Ruotsin pääministeri Löfven vihjaili Trumpin olevan hakoteillä faktojen tarkistamisessa
Trump nosti esiin Ruotsin maahanmuuton ja rikollisuuden. Mikä on liioittelua, mikä totta?
Lauantaina käynnistynyt Ruotsi ja Trump -kuohunta jatkui näkyvästi maanantaina, kun virallinen Ruotsi tarttui Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lausuntoon mittavan maahanmuuton seurauksista Ruotsissa.
”On presidentin asia sanoa, mitä hän haluaa”, sanoi pääministeri Stefan Löfven illalla paikallisille medioille ja kertoi yllättyneensä lausunnosta.
Löfven totesi, että Ruotsilla on sekä mahdollisuutensa että ongelmansa ja peräänkuulutti samalla vastuuta siitä, että kukin tarkistaa levittämänsä tietojen oikeellisuuden. Ulkoministeri Margot Wallström puolestaan viestitti uutistoimisto TT:lle, että Ruotsista liikkuu vääriä tietoja yhä enemmän.
Keskustelu alkoi, kun Trump viittasi lauantaisessa puheessaan ”viime yön tapahtumiin” Ruotsissa. Ruotsissa tämä herätti kysymyksiä, sillä kenelläkään ei ollut tietoa kovin erityisistä tapahtumista.
Asiaan saatiin jonkinlainen selvyys myöhään sunnuntaina, kun Trump viesti, että hän puhui näkemästään ohjelmasta Fox-uutiskanavalla.
Tucker Carlson Tonight -ohjelmassa haastateltiin Ruotsissa matkannutta dokumentaristia Ami Horowitzia. Haastattelun lomassa näytettiin muun muassa palavia autoja ja kuvaa tummaihoisesta henkilöstä, joka potkaisee median edustajaa. Samalla kerrottiin rikollisuuden kasvusta ja sen peittelystä Ruotsissa. Horowitz liitti ongelmat runsaaseen maahanmuuttoon.
Vastaava synkkä Ruotsi-kuva on viime aikoina levinnyt tiuhaan maailmalla. Missä määrin kerrotut tiedot ovat tosia?
Haastattelu, johon Trump viittasi, maalaa kärjistetyn kuvan. Jotkut sen väittämistä ovat liioiteltuja ja osa ei pidä paikkaansa. Osa on kuitenkin totta.
Ohjelmassa kerrotaan muun muassa, että raiskausten ja aseellisen väkivallan määrä on kasvanut. Tämän voi katsoa pitävän paikkansa.
Rikostilastoja pitävän Brån uusimman kyselytutkimuksen mukaan seksuaalirikoksen kohteeksi joutui 1,7 prosenttia väestöstä vuonna 2015. Vuonna 2014 osuus oli prosentti. Seksuaalirikoksien kohteeksi joutuneiden naisten osuus on noin kaksinkertaistunut vuodesta 2012 noin kolmeen prosenttiin. Kyse ei tosin ole yksin raiskauksista vaan myös lievemmistä rikoksista.
Kuolemaan johtaneiden ampumatapausten määrä Ruotsin rikollispiireissä on puolestaan kasvanut vuosien 1990–1994 keskimääräisestä neljästä tapauksesta 14:ään vuosina 2010–2014. Vuoden 2015 alustava lukema on 28, kertoo TT.
Myös kuoleman aiheuttanut väkivalta kokonaisuudessaan on yleistynyt aivan viime vuosina.
Myös kuoleman aiheuttanut väkivalta kokonaisuudessaan on yleistynyt aivan viime vuosina.
Esimerkiksi Suomessa, missä maahanmuutto on ollut vähäisempää, on tapauksia silti suhteessa enemmän. Viime vuonna Suomessa sattui Poliisiammattikorkeakoulun tilastojen mukaan 76 murhaa, tappoa tai surmaa.
Väkilukuun suhteutettuna tapauksia oli vajaat 1,4 sataatuhatta asukasta kohden, kun taas Ruotsissa niitä oli noin 1,1.
Jos vielä katsotaan kaikkea ihmisiin kohdistuvaa rikollisuutta, muutokset eivät pidemmällä aikavälillä ole suuria. Brån tuorein kyselytutkimus osoittaa, että rikoksille altistuneiden osuus oli kasvanut Ruotsissa vuonna 2015 edellisistä vuosista. Taso on lähes sama kuin 2005. Tänä aikana maahanmuutto Ruotsiin on ollut suurta.
Foxin ohjelmassa viitataan myös siihen, kuinka tilastot ovat täysin selviä sen kannalta, kuka rikoksia tekee. Tämä ei ole totta. Ruotsi ei tilastoi rikoksia ulkomaalaistaustan mukaan. Niinpä tuoretta kuvaa ei ole.
Vanhempien tutkimusten perusteella tiedetään silti, että ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina. Asiaa ovat tutkineet esimerkiksi Martin Hällsten, Ryszard Szulkin ja Jerzy Sarnecki. Vuoden 2013 artikkelin pääviesti on tämä: merkittävä osa yliedustuksesta selittyy sillä, että ryhmät ovat taustaltaan heikommista oloista.
Tulos ei sulje pois sitä, että kulttuurieroillakin voi olla vaikutusta. Se ei liioin poista mahdollisuutta, että oikeusjärjestelmä kohtelisi ulkomaalaistaustaisia eri tavoin. Keskustelua voidaan käydä siitä, missä määrin sosioekonomisesti heikko asema on juuri maahanmuuton tulosta.
Lisäksi ohjelma esittää myös laajasti leviävän väitteen, että Ruotsissa olisi ”no-go-alueita”, joille poliisikaan ei mene alueiden vaarallisuuden takia.
Tämä ei ole totta. Ruotsissa on 53 aluetta, joilla poliisi katsoo rikollisuuden haittaavan arkea. Näistä alueista 15:llä ongelmat ovat erityisen pahoja. Poliisi päivystää alueilla jatkuvasti. Sen sijaan paikalle mennään yhden partion sijasta usein kahdella.
Lisäksi on epäselvää, mitä Horowitz tarkoittaa, kun hän antaa ymmärtää, että hallitus olisi yrittänyt peitellä rikoksia.
Asiayhteydestä päätellen hän saattaa puhua vuoden 2015 festivaalitapahtumista ja siitä, kuinka poliisi ei aluksi tiedottanut seksuaalirikosepäilyjen määrästä ja taustoista. Asia tuli silti esiin, ja sitä käsiteltiin laajasti mediassa. Lisäksi poliisi käynnisti sisäisen tutkinnan. Seuraus oli, että seksuaalirikoksia seurattiin koko viime kesän hyvin tarkoin Ruotsin tiedotusvälineissä.
Lopulta myös Foxin yleinen viesti siitä, että Ruotsi harjoittaa avoimien rajojen politiikkaa ja ettei ongelmista sovi puhua, on liioiteltu ja vanhentunut.
Maahanmuuton varjopuolet ovat olleet Ruotsissa pitkään arkoja asioita. Ilmapiiri on silti muuttunut, ja kotouttamisen ongelmat ovat toistuvasti keskustelussa. Ruotsi teki myös liki täyskäännöksen turvapaikkapolitiikassaan 2015–2016, jolloin lainsäädäntöä kiristettiin.