Ei tässä millään kivoilla ratkaisuilla enää hyvinvointivaltiota pelasteta. Persujen kanssa on nyt tiukennettu maahanmuuttajien asemaa mutta ihan kotoperäisiäkin ongelmia löytyy.
Maahanmuutto.
- Viestiketjun aloittaja Leaderdog
- Aloitus PVM
Ei tässä millään kivoilla ratkaisuilla enää hyvinvointivaltiota pelasteta. Persujen kanssa on nyt tiukennettu maahanmuuttajien asemaa mutta ihan kotoperäisiäkin ongelmia löytyy.
Suomen ilmastossa ihmisiä ei oikein voi kadullekaan ajaa (varsinkaan lapsiperheitä), eli jonkinlainen tukijärjestelmä tai sosiaalisin perustein tapahtuva työllistymisen helpottaminen pitää kyllä olla.
Nykyisen järjestelmän huono puoli on se, että se on passivoiva ja altistaa monet jopa elinikäiselle ulosjäännille työelämästä. Toisaalta hyviä puolia ovat mm. se, että järjestelmän suorat kulut ovat melko pienet (jos työttömät työllistettäisiin niin sitä varten pitäisi olla budjeteissa varattuna paljon suurempi summa) ja se, että järjestelmä moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna ennaltaehkäisee rikollisuutta (eli "negatiivista aktiivisuutta").
Kurdien kuningas Milan Jaffa on tyrmännyt Mika Moringin vankilassa:
www.iltalehti.fi
Tässä hän näyttää taitojaan:
Milan Jaff löi lujaa, Mika Moring lysähti maahan – Video
Milan Jaff löi Mika Moringia niin lujaa, että mies kaatui lattialle.
www.iltalehti.fi
Tässä hän näyttää taitojaan:
Mitä tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunta, oikeasti?
Kunnan asuntolat ja solukämpät lienee se säästöratkaisu pidemmän päälle. Kun noita tyhjiä kouluja ja muita rakennuksia on.
Ongelmat tietenkin kasaantuu tiettyyn paikkaan. Toisaalta poliisi tietää, missä on hyvä olla hollilla.
Toisaalta voi olla positiivisiakin seurauksia - vaikea syrjäytyä, kun asuu samassa huoneessa kolmen muun kanssa.
Vastaus on RAD=Reichsarbeitsdienst. Tanskassahan on puoli-RAD eli siellä taitaa olla sosiaaliturvan (siis jos on työkykyinen) ehtona, että tekee osa-aika hommaa esimerkiksi puistojen ylläpidossa.
Pitäisi luoda nykyaikainen lapiolinja. Enää ei oikein maanteitä voi ruveta rakennuttamaan työttömien lapiotyönä, mutta esimerkiksi tuossa voisi olla yksi malli. Työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan edellytyksenä olkoon, että jotakin on tehtävä säännöllisesti, ja tietty tuntimäärä. Vangit voi laittaa kivi-hakku - hommiin, talvella mättämään vettä avannosta toiseen.
Vankiloissa aloitetaan tekoälyn kehittäminen
Rikosseuraamuslaitos ja teknologiayritys Metroc oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jossa vankiloihin tarjotaan tekoälyalgoritmin kouluttamiseksi tehtävää dokumenttien prosessointityötä Metrocin toimittamilla työasemilla.
www.rikosseuraamus.fi
Vangit startupin tekoälymallien kouluttajina | Helsingin yliopisto
Tekoälyjärjestelmien kehitys vaatii tuekseen ihmistyötä. REPAIR-hankkeessa käynnistyneessä osatutkimuksessa tarkastellaan, kuinka vangit tekevät tällaista työtoimintaa suomalaisissa vankiloissa. Työn teettäjänä on rakennusalan ohjelmistoihin ja tietopalveluihin keskittyvä startup-yritys Metroc.
Tuosta seuraa se, että ei kannata enää palkata ihmisiä normaaliin työsuhteeseen, kun ns. työttömät tekevät samat työtehtävät halvemmalla eli tukia vastaan. Tuista tulee tuossa järjestelmässä käytännössä kuin palkka, paitsi että ne ovat paljon normaaleja palkkoja alemmat eikä myöskään muita työnteon etuja kuten vuosilomia tai eläkekertymää ole.
Yllämainitussa systeemissä lie oleellista, että työn teettäjä on sama instanssi joka maksaa ne tuet ja teetettävät työt olisi jotain yleishyödyllisiä töitä, jotka muuten jää nykyään tekemättä kokonaan. Ehkäisisi väärinkäytöksiä sekä vaikutus yksityiselle bisnekselle olisi vähäinen tai joissain skenaarioissa jopa positiivinen
Yllämainitussa systeemissä lie oleellista, että työn teettäjä on sama instanssi joka maksaa ne tuet ja teetettävät työt olisi jotain yleishyödyllisiä töitä, jotka muuten jää nykyään tekemättä kokonaan. Ehkäisisi väärinkäytöksiä sekä vaikutus yksityiselle bisnekselle olisi vähäinen tai joissain skenaarioissa jopa positiivinen
Onko sellaisia yleishyödyllisiä töitä jotka nykyisin jäävät tekemättä kokonaan? Ainakin useimpia niistähän tehdään vähintään jonkin verran, jolloin tullaan siihen tilanteeseen missä kaksi kollegaa tekee samaa työtä ja toinen saa siitä palkkaa ja toinen taas pelkän tuen.
Marjoja ei tunnu kukaan keräävän, poislukien turistit. Kunnan siivoaminen ja töhryjen putsaus olisi myös hyvää hommaa, eikä kukaan ole suoristanut liikennemerkkejä vuosikausiin. Sitten on niitä lupiineja myös.
Sitten on näitä yleishyödyllisten yhdistysten hommia, joille valtio maksaa ja jota vapaaehtoiset tekee. Ihan hyvin voisi työtönkin ottaa puheluja vastaan tai toimia kaverina vanhukselle/toiselle työttömälle.
Jälkimmäinen kappale. Tätä sarkaa itseasiassa selvitellään jo parastaikaa.
Kaikkiaan tekemätöntä työtä löytyy srk kunta valtio tasoilla huru mykket.
Toki tekemätöntä työtä on valtavasti. Esimerkiksi vanhusten-, vammaisten- ja lastenhoitopaikoissa ja peruskouluissa ei varmasti valitettaisi jos saataisiin sinne runsaasti lisää avustajia. Julkiset viheralueet voisi pitää tiptop-kunnossa ja saada sinne valtavan hienot istutukset ja rakennelmat. Kiinteistöt pysyisivät todella siisteinä jos siivoojien määrä voitaisiin vaikkapa kolminkertaistaa. Poliisi voisi ottaa tuhansittain apulaisia jotka olisivat teiden varsilla kameran ja tutkan kanssa dokumentoimassa ylinopeuksia ja muita liikennesääntörikkomuksia. Reserviin kuuluvat työttömät kenties saattaisivat olla myös puolustusvoimille hyödyksi.
Mutta ongelma tässä on tosiaan se, että muodostuu kaksi rinnakkaista työmarkkinaa, vaikkakin vain julkisen sektorin sisälle. A-luokan työntekijät joilla on normaali palkkaus ja normaalit työehdot. Ja B-luokan työntekijät (eli nykyiset työttömät) joiden saama korvaus ja edut olisivat mahdollisimman karsitut. Työn teettämisen siirtymistä A-luokasta B-luokkaan ei ole helppo estää, koska työnantajat hyötyvät sellaisesta siirtymästä isosti. Lisäksi siitä luultavimmin syntyisi ylipäätään yhteiskuntaa muovaava kysymys, että kuka on A-luokan työntekijä ja kuka B-luokan työntekijä. Osa saattaisi olla B-luokan työntekijänä vuosikymmenestä toiseen.
Mutta ongelma tässä on tosiaan se, että muodostuu kaksi rinnakkaista työmarkkinaa, vaikkakin vain julkisen sektorin sisälle. A-luokan työntekijät joilla on normaali palkkaus ja normaalit työehdot. Ja B-luokan työntekijät (eli nykyiset työttömät) joiden saama korvaus ja edut olisivat mahdollisimman karsitut. Työn teettämisen siirtymistä A-luokasta B-luokkaan ei ole helppo estää, koska työnantajat hyötyvät sellaisesta siirtymästä isosti. Lisäksi siitä luultavimmin syntyisi ylipäätään yhteiskuntaa muovaava kysymys, että kuka on A-luokan työntekijä ja kuka B-luokan työntekijä. Osa saattaisi olla B-luokan työntekijänä vuosikymmenestä toiseen.
Kunta käyttäisi budjettinsa normaalisti ja vasta sen jälkeen sillä olisi oikeus työttömyystöihin. Kyse olisi kunnissa ja valtiolla tehtävästä työstä, joka ei muuten tulisi tehdyksi, ei työvoiman antamisesta yksityisille firmoille ilmaiseksi.
Ihmiselle on paljon parempi olla B-luokan työntekijä kuin yhteiskunnan ulkopuolinen. Työtä tekemällä saa arvostusta itseltä ja muilta. Ja ihminen pysyy terveenä. Eikä meillä ylipäätään ole varaa maksaa palkkaa sohvalle, kuten nyt. Tuntimäärät tulisi sen mukaan, että jaetaan työttömyyskorvaus mediaanituntipalkalla. Siis muutama tunti päivässä. Eläkekertymät ja muut sen mukaisesti. Kunta tarjoaa terveyspalvelut.
Nousemme suosta vain yhdessä tekemällä.
Ihmiselle on paljon parempi olla B-luokan työntekijä kuin yhteiskunnan ulkopuolinen. Työtä tekemällä saa arvostusta itseltä ja muilta. Ja ihminen pysyy terveenä. Eikä meillä ylipäätään ole varaa maksaa palkkaa sohvalle, kuten nyt. Tuntimäärät tulisi sen mukaan, että jaetaan työttömyyskorvaus mediaanituntipalkalla. Siis muutama tunti päivässä. Eläkekertymät ja muut sen mukaisesti. Kunta tarjoaa terveyspalvelut.
Nousemme suosta vain yhdessä tekemällä.
Kunnissa ei ole mitään erillistä ylhäältä päin määrättyä budjettiosuutta mikä pitää käyttää työntekijöiden palkkaamiseen. Siksi se ei auta asiaa, että ensin otettaisiin ikään kuin normaalit työntekijät ja vasta sen jälkeen työllistetävät työttömät.
Toki sillä saadaan korjattua suurin osa työllistämismallin ongelmista jos kyse ei ole työvelvollisuudesta tukea vastaan vaan ihan normaaleilla ehdoilla olevasta osa-aikaisesta työsuhteesta. Silloin työllistetty työtön ei tule halvemmaksi kuin muu työntekijä koska tuntipalkka ja muut kulut ovat samaa tasoa.
Aika hankala korvata ammattilaisia työntekijöillä, jotka tekevät hommia vain muutaman päivän viikossa, satunnaisella koulutuksella ja vaihtuvat jatkuvasti.
Työttömyystuki on palkka. Me maksetaan sitä jo ei mistään, että ihmiset voivat syrjäytyä koteihinsa. Saisimme sillekin palkalle edes jotain vastinetta. Se voidaan tietenkin siirtää kuntien budjeteihin ja maksaa palkkana (korvamerkittynä työttömille), jolloin se korjaa tämän "ongelman".
Järjestelmä poistaa myös kaikki paljon puhutut kannustinloukut.
Jos ei hommat ollenkaan kiinnosta, niin yhteiskunta tarjoaa välttämättömän toimeentulon, eli petipaikan asuntolassa, pesumahdollisuuden, petivaatteet, rahaa vaatteisiin, puhelimen (tarvittaessa) ja päivittäiset elintarvikkeet asuntolassa. Nämä tietty muidenkin työttömien käytössä, jos ei ole varaa asua vuokralla.
Viimeksi muokattu:
Ei seuraa. Itse asiassahan tuon tapainen systeemi on ollut pitkään esimerkiksi kaupunkien (tai no, ainakin Kuopiossa) puistoyhtiöissä. Hyvin pieni määrä on kokoaikaista väkeä ja suurin osa etenkin kesän kiireimpinä aikoina on määräaikaisia osa-aikaisia, jotka palkataan työllistämisperustein. Tietyllä vastuualueella saattaa olla kesällä esimerkiksi 10 henkeä, mutta talvella vain 2. Suuri osa tuostakin työstä on sellaista, jonka täysijärkinen oppii muutamassa päivässä.
Em. mallissa noista 10:stä saattoi/saattaa 8 olla osa-aikaisia luokkaa 30 h/viikko. Siitä voi laskea, että voisi työllistää esimerkiksi 24 henkeä 10 h/viikko/nuppi. Jokaisesta työtunnista voitaisiin maksaa normaali tuntipalkka, joka tulisi "porkkanana". Ja jos tuosta kieltäytyisi, niin voi kepiksi laittaa vastaavan prosenttileikkurin siihen tukeen, jolloin valitsemalla sen 10 h/viikko saisi taloudellisen edun vs. "totaalikieltäytyminen". Ja kustannusvaikutushan on sama, jos kokonaistuntimäärä ei muutu (ts. 8 x 30 h/viikko vs. 24 x 10 h/viikko).
Puheet "työmarkkinoiden vääristymisestä" em. systeemin kautta ovat kyllä perusteettomia.
Eivät kaikki julkisella alalla nykyisin työskentelevät ole ammattilaisia. Ja toisaalta on aloja missä ammattilaisuus ei tuo kovin olennaista etua työskentelyssä, esimerkiksi koulutetun ja kouluttamattoman koulunkäynninohjaajan ero ei ole iso jos katsotaan suoriutumista käytännön työtehtävistä. Monesti ammattilaisten työstä merkittävä osa on myös sellaista jota periaatteessa voi tehdä kuka tahansa, esimerkiksi koulutettu puutarhuri käyttää usein paljon aikaa kukkapenkin kitkemisen tai nurmikon leikkaamisen kaltaisiin töihin jotka voitaisiin työnjaon kautta siirtää jonkun muun hoidettaviksi.
Tämä tekee sen, että jos on järjestelmä missä kouluttamattoman työttömän saa työhön pelkkiä tukia vastaan niin kyllä se on uhka monien palkkatyöpaikkojen olemassaololle. Toisaalta suurimmalla osalla työttömistä on koulutus, mikä pahentaa ongelmaa entisestään.
Toki ongelma pienenee huomattavasti jos työttömät otetaan töihin normaaleilla työehdoilla, eli olisi normaali tuntipalkka, työterveyshuolto, eläkekertymä, vuosiloma, lakko-oikeus jne. Vaikka silloinkin jos viranomaisella on velvoite työllistää tietty määrä työttömiä, niin herkästi heidät tungetaan sitten etusijalla hoitamaan kaikkia mahdollisia työtehtäviä mihin he suinkin soveltuvat.
Asuntolaratkaisut ovat huomattavasti kalliimpia kuin mitä tukien maksu.
@Nargö
Periaatteessa kunta saisi lisää rahaa, jolloin se teettäisi enemmän töitä kuin nyt. Työttömyysteiden budjetti olisi korvamerkittyä ja se tulisi vanhan budjetin päälle. Voihan se olla että työtehtäviä järjesteltäisiin uusiksi, mutta kokonaisuutena töitä tehtäisiin enemmän jolloin myös yhteiskunta saa enemmän lisäarvoa.
Asuntolaratkaisun sijaan on myös solukämpät ym. vastaava yhteismajoitus.
Periaatteessa kunta saisi lisää rahaa, jolloin se teettäisi enemmän töitä kuin nyt. Työttömyysteiden budjetti olisi korvamerkittyä ja se tulisi vanhan budjetin päälle. Voihan se olla että työtehtäviä järjesteltäisiin uusiksi, mutta kokonaisuutena töitä tehtäisiin enemmän jolloin myös yhteiskunta saa enemmän lisäarvoa.
Asuntolaratkaisun sijaan on myös solukämpät ym. vastaava yhteismajoitus.
Enkä kyllä osta tuota toistakaan väitettä asuntoloiden hinnasta. Asukkaita on enemmän per neliö, pesutilat on yhteiset. Ruoka saadaan ostettua bulkkina edullisesti.
Jos se pitäisi paikkaansa, armeija tuskin rakentaisi kasarmeja.
Siitä toki voidaan tehdä suomalaiseen tapaan kallista, lisäämällä kaikenlaisia työtehtäviä asuntolaan ja rakentamalla kalliisti keskustaan.
Nykyinen malli nostaa vuokria yleisesti ja on eräänlainen vuokra-automaatti yksityisille vuokranantajille.
Jos se pitäisi paikkaansa, armeija tuskin rakentaisi kasarmeja.
Siitä toki voidaan tehdä suomalaiseen tapaan kallista, lisäämällä kaikenlaisia työtehtäviä asuntolaan ja rakentamalla kalliisti keskustaan.
Nykyinen malli nostaa vuokria yleisesti ja on eräänlainen vuokra-automaatti yksityisille vuokranantajille.