikoksiin mutta suurin osa ei.
Ali Khanin mukaan poliisi jahtaa hänen sukulaisiaan perusteettomasti ja viattomat sukulaiset saavat kärsiä sukunimensä takia. Osa on kertonut vaihtaneensa sukunimensä, koska sukuun liitetty maine on haitannut elämää. Ali Khan on myös kertonut tekevänsä poliisin kanssa yhteistyötä, jos poliisi haluaa.
HS kysyi Ali Khanilta kommenttia kirjan väitteisiin suvun asianajajan välityksellä, mutta kommenttipyyntöön ei vastattu.
Poliisi lisäsi läsnäoloaan Hjällbon kaupunginosassa syksyllä, koska jengit olivat asettaneet alueelle tiesulkuja. Ali Khanin suku oli mukana jengien välisissä neuvotteluissa, joiden jälkeen tiesulut poistettiin. KUVA: HANSSON KRISTER/AFTONBLADET
Bäckström Lerneby on tavannut Ali Khanin moneen otteeseen, ja kirjassa kuvaillaan näitä tapaamisia. Ali Khan ei kuitenkaan halunnut olla mukana kirjassa, joten kirjailija päätti käyttää hänestä tekaistua nimeä.
Kirjan julkaisun jälkeen Bäckström Lerneby ja Ali Khan eivät ole olleet tekemisissä.
”Välimme ovat viileät.”
BÄCKSTRÖM LERNEBYN kirja sai alkunsa Aftonbladetissa vuonna 2017 julkaistusta suuresta reportaasista, joka esitteli ruotsalaisille Hashem Ali Khanin ja hänen sukunsa.
Eräs poliisi varoitti Bäckström Lernebytä reportaasin kirjoittamisesta. Poliisin mukaan se vain vahvistaisi suvun valtaa, aivan kuten kirjakin.
Sitä mieltä on myös kirjailija itse.
”Nyt kaikki tietävät, keitä he ovat. Olen nostanut hänet Ruotsin tai melkein Euroopan tunnetuimmaksi klaanijohtajaksi. Tiedot heidän vallastaan ja väkivallastaan leviävät ja vahvistavat suvun tavaramerkkiä.”
Silti kirja piti kirjoittaa, Bäckström Lerneby sanoo.
”Tämä on iso yhteiskunnallinen ongelma, joka pitää tuoda esiin ja ratkaista.”
Yhteiskunta onkin tarttunut Ali Khanin perheen toimintaan. Kirjan mukaan ratkaisevaa on yhteiskunnan eri viranomaisten yhteistyö. Sen avulla on mahdollista saada aikaan myönteinen kierre. Kun asukkaat näkevät, että suvun toimintaan puututaan, yhä useampi uskaltautuu myös kertomaan näkemistään epäkohdista.
Viime vuosina Ali Khanin suvun vaikutusvalta onkin Bäckström Lernebyn mukaan pienentynyt, ja ihmiset uskaltavat ilmoittaa näkemästään poliisille matalammalla kynnyksellä.
MIKSI jengirikollisuus on kasvanut suureksi ongelmaksi juuri Ruotsissa?
Bäckström Lerneby yrittää vastata, vaikka sanookin kysymystä vaikeaksi.
”Yksi selitys on, että ruotsalaiset ovat todella suvaitsevaisia. Meillä on perinne, että autamme hädänalaisia ihmisiä. Esimerkiksi Suomea, kun otimme sotalapsia”, hän aloittaa.
”Klaani- ja kunniakulttuurin ymmärtäminen on Johanna Bäckström Lernebyn mukaan vaikeaa. KUVA: MAGNUS LAUPA
Apua tarvitsevien auttaminen on Ruotsin kaltaisen rikkaan maan moraalinen velvollisuus. Bäckström Lerneby on myös iloinen, että elää maassa, jossa näin ajatellaan. Mutta sillä voi olla kääntöpuolensa.
”Ja kun vaikka Ali Khanin suku tuli Ruotsiin 1980-luvulla, he halusivat pitää oman kulttuurinsa. Ja totta kai heidän pitää saada tehdä se. Emme voi sitä kieltää. Mutta ehkä Ruotsista tuli liian suvaitsevainen.”
Bäckström Lernebyn mukaan patriarkaalisessa niin sanotussa kunniakulttuurissa ei ole mitään hyvää tai romanttista mutta se on saattanut olla toimivin malli jossain muualla kuin Ruotsissa.
”Ruotsissa on hallinnollinen perinne tuomioistuimineen ja oikeusvaltioineen. Klaani- ja kunniakulttuuri voi olla tarpeellinen Afrikassa tai Lähi-idässä, ja se toimii siinä kontekstissa. Mutta jos otat sen järjestelmän ja siirrät Ruotsiin, siinä ei ole mitään hyvää.”
Bäckström Lerneby kuitenkin muistuttaa, että ongelman havaitseminen on hankalaa.
”Klaani- ja kunniakulttuurin ymmärtäminen on vaikeaa, koska siinä maailma nähdään niin eri tavalla. Rinnakkaisyhteiskunnassa on selvää, että väärintekijälle kostetaan, kun oikeusvaltiossa ei koskaan tehtäisi niin. Tämän kehityksen näkeminen ennalta on ollut vaikeaa.”
VAIKEAA on myös ongelman ratkaiseminen, mutta Bäckström Lerneby toivoo, että hänen kirjansa auttaisi ilmiön ymmärtämisessä.
Ainakin häntä kuunnellaan. Haastattelun päätyttyä hän lähtee pitämään luentoa Kungsholmenin poliisitalolle.
www.is.fi
