Trump, tässä totuus Ruotsista: Kyllä, ongelmia on lähiöiden kanssa – Media ei ole peitellyt niitä
....
Tutkitaanpa siis hiukan.
Rikollisuudesta
Ruotsalainen uutistoimisto TT kaivoi esiin Trumpin katselemassa ohjelmassa esitettyjä väitteitä ja kaivoi niihin faktoja. Englanniksi TT:n selvityksestä uutisoi ainakin Lokal Yksi väite Foxin ohjelman alussa oli, että Ruotsi otti vastaan yli 160 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2016. Tosiasiassa viime vuonna turvapaikkaa haki liki 29 000 ihmistä. Turvapaikkahakemusten huippuvuosi oli 2015, jolloin niitä oli noin 1630 000.
Foxilla oli siis väärä vuosi.
Foxin haastattelussa Horowitz sanoi esimerkiksi aserikosten ja raiskausten määrän kasvaneen Ruotsissa äkillisesti, kun ”avoimien ovien politiikka” aloitettiin.
TT:n mukaan ”kriminaalimaailman” tappojen määrä oli 90-luvun alkupuolella keskimäärin neljä per vuosi. Vuonna 2014 luku oli 14 tappoa per vuosi. Vuonna 2015 luku oli alustavien arvioiden mukaan 28.
Useita vastaavia tapauksia sattui myös 2016, mutta tappavan väkivallan yleisyys on yhä yksi sataatuhatta asukasta kohti. Yhdysvalloissa luku on viisi sataatuhatta kohti.
Ilmoitettujen raiskaustapausten määrä on kasvanut vuoden 2006 noin 4 200 tapauksesta vuoden 2016 runsaaseen 6 500 tapaukseen. Näitä lukuja on kuitenkin vaikea vertailla, koska seksuaalirikoslakia on muutettu ja yleinen arvio on, että seksuaalirikoksia raportoidaan aiempaa enemmän.
Lokal raportoi, että Ruotsin rikostenehkäisyneuvoston mukaan raiskausta koskevien rikosilmoitusten määrä kasvoi 13 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Ilmoituksia tehtiin viime vuona 6 560. Vuonna 2015 luku oli 5 920. Jos taas viime vuotta verrataan vuoteen 2014, tilanne pysyi suunnilleen samana: tuolloin raiskausilmoituksia tehtiin noin 6 700.
Seksuaalisesta ahdistelusta raportoitiin 10 500 tapauksessa. Luku on huikea 20 prosentin nousu vuoden 2015 runsaasta 8 800 tapauksesta. Vuonna 2014 luku oli taas runsaat 9 600, eli yhden vuoden heitto oli suuri.
Avoimista ovista
Ovet levällään Ruotsissa ei suinkaan enää elellä. Turvapaikkahakemusten huippuvuosi 2015 sai Ruotsin tiukentamaan maahanmuuttopolitiikkaansa. Uutistoimisto TT:n mukaan väliaikaiset henkilöllisyystarkastukset aloitettiin rajoilla tammikuussa 2016. Seuraavana kesänä Ruotsi alkoi tiukentaa turvapaikkapolitiikkaansa.
Esimerkiksi perheenyhdistämistä hakevien pitää todistaa pystyvänsä elättämään perheensä, elleivät he hae yhdistämistä kolmen kuukauden sisällä siitä, kun ovat saapuneet maahan. Aiemman säännön mukaan riitti, että hakija osoittaa pystyvänsä elättämään itsensä. Alle 25-vuotiaille taas myönnettäisiin pysyvä oleskelulupa vain, jos he ovat suorittaneet lukion ja pystyvät elättämään itsensä.
Terrorismista
Mitä terrorismiin tulee, Ruotsi on välttynyt suurilta terrori-iskuilta.
Vuonna 2010 irakilaistaustainen mies räjäytti itsensä keskellä Tukholman jouluruuhkaa. Hän toimi ilmeisesti yksin.
Esimerkiksi Pariisissa ja Nizzassa tehtyjen iskujen kaltaisia terrori-tekoja Ruotsissa ei ole viime vuosina tapahtunut.
Terrorismin mahdollisuus on toki olemassa. Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon mukaan sitten syksyn 2010 esiin on tullut useita tapauksia, joissa tarkoituksena on ollut terrori-isku Ruotsia tai Tanskaa vastaan.
Ruotsissa terrorististen toimien tavoitteena on yleensä tukea terroritekoja Irakin, Afganistanin, Somalian, Jemenin ja Syyrian kaltaisilla konfliktialueilla.
Säpon mukaan useiden ihmisten tiedetään matkustaneen konfliktialueille terrorismi mielessään. Terrorismia myös rahoitetaan Ruotsista käsin.
Lähiö, poliisi ja ampumatapaukset
Mutta ongelmia on, ja maahanmuuttokysymykset ovat olleet Ruotsissa kiistanaihe pitkään.
Ruotsissa on jo vuosikausia puhuttu ja uutisoitu maahanmuuttajalähiöiden ongelmista, jengeistä ja ampumistapauksista. Erityisesti esillä ovat olleet Malmö, Göteborg ja Tukholmassa varsinkin Rinkebyn lähiö.
Rinkeby nousi uutisiin viimeksi maanantaina, kun lähiössä puhkesi levottomuuksia. Ne alkoivat alkuillasta, kun poliisi oli pidättämässä yhtä ihmistä. Joukko paikalla olleita alkoi heitellä poliisia kohti kiviä. Poliisi vastasi avaamalla tulen.
Tilanne rauhoittui joksikin aikaa, mutta myöhemmin illalla alueella sytytettiin useita autoja tuleen.
Ruotsin poliisi julkaisi viime vuonna raportin, jonka mukaan poliisin on vaikea tai jopa mahdoton tehdä työtään monissa maahanmuuttajalähiöissä. Tässä yhteydessä mainittiin muun muassa Rinkeby.
Siellä ja sen lähialueilla työskentelevät poliisit kertoivat STT:lle, että kivien heittelyä on useita kertoja viikossa. Suurempia kahakoita syntyy kerran kuussa tai välillä useamminkin.
Ampumatapaukset ovat yleisiä. Kun uutistoimisto STT keräsi poliisilta tietoja viime vuoden ampumisista, kävi ilmi, että Malmössä tapauksia oli ainakin noin 150 ja Tukholmassa yli sata.
Monet Ruotsin ampumisista ovat tapahtuneet maahanmuuttajalähiöissä. Lähiöiden taakkana ovat usein sosiaaliset ongelmat ja rikollisuus, ja monilla alueilla poliisilla on suuria vaikeuksia hoitaa tehtäväänsä, STT kirjoitti tuolloin.
Ovatko tilastot kohdillaan?
Alkuvuoden aikana Ruotsissa on keskusteltu myös siitä, etteivät ulkomaalaistaustaisten rikoksia koskevat tilastot ole ajan tasalla.
Ruotsissa rikoksia tilastoiva viranomainen ei ole vuoden 2005 jälkeen julkaissut selvitystä aiheesta. Eri tahot ovat toivoneet raportin päivittämistä, mutta punavihreä hallitus ei ole pyyntöön suostunut.
Örebrön poliisissa työskentelevä Peter Springaire nostatti aihepiiristä myrskyn kirjoittamalla Facebookiin helmikuun alussa ulkomaalaisten tekemistä rikoksista päivityksen, joka alkoi sanoilla ”Olen niin [kirosanan] väsynyt. Hän luetteli päivityksessä muun muassa viimeisen viikon sisällä rikoksista epäiltyjen kotimaita: Irak, Irak, Turkki, Syyria, Afganistan, Somalia, Somalia, Syyria taas, Somalia, tuntematon, tuntematon maa, Ruotsi.”
Poliisin toimintaa alettiin tutkia mahdollisena kiihottamisena kansanryhmää vastaan, mutta syyttäjä päätti viime viikolla, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta.
”Eivät aja vararikkoon”
Myös amerikkalaismedia on pyrkinyt jonkin verran selvittelemään Ruotsin tilannetta. New York Times haastatteli Malmön yliopistoon kriminologian tohtoriopiskelijaa Manne Gerelliä, joka kertoi, että siirtolaiset ovat suhteettomasti edustettuina rikosepäiltyjen joukossa, erityisesti vakavissa ja väkivaltaisissa rikoksissa. Gerell kuitenkin huomautti, että monet uhrit ovat olleet toisia siirtolaisia, joko rikollisliigojen jäseniä tai yksinkertaisesti köyhien asuinalueiden asukkaita.
– Siirtolaisuudella on hintansa, ja meillä tulee todennäköisesti olemaan vähän enemmän rikoksia – mutta tämä tapahtuu yhteiskunnassa, jossa on alhaiset rikosluvut ja toimiva yhteiskunta, joten minun mielestäni pystymme elämään asian kanssa.
– Tiedän, että kaikki eivät ole kanssani samaa mieltä. Mutta siirtolaisuus ei kaksinkertaista rikollisuuslukuja, aja kaikkia vararikkoon ja tee Ruotsista elämää helvetissä, Gerell sanoi.
) ollessa kyseessä on oikea paikka vankila.
