Maahanmuutto ja sen vaikutukset Ruotsissa: uutiset ja keskustelu


Eli kun komisario sanoo, että lähetetyt mellakkakuvat ovatkin Bahrainista, niin se valehtelee? Ja Latviassa väitetty mellakka olikin USA:ssa? Tottahan se puhuu.

Et sitten viitsinyt ottaa selvää kuka valehtelee.

@Bushmaster Kun uskottavuus jutuistasi on jo mennyt, niin kannattaisi koettaa olla tulematta naurettavaksi.
 
Eli kun komisario sanoo, että lähetetyt mellakkakuvat ovatkin Bahrainista, niin se valehtelee? Ja Latviassa väitetty mellakka olikin USA:ssa? Tottahan se puhuu.

Et sitten viitsinyt ottaa selvää kuka valehtelee.

@Bushmaster Kun uskottavuus jutuistasi on jo mennyt, niin kannattaisi koettaa olla tulematta naurettavaksi.

No siinä sinä olet onnistunut erinomaisesti :solthum:

vilpittömät onnitteluni...:D
 
Kusinen pyrkyri... Suomen (HELSINGIN) poliisilaitoksen POLITISOINTI on saavuttamassa jonkinlaisen meta-stabiilin kliimaksin... ei voi olla enää enempää multikulti kuin samasta jakkarasta kilpaileva vieno sinivuokko, mennyt parodian puolelle jo ajat sitten muutenkin koko laitos. Tienhaara oli oikeassa!
ps. ja mikä vitun Bahrain, onko toi Huhtela kävellyt sielläkin? Itse olen, ja päälleni syljettiin. Vuosi oli 1998. Varmaan on tosi multikulti nykyään, en ole käynyt kattomassa... Shiioilta voisin kysyä miltä mellakkakaasu maistuu, jossen tietäisi.

EDIT: Sorry OT, luulin olevani vielä sekalaiset mussutukset -ketjussa jostain syystä :D.
 
Kusinen pyrkyri... Suomen (HELSINGIN) poliisilaitoksen POLITISOINTI on saavuttamassa jonkinlaisen meta-stabiilin kliimaksin... ei voi olla enää enempää multikulti kuin samasta jakkarasta kilpaileva vieno sinivuokko, mennyt parodian puolelle jo ajat sitten muutenkin koko laitos. Tienhaara oli oikeassa!
ps. ja mikä vitun Bahrain, onko toi Huhtela kävellyt sielläkin? Itse olen, ja päälleni syljettiin. Vuosi oli 1998. Varmaan on tosi multikulti nykyään, en ole käynyt kattomassa... Shiioilta voisin kysyä miltä mellakkakaasu maistuu, jossen tietäisi.

EDIT: Sorry OT, luulin olevani vielä sekalaiset mussutukset -ketjussa jostain syystä :D.

Jep :solthum: mutta joillakin on jäänyt päälle "He-man" kakkulat ja kuvittelevat itsestään vaikka mitä...niiku nää libreaalit Eu fantsut "virheetsossut" ...
 
Infosota on kivaa, trollaus ei.
 
Viimeksi muokattu:
http://www.breitbart.com/london/201...e-eyes-agrees-migrants-overrepresented-crime/

Swedish Professor: ‘Anyone With Eyes’ Can See Migrants ‘Fiercely Overrepresented’ in Criminal Cases
rsz_GettyImages-643701306-640x480.jpg

FREDRIK SANDBERG/AFP/Getty Images

by CHRIS TOMLINSON23 Feb 2017370


Criminology Professor Leif GW Persson appeared on a Swedish television programme and backed up claims by under-investigation police officer Peter Springare that migrants are vastly overrepresented in criminal cases.

Professor Persson appeared alongside the policeman on an episode of “Weekly Crime” for the Swedish broadcaster SVT and they discussed the recent comments made by U.S. President Donald Trump about the high rate of crime among migrants in Sweden.

Persson totally agreed with Springare who was recently slammed for expressing the fact that most of the criminal suspects he sees in his work are from other countries.

his comments on Facebook Springare was investigated for inciting racial hatred for pointing out that the suspects in his cases were overwhelmingly from migrant backgrounds.

After President Trump brought global attention to the problems Sweden has had as a result of mass migration Breitbart London published ten reasons why the multicultural experiment in Sweden is falling apart. While crime is a big factor, from deadly shootings to rapes at music festivals, mass migration has had a huge impact on the Swedish school system and has contributed to an already existing housing crisis.

Follow Chris Tomlinson on Twitter at@TomlinsonCJ or email at [email protected]


Breitbart London, Immigration, Europe Migrant Crisis, Migrant Crime, Peter Springare, Sweden migrants, Sweden YES


 
Suomalaisen poliisin Rosengård -tietoutta soppii eppäillä. Mutta Tanskan poliisi tutustui alueeseen viisi vuotta sitten.

Tanskan poliisi kävi Malmössä
22-09-2013 http://rahmispossu.net/2013/09/22/tanskan-poliisi-kavi-malmossa/
5
2021

2013-09-21-tanskan-poliisi-malmossa-a.png
Rosengård on Malmön vastine Tanskan Vollsmoselle. Alueella on 23.000 asukasta – tilastojen mukaan. Todellisuudessa heitä on jopa 40.000. Dansk Politi-julkaisu piipahti Malmössä nuuhkimassa, kuinka hommat hoituu Öresundin toisella puolella, missä Tanskaan (tai mihin hyvänsä muuhun maahan, ehkä Suomea lukuunottamatta) verrattuna maahanmuuttokeskustelun sävy on hyvin erilainen.

Poliisiaviisin toimittajat hyppäsivät junaan ja matkasivat Rosengårdiin, yhteen Malmön tulijoita pullistelevista kaupunginosista. Yksi syy reissuun oli selvittää, kuinka Ruotsissa hoidetaan hommat seuduilla, joita Tanskassa kutsutaan ”erityisen haasteellisiksi asuinalueiksi”. Toinen matkan syy oli selvitää, onko ruotsalaisella lähestymistavalla keskusteluun kotouttamisen haasteista vaikutusta poliisityöhön.

Rosengård muistuttaa Vollsmosea tai vaikkapa Gellerupia. Eli se on suurien sisään- ja ulostuloteiden ympäröimä alue, mikä koostuu lähinnä betonitaloista ja niiden välissä luikertelevista kävelyteistä, parkkipaikoista, ostoskeskuksesta ja bensa-asemista.

Yli 90% asukkaista on taustaltaan tulijoita, sosiaaliset ongelmat ovat mittasuhteiltaan järkyttävät ja alle 25-vuotiaiden osuus asukkaista on suuri. Työttömyysluvut ovat karmeat, koska kielipuolilla ja kouluja käymättömillä ei ole juurikaan käyttöä korkeaan teknologian varaan nojaavassa ruotsalaisessa yhteiskunnassa.

Jopa 20.000 laitonta tulijaa
Rosengårdissa asuu tuhansittain traumat ja köyhyyden mukanaan Ruotsiin tuoneita. Pakolaisleireiltä suoraan sorsittavaksi ja nälkää näkemään. Meininki on tuttu Tanskan vastaavilta alueilta. Kotoutumisen onnistuminen on kiinni siitä, että pääsee muuttamaan pois alueelta. Tämä tarkoittaa taas sitä, että elämän joutuu aloittamaan kertaalleen alusta ja taas ovat uudet roolimallit hakusessa.

Tosin erojakin Rosengårdin ja Tanskan haastellisten alueiden välillä on. Rosengård näet on vähintään tuplaten suurempi. Tutkijat väittävät, että Rosengårdissa asuu jopa neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin mille se on alkujaan mitoitettu. Rosengård suunniteltiin 9.000 asukkaan lähiöksi, mutta virallisten lukujen mukaan heitä on siellä 23.000. Tämän lisäksi siellä notkuu arvioiden mukaan 7.000 – 20.000 laitonta tulijaa.

Huimaa asukasmäärän kasvua selittää se, että alun perin herra Svenssonin neljän hengen perheelle rakennettuja asuntoja asuttaa nyt lähinnä Lähi-Idästä, Afrikasta ja Afganistanista saapuneiden maahanmuuttajien, pakolaisten ja laittomien notkujien suurperheet. Monissa tapauksissa asunnossa kirjoilla olevat ovat vuokranneet asunnot eteenpäin, jolloin asunnossa asuu huomattavasti enemmän ihmisiä kuin siellä on kirjoilla. (Ei ole lainkaan harvinaista, että asunnon alkuperäinen vuokralainen on luikkinut takaisin Lähi-Itään. Pohjolasta saatavilla vuokratuloilla elää melko leveästi, ja varsinkin jos tämän päälle kilahtaa vielä sossun tukirahat kuukausittain, sietämätön elämä vainon, sorron ja sodan keskellä ei enää olekaan lainkaan kamalaa.)

Ongelmista vaietaan visusti
Se, että alueella työskentelevät viranomaiset eivät tiedä kuka asuu missäkin, on jo haaste itsessään. Lisäksi ei ole hyvien tapojen mukaista nostaa esille ongelmia, jos niihin liitty etnisyyksiä, taustaisuuksia tai toiskulttuurisuutta, kuten Rosengårdin tapauksessa tilanne on.

Kun Dansk Politi vierailee Rosengårdin poliisiasemalla, henkilökunnan kanssa jutellessa käy heti kättelyssä selväksi, että mahdollisuuksia alueen ongelmien esiintuomiselle ei ole. Olosuhteet edellyttävät, että ongelmista ei puhuta avoimesti, mikä muodostaa virkavallan ensimmäisen haasteen.

Ensimmäinen asemalla vastaan tullut poliisi kiteytti tilanteen osuvasti.

JOS ME ALKAISIMME KERTOMAAN ASIOISTA, JOIHIN TÖRMÄÄMME ROSENGÅRDISSA, VOISIMME SAMAN TIEN ALOITTAA UUDEN TYÖPAIKAN ETSIMISEN.

Jokainen poliisi, jolta asiasta kysyttiin, vastasi vähemmän tai enemmän samalla tavalla.

Perinteisesti julkisessa keskustelussa ja ruotsalainen mediassa ei haluta käydä kotoutumiskeskustelua.

Jos erehtyy mainitsemaan, että monet lapset Rosengårdin ongelmallisimmilla alueilla vain notkuvat kaduilla koulupäivän jälkeen, joista jotkut myyvät myös huimausaineita – ja että turhautuneisuus johtaa väkivaltaan, ryöstöihin ja raiskauksiin, on seurauksena luonnollisesti rasistileima otsassa.

Liian myöhäistä
Rosengårdin poliisista kerrotaan, että he haluaisivat tehdä ennaltaehkäisevää työtä.

”Haluaisimme käydä kouluissa jo alaluokilla, mutta emme saa vierailla siellä kuin vasta seitsemännestä luokasta ylöspäin. Jossain tapauksissa se on liian myöhään ennaltaehkäisevän työn käynnistämiseen”, eräs poliisi kertoo ja jatkaa:

TEKEE TODELLA KIPEÄÄ, KUN TIEDOTUSVÄLINEET MELKEIN AINA LEIMAAVAT TÄÄLLÄ TYÖSKENTELEVÄT RASISTEIKSI TAI MUUKALAISVIHAMIELISIKSI, JOS JOKIN MENEE PIELEEN, ESIMERKIKSI MELLAKOIDEN YHTEYDESSÄ. EN USKO, ETTÄ TÄÄLLÄ ON RASISTEJA TAI ENNAKKOLUULOISIA.

”Me olemme täällä töissä juuri siksi, koska emme erottele ketään kulttuuritaustan vuoksi, emmekä tuomitse ihmisiä heidän uskontonsa vuoksi. Haluamme tehdä töitä täällä, emmekä tuomitse ketään. Kuitenkin meillä on oikeus olla huolissamme, kun näemme keppostelun tässä hyvin sulkeutuneessa yhteisössä periytyvän isältä pojalle ja pojalta pikkuveljelle. Tästä huolesta vain on hyvin vaikea puhua muualla kuin oman porukan kesken”, sanoo toinen poliisi.

Radikalisoituminen
Siitä, mitä julkisen sektorin työntekijät kokevat Rosengårdissa, ei juurikaan puhuta ääneen Ruotsissa. Toki ääneen kuitenkin pääsevät asiantuntijat, jotka harvoin ovat edes käyneet paikan päällä.

Vuonna 2009 Ruotsin hallitus kuitenkin käynnisti tutkimuksen aiheesta. Hallituksessa haluttiin ajantasaista tietoa juurikin siitä, millaiseksi alueella työskentelevät kokevat ilmapiiirin. Erityisesti kiinnosti turvallisuuteen ja alakulttuureihin liittyvät seikat, elämmehän sentään terroriuhkien aikakautta.

Hommiin laitettiin tutkija Magnus Ranstorp, joka haastatteli 30 sosiaalityöntekijää, opettajaa, koululaista ja poliisia. Tutkijan päätelmät olivat kuin päin naamaa heitetty märkä rätti yleisölle, jolle media on jatkuvista mellakoista, sosiaalisesta kurjuudesta, viranomaisten kivittelystä ja autojen polttamisista huolimatta suoltanut tuutin täydeltä satuja kulttuurien kohtaamisen ihanuudesta.

Entistäkin enemmän Magnus Ranstorpin havainnoista poliisin sai huolestumaan tieto, että enenevässä määrin Rosengårdin asukkaat elävät uskonnollissävytteisen sosiaalisen kontrollin alla. Ajatella, että ysiluokan tyttöjä lähetetään kotimaahan miehelään, ja että talojen kellareista löytyy useampia uskonnollisia kouluja, joissa lapsille saarnattiin ihan muita asioita kuin mitä he itse pikkulapsina olivat pyhäkoulussa kuulleet. Järkyttävä tieto oli sekin, että nuorukaiset notkuvat kaduilla, koska asunnot ovat niin pieniä, ettei sinne mahdu muiden sekaan. Tämän vuoksi kaduista tulee nuorukaisille koti ja kaikki oppi imetään sieltä.

”Uudet tulijat, jotka eivät koskaan olleet olleet erityisen uskovaisia tai vanhoihin perinteisiin tukeutuvia, kertoivat, että meininki oli kotimaissa paljon Rosengårdia liberaalimpaa”, Magnus Ranstorp kertoi raporttinsa julkistamisen yhteydessä vuonna 2009.

Tänään, kolme vuotta tutkimuksen valmistumisen jälkeen, mitään ei ole tehty asioiden parantamiseksi. Tutkija ei kuitenkaan usko, että tilanne Rosengårdissa olisi muuttunut miksikään. Ja kuinka olisikaan, kun ottaa huomioon, että tulijoiden virta ja perheenyhdistämisten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana.

2013-09-21-tanskan-poliisi-malmossa-b.png
Ehkä juuri siksi Magnus Ranstorp, kuten monet muutkin kotoutumiskysymyksiin ja rinnakkaisyhteiskuntaan syvällisemmin perehtyneet, yleensä teilataan Ruotsin tiedotusvälineissä. Helpoimmin tämä tapahtuu rasistiksi leimaamalla. Pidemmän kaavan mukaan saatetaan syyttää tutkimuksia epärehelliseksi. Ranstorp kuitenkin kertoo, että hänen tutkijakollegansa kuin myös hallitus, suhtatutuivat löydöksiin vakavasti. Kotoutumiskritiikki vain on niin herkkä aihe Ruotsissa.

”Monet minua kritisoineet kehuivat tekevän oman tutkimuksen, millä hutkimukseni lytätään maanrakoon. Tähän päivään mennessä minun tiedossani ei ole onnistumisia”, sanailee Ranstorp vuosia oman tutkimuksensa julkistamisen jälkeen.

Sähköaidalla suojattu poliisiasema
On heinäkuu ja hyvin hiljaista, kun tanskalaisvieraat piipahtivat ensi kertaa Rosengårdissa. Alue on arkkityyppi kaikkien suurkaupunkien ympärille 1960-luvulla syntyneistä betonilähiöistä, jotka tätä nykyä usein toimivat suurien sosiaalisten haasteiden ja köyhyyden leimaamina työvoimareservin säilytyspaikkoina.

Rosengård vaikuttaa hieman mukavammalta ja paremmin suunnitellulta, kun vastaavat alueet muualla. Kaikkialla on hyvin hiljaista.

Kun vieraat ihmettelevät syytä rauhallisuuteen, he saavat tietää, että nyt on lomakausi. Hyvin monet asukkaat ovat matkustaneet kotimaihinsa. Kenelläkään ei näytä olevan kiire minnekään.

Kaiken keskellä seisoo Rosengårdin poliisiasema.

Täällä on 60 poliisin työpaikka. Uutuuttaan hohtava asema on kuin linnoitus. Se on aidan ympäröimä. Kamerat valvovat sitä herkeämättä. Ikkunat ja lukot ovat luodinkestäviä. Henkilökunnan autot pysäköidään sisätiloihin ilkivallan estämiseksi ja asemalta löytyy kadehdittavia mukavuuksia henkilökunnalle, kuten suuri jumppasali, ruhtinaallisesti kaappitilaa pukuhuoneissa, kattoterassi grilleineen, hienot suihkutilat ja niin edelleen. Luksusvarustelun avulla kerrotaan houkuteltavan työntekijöitä asemalle.

Henki asemalla on hyvä, työ on vaativaa ja jännittävää, mutta myös vaativaa.

”Me, jotka olemme täällä, pidämme työstämme. Meillä on hyvä henki päällä. Toisinaan voimme kokea olomme uhatuiksi ja tietysti on hetkiä, jolloin emme voi liikkua alueella yksin. Mutta yleensä ihmiset ovat mukavia ja me tunnemme alueen nuorukaiset hyvin ja käymme antoisaa dialogia heidän kanssaan”, kertoo vierailijat vastaanottava poliisi.

Hän kertoo, että työ on haasteellista muun muassa alueen asujaimiston jatkuvan vaihtumisen myötä. Ne joilla on rahaa tai töitä, muuttavat pois ja tilalle tulee uusia tulijoita, jotka usein aloittavat kaiken nollapisteestä.

”Työ tarjoaa kosolti haasteita. Meillä kuitenkin on täällä hyvä henki ja puhuttelemme paljon huonoon seuraan eksyneitä nuorukaisia. Minun käsitykseni on, että työtapamme toimii ja se nuorukaiset ovat vastaanottavaisia. Hänen mukaansa iloiset onnistumiset – kun näkee, kuinka nuorukainen saadaan vedettyä pois huonosta seurasta, tai kun pystyy auttamaan ongelmien kanssa painiskelevaa perhettä – tekevät työstä palkitsevan.

Tulipalosta toiseen
Muutakin tekemistä kuin ennaltaehkäisevää työtä riittää.

Iso osa työstä Rosengårdissa kostuu palokunnan työskentelymahdollisuuksien turvaamisesta ja muista sukkeluutta vaativia operaatioista. Myös huimausainetutkinta ja -operaatiot vievät oman aikansa. Monien poliisien mukaan Rosengård toimii logistiikkakeskuksena etelästä saapuvalle hashikselle, joka levitetään sieltä eri puolille Ruotsia.

Toinen tapa ratkoa alueen ongelmia on suuri näkyvyys ja jatkuva partiointi silloin, kun räjähdysherkät nuorukaiset jalkautuvat kaduille notkumaan.

Kun tanskalaisporukka palaa Rosengårdiin elokuun lopussa, rauha ja idylli ovat tallella, vaikkakin teillä näkyy nyt paljon pyöräilijöitä sekä pikkukoululaisia uusine reppuineen. Tästä huolimatta Malmön keskustasta on kutsuttu ylimääräisiä partioita lisäämään näkyvyyttä, kun suurempi huimausaineoperaatio on käynnistymässä.

”Yritämme olla näkösällä aina kun jotain tapahtuu. Samalla yritämme kuitenkin välttää liiallista näkyvyyttä, sillä se saattaa aiheuttaa itsessään levottomuuksia. Kuten kaikki muukin, tämä on tällaista tasapainoilua”, poliisit selittävät virkaveljilleen.

Lukittujen ovien takana
Aikaa myöten Rosengård on sulautunut niin tiivisti Malmön keskustaan, että paikallinen rähinänuoriso operoi niin kaupungin keskustassa kuin Rosengårdissakin. Vastaavasti poliisi ei pysty toimimaan ihan kaikkialla.

”Olen täysin vakuuttunut siitä, täällä Rosengårdissa on yliedustus perheväkivaltasattumuksissa. Poliiseina emme kuitenkaan oikein voi puuttua tähän. Tai tietenkin voisimme, mutta sitten meidän leimattaisiin rasisteiksi. Tämä tekee ongelmien ratkaisemiseen tähtäävien strategioiden laatimisesta erittäin vaikean tehtävän”, sanoo Martiniksi esittäytyvä poliisi, joka ei halua paljastaa oikeaa nimeään.

Hän kertoo parvesattumuksista, missä nuoret naiset ovat kuolleet pudotessaan korkeuksista. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan, ovat he hypänneet itse, vai onko joku tyrkännyt heidät alas. Martinista tuntuu, että suljettujen ovien takana ja pienissä piireissä sattuu kaikenlaista, mikä ei koskaan kantaudu poliisin korviin ja se omatunnollaan hän joutuu joka päivä matkaamaan töistä kotiin.

Kuinka sitten pystytään elämään tämän kaksinaismoraalin kanssa – että joutuu omin silmin todistamaan ongelmien olemassaolon, pystymättä kuitenkaan puhumaan niistä ulkomaailman kanssa?

”Olemme ratkaisseet tämän siten, että juttelemme työkavereiden kesken, aivan kuin ripittäytyisimme papille. Meillä on tosi hyvä yhteishenki ja koemme että tämä on hyvä työpaikka. En kuitenkaan voi puhua kokemukstani missään muualla. Yksikään pottunokka, joka ei tee töitä täällä, ei tiedä yhtikäs mitään siitä, mitä Rosengårdissa tapahtuu. On todella turhauttavaa joutua näkemään niin paljon huono-osaisuutta ja siitä kumpuavia ongelmia, kykenemättä tekemään mitään asian eteen”, Martin kertoo.

KUTEN KAIKKI MUUTKIN TANSKALAISTEN TAPAAMAT POLIISIT, MARTIN SYSÄÄ SYYN SEN NISKOILLE, ETTÄ RUOTSISSA EI SUVAITA PUHEITA ROSENGÅRDIN KALTAISTEN ALUEITTEN ONGELMISTA.

”Tämä on jotain hyvin ruotsalaista, mutta näin täällä tehdään. Tanskassa toimitaan kuten Tanskassa on totuttu toimimaan, eli kovin ottein. Täällä meillä on sellainen mieliala vallalla, että kun notkuu maassa, olet automaattisesti ruotsalainen, ja täytyy olla hyvin varovainen, ettei vähemmistöä vahingossakaan vaan leimata”.

Jälkiseuraamukset
Se, että Rosengårdin poliisit eivät voi kertoa kokemuksistaan ja kohtaamistaan haasteista rasistileiman pelossa, saa tanskalaisvieraiden uteliaisuuden heräämään.

Siksipä he ottavat yhteyttä Ruotsin telkkarin entiseen toimittajaan Gunnar Sandeliniin, joka omien sanojensa mukaan kärsii tänään siitä, että yritti kertoa ja synnyttää keskustelua kotoutumiskysymyksistä Ruotsissa. Hän on yrittänyt esimerkisi analysoida seuraamuksia siitä, että Ruotsi on listojen kärjessä, mitä tulee vastaanotettujen turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämistapausten määrään väkilukuun suhteutettuna.

Gunnar Sandelin on myös sosionomi ja hän äskettäin julkaisi kirjan, mikä käsittelee maahanmuuton mukanaan tuomia haasteita ja tuosta ilmiöstä vaikenemisesta Ruotsissa. Hän yritti tuoda esiin sitä, että asuntotilanne maassa on epätoivoinen, työttömyys korkealla tasolle ja että siellä täällä ympäri Ruotsia eletään rinnakkaisyhteikunnissa. Julkaisustaan lähtien teos on ollut tiedekirjojen myyntilistojen kärjessä, vaikka yksikään kustantaja ei suostunut sitä julkaisemaan ja teos on ostettavissa ainoastaan internetistä.

2013-09-21-tanskan-poliisi-malmossa-c.png
Sandelin kertoo, että 110.000 myönnetyllä pysyvällä oleskeluluvalla – kuten viime vuonna tapahtui – on hintansa. Tänä vuonna tuo luku on vieläkin korkeampi. Suurin osa tulijoista jätetään oman onnensa nojaan ja heidän kohtalonaan on työttömyysputki. Eurostatin tilastojen mukaan turvapaikkatulijan kompetenssi riittää 2,5%:een Ruotsin työmarkkinoilla olevista työpaikoista. Hän myös toteaa, että tulijoiden mukanaan tuoma rikkaus maksaa Ruotsille kolminumeroisen miljardisumman, mikä on melkein yhtä iso kasa rahaa, mikä palaa terveydenhuollon järjestämiseen maassa.

Kevyt-DDR
Nykyään Gunnar Sandelin on ajettu marginaaliin ja häntä kutsutaan julkisuudessa rasistiksi ja parhaimmillaankin muukalaisvihamieliseksi huolimatta siitä – että hänen kirjansa hyvin pitkälle perustui pelkkiin numeroihin ja tilastotietoihin.

YMMÄRRÄN HYVIN, JOS POLIISIT TAI VASTAAVAT EIVÄT USKALLA PUHUA MITÄÄN JULKISESTI. SE YKSINKERTAISESTI ON KAMALINTA, MITÄ RUOTSISSA VOI TEHDÄ. SIINÄ MIELESSÄ OLEMME KEVYTVERSIO DDR:STÄ, JA KUN SINUT LEIMATAAN MUUKALAISVIHAMIELISEKSI, OLET MENETTÄNYT KAIKEN. MINÄ OLEN 62-VUOTIAS JA ELÄKEIÄSSÄ, JOTEN OMALLA KOHDALLANI TÄLLÄ EI OLE NIIN VÄLIÄ, MUTTA MAKSAMANI HINTA ON OLLUT KORKEA. HYVIN KORKEA. OLEN MENETTÄNYT SEKÄ YSTÄVIÄ ETTÄ TYÖTILAISUUKSIA NOSTAESSANI KISSAN PÖYDÄLLE. JOS OLISIN 10 VUOTTA NUOREMPI, EN OLISI LÄHTENYT TÄHÄN RULJANSSIIN, KOSKA SILLOIN MINULLA OLISI OLLUT VIELÄ TYÖVUOSIA JÄLJELLÄ.

Gunnar Sandelin jatkaa:

”Meidän yhteiskunnassamme Rosengårdista viisauksia lausuvat asiantuntijat tuskin koskaan ovat käyneet siellä. Minä sentään olen työskennellyt sosiaalityöntekijänä haasteellisella alueella ja tehnyt työtä pakolaislasten kanssa. Tästä huolimatta minua ei haluta kuunnella, vaan syytetään rasistiksi, kun haluan sanoa jotain. Ruotsalaiset eivät yksinkertaisesti halua keskustella harjoittamamme poliitiikan seuraamuksista”.

Dansk Politi

Kyllä se velkaorjakin tottelee kun vähän ruoskaa näyttää.

Ensimmäinen asemalla vastaan tullut poliisi kiteytti tilanteen osuvasti.

JOS ME ALKAISIMME KERTOMAAN ASIOISTA, JOIHIN TÖRMÄÄMME ROSENGÅRDISSA, VOISIMME SAMAN TIEN ALOITTAA UUDEN TYÖPAIKAN ETSIMISEN.
 
Mikä tämä bahrainvideohommeli oli? Ei kai tämä
Edit. Palmuja Ruotsissakin jos kyltit ja kuvaukset pitää paikkansa.

Kyllä toi video on ihan Ruotsista, näkeehän sen heti. Jo ekoilla sekunnella näkyy ruotsalainen poliisi-Sprintteri.

32532d1281720192-what-model-mercedes-van-do-swedish-police-use-swedish-police-van.jpg
 
Useita loukkaantunut rajussa tulipalossa Ruotsissa – ihmiset pelastautuivat hyppimällä ikkunoista

Ruotsissa useita ihmisiä on loukkaantunut vastaanottokeskuksessa syttyneessä tulipalossa.
Ruotsalaislehti Aftonbladetin mukaan Vänersborgissa sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa on aamuyöllä syttynyt raju tulipalo, jossa on loukkaantunut useita ihmisiä.

Palo syttyi Ruotsin suurimmassa vastaanottokeskuksessa aamuneljän jälkeen sunnuntaina.

Ihmiset joutuivat hyppimään kolmannesta kerroksesta pelastautuakseen palosta.

Noin kahdenkymmenen ihmisen kerrotaan saaneen paikalla hoitoa. Kaksi ihmistä vietiin sairaalaan. Sairaalaan joutuneiden kerrotaan olleen henkilöitä, jotka hyppäsivät tulipalolta turvaan kolmannen kerroksen ikkunoista.

Poliisi sai tiedon Vänersborgissa Länsi-Ruotsissa syttyneestä palosta aamuyöstä. Paloa tutkitaan tuhopolttona.

Toistaiseksi poliisilla ei tiedossa epäiltyjä henkilöitä.

IS-STT
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000005103943.html?ref=rss
 
Back
Top